Miten voit osata kirjoittaa minun elämästäni? Tämä oli yleinen lukijoiden kysymys, kun ratkaisukeskeistä terapiaa opiskellut psykiatrinen sairaanhoitaja Jenni Kiviniemi alkoi kirjoittaa blogia narsismista vuonna 2015.

– Hihkuin kävijälukuja ja ajattelin, että herrajumala sentään, tähänhän tarvitaan ihan hirveästi apua.

Näin sai alkunsa narsismi.info-sivusto, joka tarjoaa tietoa ja terapia-apua lähisuhdeväkivallan ja narsistien uhreille.

Kiviniemi on itse kohdannut narsisteja sekä henkilökohtaisessa elämässään että hoitoalan työssään.

– llman omaa kokemustani en voisi täysin ymmärtää asiakkaitani. Moni narsistin uhri ei saa tarvitsemaansa tukea. Tätä kuulen ja näen paljon terapiatyössäni. Narsismin uhrin tunnistaminen on ammattilaisille edelleen vaikeaa, ja tähän tarvitsemme ehdottomasti lisää koulutusta, tietoa ja tutkimuksia.

Nykyisin sanaa narsisti käytetään arkipuheessa. Mistä tietää, kuka on narsisti ja kenellä sattuu olemaan vain huono päivä?

– Kyse ei ole vain yhdestä ihmissuhteessa ilmenneestä konfliktista. Kriisitilanteissa toimimme itsellemme epäedullisella tavalla, mutta sitten käyttäytyminen palautuu normaaliksi. Narsistin itsekkyys on äärimmäistä, kyky asettua toisen asemaan voi puuttua täysin. Itsekäs ja vahingollinen käytös on jatkuvaa, Kiviniemi selittää.

Narsisti saattaa kiukutella pikkulapsen tavoin, jos ei saa tahtoaan läpi.

– Mutta hänellä on aikuisen keinot pelotella ja uhata.

Tutustu myös: Tietopaketti narsismista

Virallisen arvion mukaan vajaa prosentti väestöstä on narsisteja. Kiviniemen mukaan eri vahvuisia narsistisia piirteitä on paljon useammalla.

– Avuntarvitsijoita on paljon.

Suomessa narsistien uhreja auttaa Narsistien uhrien tuki ry. Naisten Linja auttaa väkivaltaa kokeneita naisia.

Jenni Kiviniemen mukaan jokainen narsistiksi haukuttu ei oikeasti ole narsisti. Hän kuitenkin karsastaa puhetta muotitermistä.

– En ole tavannut oikeastaan ainoatakaan asiakasta, joka olisi tullut vastaanotolle muoti-ilmiön kannattelemana. Usein takana on vuosien väkivaltaa: seksuaalista, henkistä, fyysistä ja taloudellista. Tapaukset ovat toinen toistaan vakavampia.

Ulospäin suuntautunut, itsevarma, vuolaasti kehuva, karismaattinen. Tällainen narsisti usein ensinäkemältä on. Kun tavallinen deittikumppani tuo treffeille yhden ruusun, narsisti hankkii niitä rekallisen.

– Mitä paremmin tuntee itseään sekä tiedostaa ja pitää kiinni omista rajoistaan, sitä pienempi mahdollisuus on joutua narsistin kanssa läheiseen suhteeseen.

Nuorempana Kiviniemi etsi vielä itseään ja rajojaan.

– Silloin narsistin antama mahtipontinen hehkutus ja jalustalle nostaminen palvelivat epävarman nuoren tarpeita. Itsensä suojeleminen narsistilta vaatii rehellistä ja avointa ymmärrystä omista tarpeista, omasta ajattelutavasta ja toiminnasta sekä ehdottomasti myös tervettä itsekkyyttä.

Ensihuuman jälkeen alkaa patologinen valehtelu. Narsistin uhrilla on usein tunne siitä, ettei kaikki ole kohdallaan ja intuitiivisesti olo on kummallisen huono.

– 80 prosenttia vuorovaikutuksesta perustuu kaikkeen muuhun paitsi sanoihin. Narsisti puhuu täysin toisin kuin toimii. Hänellä on hyvät puheenlahjat ja hän on hyvä sosiaalisissa tilanteissa, kunhan niissä ei tarvitse olla liian pitkään.

Pitkäaikaiselle työkaverille, alaiselle tai kumppanille narsisti paljastaa lopulta todelliset kasvonsa. Seuraa nöyryyttämistä ja alistamista, äärimmäistä kontrollointia ja pelolla hallitsemista.

– Narsistien perheissä lapset ovat usein välikädessä. Narsisti voi uhata esimerkiksi, että hän vie lasten huoltajuuden ja tekee kumppanin elämästä helvettiä, jos hänen tahtoonsa ei taivuta, Kiviniemi sanoo.

Lasta tulee suojata kaikelta väkivallalta ja myös estää häntä näkemästä läheiseen kohdistettua väkivaltaa. Jos lapsi näkee perheväkivaltaa, se on aina lapsellekin henkisen väkivallan kokemus.

Lue myös: Elätkö parisuhteessa kuin narsisti?

Narsistin läheisen itsetunto murenee: ovatko ajatukseni tosia vai olenko tulossa hulluksi?

– Mitä pidempään suhteessa on, sitä enemmän normaaliuden raja hälvenee. Narsisti puhuu läheisensä pyörryksiin. Vaikka olisi kuinka fiksu, voi hukkua narsistin manipulointiin.

Kiviniemen pahimmat muistot liittyvät toistuviin nöyryytyksen kokemuksiin, turvallisuuden tunteen rikkoontumiseen ja itselle epäedulliseen omaan toimintaan.

– Syyllistin itseäni aikoinani paljon. Myöhemmin olen osannut hyväksyä epätäydellisyyteni, jonka ajattelen olevan luonnollinen osa meitä kaikkia, loppuun saakka. Olin nuorempana melko rajaton, enkä osannut pitää huolta itsestäni.

Usko itseen oli kovalla koetuksella.

– Mieli on niin herkkä, että jos kokee jatkuvaa nöyryytystä, vaatii vuosien työn, että eheytyy.

Nyt Kiviniemi on onnellinen: hänellä on hyvä parisuhde ja kaksi lasta. Terapiakin on auttanut. Silti hän saattaa välillä nähdä unta menneisyytensä narsisteista. He kulkevat silloin tällöin unissa erilaisina hahmoina, mutta eivät näyttäydy enää painajaisissa.

Kiviniemen on helppo ymmärtää ihmisiä, jotka jäävät suhteeseen narsistin kanssa, vaikka se satuttaa.

– Narsistin kanssa ei ajaudu yhteen, jos ei ole aika rajaton ja koe överiksi menevää tarvetta miellyttää ja palvella. Yleensä suhteeseen liittyy alistamista, kontrollointia ja pelkoa. Narsisti käyttää hajota ja hallitse -tekniikkaa: rikon tuon ihmisen ja hallitsen häntä, eikä hän pysty lähtemään.

Narsistin uhrin lähipiiri usein turhautuu, koska ei voi muuttaa tilannetta. Nujerretulla ihmisellä ei välttämättä ole voimavaroja tehdä muutosta, eikä kukaan muukaan sitä voi tehdä.

– Pahimmillaan usko ja toivo tulevasta hyvästä elämästä katoaa kokonaan.

Kiviniemi kysyy usein asiakkailtaan, minkälainen tulevaisuus olisi, jos ongelma ratkeaisi ja narsisti ei enää rajoittaisi hänen elämäänsä.

– Olisi helppo hengittää. Tämä on yleisin vastaus.

Terapiassa on tärkeää herätellä ajatusta itsestä enemmän huolta pitävästä ja itsenäisemmästä minästä.

On todennäköistä, ettei suhde pääty sopuisasti. Fiksua aikuisten ihmisten keskustelua ei tule, ja ystävyys eron jälkeen on turha kuvitelma.

Jätetty narsisti voi alkaa piinata ja vainota entistä kumppaniaan – seuraaminen ja jatkuva puhelinhäirintä ovat tavallisia ilmiöitä. Joskus uhrit tuntevat jatkuvaa pelkoa ja kokevat, ettei kukaan voi tai osaa auttaa.

– Viranomaistenkin on vaikea huomata, mikä tässä on totta ja mikä ei. He voivat hurmaantua narsistin verbaalisesta lahjakkuudesta.

Tämän takia oikeustapauksissa narsistia ja hänen uhriaan ei Kiviniemen mielestä olisi hyvä kuulla yhtä aikaa.

Mitä sitten voi tehdä, jos huomaa olevansa tekemisissä narsistin kanssa? Kiviniemi kehottaa puhumaan pahasta olosta ystäville ja sukulaisille. Tai kenelle tahansa, joka on valmis kuuntelemaan.

– Hae niin kauan sopivaa ihmistä, että löydät jonkun, joka ymmärtää. Henkisen väkivallan kokemukset eivät ole kokijan syytä. Ei auta jutella sellaisen kanssa, joka ei usko.

Lue myös: Tunnistatko manipuloinnin?

Kiviniemen mukaan on yleistä, että ongelmaa vähätellään tai uhria syytetään siitä, ettei tämä ole lähtenyt vahingollisesta suhteesta.

Tiedon etsiminen ja asian myöntäminen on tärkeää: olen tällaisessa tilanteessa, mutta se ei tarkoita, että olen tyhmä tai hullu. Tilanne ei muutu, jos ei hae apua tai pyri tekemään konkreettisia muutoksia.

– Omien rajojen nimeäminen ja asettaminen auttaa. Sano ääneen tai kirjoita, miten sinua saa kohdella ja miten ei. Miten reagoit, jos joku ylittää rajasi tai yrittää sitä?

Kiviniemi neuvoo narsistin uhria vahvistamaan itseään ja opettelemaan ein sanomista.

– Muutos ei tapahdu päivässä eikä viikossa. Työskentely itsensä eteen kuitenkin auttaa, asiaan kannattaa suhtautua rauhallisesti ja sinnikkäästi. Ilman tarkkaa päämäärää ja tavoitetta voi jäädä kellumaan samoille ongelmien aalloille ikuisuudeksi.

Jos tuntuu siltä, että on jo vajonnut pimeään, omin päin uusien taitojen oppiminen on usein vaikeaa, jopa mahdotonta. Silloin on hyvä hakea ammattilaisen apua.

– Toipumisprosessin alussa ihminen tarvitsee suurta lämpöä ja ymmärrystä. Tunnetta siitä, että häntä uskotaan ja hänet hyväksytään.

Usein narsisti saa kohteensa uskomaan, että vika on uhrissa. Terapiassa uhri saa paremman käsityksen ­siitä, mikä on ollut totta ja mikä ei. Omaan kokemukseen voi ja saa luottaa.

Yksi auttava taho ovat vertaistukiryhmät, joita esimerkiksi Narsistien uhrien tuki ry tarjoaa. Kiviniemen kehotuksesta järjestön sivuille on lisätty sellaisten terapeuttien yhteystietoja, joilla on kokemusta narsismista.

Kiviniemi itse tarjoaa ratkaisukeskeistä terapiaa lähisuhdeväkivallan ja narsistien uhreille. Hän vetää myös aiheesta kursseja sekä luento- ja keskustelutilaisuuksia.

Lue myös: Onko sinulla oikeus rakastaa ja tulla rakastetuksi?

– Jokainen voi hoitaa vain itseään ja hakea apua itselleen, ei tehdä diagnoosia toisesta. Jotta hyvä muutos voi tapahtua, on hyväksyttävä, ettei elämä tule enää olemaan entisenlaista.

Kiviniemi sanoo ratkaisukeskeisen terapian keskittyvän ongelmien läpikäynnin jälkeen nykyhetkeen ja tulevaisuuteen. Asiakkaan kanssa pohditaan, mitä hyvä muutos tarkoittaa käytännössä. Mitä se merkitsee arjessa, kun et anna enää kenenkään kohdella itseäsi huonosti.

Mitä elämä narsistien kanssa on opettanut? Kiviniemi osaa ainakin pitää kiinni rajoistaan ja olla terveesti itsekäs.

– En anna itsestäni enää liikoja. Vaalin rentoutta ja onnellisuutta. Ennen tein myönnytyksiä hyvinvointini kustannuksella. Pidän lentokoneiden turvaohjeistusta tärkeänä: laita happinaamari ensin itsellesi. Jos et voi hengittää, et voi auttaa muitakaan.

Kiviniemi osaa nykyisin ottaa aikaa itselleen.

– Jos minä voin hyvin, se heijastuu lapsiini, perheeseeni ja ympärilläni oleviin ihmisiin.