Kun muistisairas läheinen ei tunnista sinua, tämä tavallinen reaktio ei ole paras – logoterapeutti kertoo menetelmän, jolla kohtaat muistisairaan arvostavasti
Terapiaklubissa keskustellaan selviytymisestä muistisairaan läheisenä ja muistisairaan kunnioittavasta kohtaamisesta. Terapeutti Hanna Jensen kertoo omista kokemuksistaan ja validaatiomenetelmästä.
Terapiaklubissa keskustellaan muistisairaan läheisen kunnioittavasta kohtaamisesta.
Pohdimme myös sitä, miten selviytyä itse, kun läheisellä on muistisairaus
Iiris von Knorringin kanssa aiheesta on keskustelemassa logoterapeutti Hanna Jensen. Jensen on kirjoittanut aiheesta myös kaksi tietokirjaa, jotka pohjaavat hänen vanhempiensa muistisairauteen.
mustisairauteen diagnosoituja on Suomessa arviolta 150 000. Heillä kaikilla on yhteensä satoja tuhansia läheisiä, joita asia koskettaa: puolisoita, lapsia, sisaruksia ja niin edelleen.
Moni aikuinen lapsi, jonka vanhempi on sairastunut muistisairauteen, ajattelee, että roolit ovat kääntyneet päälaelleen: nyt lapsi huolehtiikin vanhemmasta.
”Itse ajattelen, että olemme äitini kanssa kaksi tasavertaista aikuista, mutta koska äidillä on muistisairaus, hän ei sen takia pysty tekemään enää tiettyjä asioita. On aika koskettavaa, että hän tarvitsee minua monessa asiassa”, Hanna Jensen sanoo.
Jensen kertoo myös antavansa äitinsä välillä huolehtia hänestä ja toteuttaa äidin rooliaan muun muassa heittäytymällä vierailulla sohvalle makuulle ja kertomalla arkikiireistään. Tällöin äiti saa huolehtia tyttärestään ja sanoa, että hänen olisi hyvä levätä välillä. Äiti kun on itse jatkuvasti muiden huolenpidon kohteena.
Validaatiomenetelmän avulla muistisairas kohdataan arvostavasti ja kunnioittavasti.
Muistisairas saattaa käyttäytyä oudosti ja väittää olevansa aivan muualla kuin on. Monen mielestä raskasta on myös se, kun muistisairas ei tunnista läheistään. Näissä tilanteissa moni korjaa sairasta ja kertoo, miten asia todellisuudessa on. Jensenillä on tähän toisenlainen ratkaisu, joka pohjaa validaatiomenetelmään.
Kun Jensenin äiti ei ensimmäisen kerran tunnistanut tytärtään, he istuvat autossa yhteisen mukavan päivän päätteeksi. Äiti oli yhtäkkiä kysynyt, että ovatko Hannan vanhemmat vielä elossa.
”En halunnut viedä äidin kasvoja ja vastasin, että toinen on. Äiti oli tyytyväinen vastaukseen ja kysyi, että näettekö te usein ja vietättekö joulun yhdessä. Sanoin, että kyllä pari kertaa viikossa nähdään ja jouluna lounasta syödään silloin, kun kaikki ovat virkeinä. Sitten äiti sanoi, että ahaa, että näyttää, että alkaa sataa.”
Validaatiomenetelmän on luonut alunperin saksalais-yhdysvaltalainen sosiaalityöntekijä Naomi Feil. Menetelmän avulla muistisairas kohdataan arvostavasti ja kunnioittavasti.
”Naomi opetti, että jos vaikka muistisairas sanoisi, että olen hotellissa, vaikka hän on kotona, kysyisin, että millainen on mielestäsi ihana hotellihuone. En sano, että älä puhu höpöjä, vaan yritän kiinnittää huomion johonkin se sellaiseen asiaan, josta hän puhuu.”
Validaatiota jokainen voi käyttää ja harjoitella. Vihjesanat otetaan muistisairaan puhesta. Vihjesanoja toistetaan. Esimerkiksi jos muistisairas sanoo tuntemattomalle, että olemme tuttuja ja käyneet samaa koulua. Voi ottaa vihjesanaksi tuttu ja sanoa, että tuntuupa kivalta, että tunnun sinusta tutulta! Näin muistissairas ei menetä kasvojaan ja hänet on kodattu arvostavasti.
Syyllisyyteen Jensen kehottamaan vetämän rajan: kun olet yrittänyt parhaasi, sen täytyy riittää.
läheisen jaksaminen voi olla koetuksella erityisesti silloin, jos toimii muistisairaan omaishoitajana. Muistisairaus koettelee helposti parisuhdettakin.
Jensen suosittelee miettimään tarkkaan omat rajat, jotta ei uupuisi. Syyllisyys ja riittämättömyyden tunne ovat tuttuja monelle läheiselle.
Emme pysty pelastamaan muistisairasta, Jensen muistuttaa.
Hän kehottaa pohtimaan myös omia arvojaan. Pohdi, millainen ihminen haluat olla ja minkä verran haluat tehdä muistisairaan hyväksi.
”Minulle iso arvo on ollut se, että myös oma elämäni jatkuu hyvänä vanhempien muistisairaudesta huolimatta. Silloin olen pystynyt tekemään kaikki päätökset aina siitä näkulmasta, että jos mä teen näin, jatkuuko se oma elämäni hyvänä. Se on estänyt minua menemästä totaalisen uupumistilaan.”
Syyllisyyteen Jensen kehottamaan vetämän rajan: kun olet yrittänyt parhaasi, sen täytyy riittää.
Katso videolta koko klubi ja Hannan antama kotitehtävä.
Tämä Terapiaklubi-tapahtuma oli 9.12.2025. Katso seuraava Terapiaklubi täältä ja ilmoittaudu mukaan!
Kuvaus: Timi Kuosmanen
Lavastus: Tuomas Nortema
Tuottaja: Inka Simola
