Elätkö suhteessa, jossa on vuoronperään kontrollointia ja ylenpalttisia rakkaudenosoituksia? Saatat olla pakottavan kontrollin uhri

Pakottava kontrolli on väkivallan muoto, josta ei välttämättä jää fyysisiä jälkiä. Silti se on uhrille hyvin vahingollista. Tulevaisuudessa pakottavasta kontrollista saattaa tulla rikos.

Mitä on pakottava kontrolli, Naisten Linjan toiminnanjohtaja Katju Aro?

”Se on henkisen väkivallan muoto, jossa toisen vapautta rajoitetaan ja kontrolloidaan. Väkivaltaa käyttävä pyrkii rajoittamaan esimerkiksi toisen liikkumista, sosiaalista elämää, ominaisuuksia tai käyttäytymistä.

On tyypillistä, että pakottava kontrolli on toistuvaa, pitkäkestoista ja ulottuu monelle elämän osa-alueelle. Väkivallan käyttäjän päämääränä on ottaa toinen omaan määräysvaltaansa.”

Tällainen käytös on pakottavaa kontrollia

• Kontrollointi voi tarkoittaa läheisistä eristämistä, manipulointia, gaslightingia eli toisen tekemistä vainoharhaiseksi, pikkumaisten määräysten valvomista, kaikkivoipaisuuden osoittamista, uhkailua ja pelottelua sekä nöyryyttämistä.
• Väkivallan käyttäjä haluaa esimerkiksi lukea toisen viestejä ja painostaa asioihin, jotka eivät tunnu hyvältä.
• Väkivallan käyttäjä suuttuu herkästi, jos toinen ei vastaa viesteihin ja puheluihin nopeasti. Tekijä myös haukkuu toisen läheisiä.
• Kyse voi olla myös taloudellisesta kontrollista eli rajoitetaan toisen mahdollisuutta taloudelliseen vapauteen.
• On olemassa myös teknologiavälitteistä digiväkivaltaa, jossa tekijä ottaa esimerkiksi haltuun uhrin some-kanavia tai pommittaa toista puhelimitse.
• Suuttuessaan väkivallan käyttäjä saattaa heitellä tai rikkoa tavaroita.
• Väkivallan käyttäjä tyypillisesti rankaisee ja palkitsee vuoron perään. Hän voi tunnustaa rakkauttaan ylenpalttisesti ja toisaalta pian taas nöyryyttää ja kontrolloida.

Onko kyseessä rikos?

”Nykyinen rikoslaki ei tunnista pakottavan kontrollin tekotyyppiä sellaisenaan, mutta henkinen väkivalta on rangaistavaa pahoinpitelyä. Käytännössä henkisestä väkivallasta tai pakottavasta kontrollista ei kuitenkaan juurikaan anneta tuomioita.

Luvassa on muutos, sillä hallitus on luvannut selvittää pakottavan kontrollin lisäämistä rikoslakiin.”

Miksi uhri sietää kohtelua?

”Uhrin voi olla vaikeaa tunnistaa pakottavaa kontrollia, koska väkivallan käyttäjä ”palkitsee” tämän usein rakkaudenosoituksilla. Kun tekijä vuoroin rankaisee ja hyvittelee uhriaan, se synnyttää tutkitusti voimakasta emotionaalista sitoutumista ja saa uhrin usein jäämään tilanteeseen.”

Liittyykö pakottavaan kontrolliin fyysistä väkivaltaa?

”Pakottavaa kontrollia voi olla suhteessa ilman fyysistä väkivaltaa. Yksi henkisen väkivallan muoto on uhka siitä, että väkivallan käyttäjä saattaa turvautua myös fyysiseen väkivaltaan. Kaikkeen fyysiseen väkivaltaan liittyy henkistä väkivaltaa.”

Millaiset ihmissuhteet ovat riski?

”Pakottava kontrolli on tyypillinen parisuhdeväkivallan muoto. Sitä voi esiintyä myös muissa ihmissuhteissa eikä se rajoitu vain samassa taloudessa asuviin ihmisiin. Kyse voi olla myös kunniaan liittyvästä, yhteisöä koskevasta väkivallasta. Esimerkiksi kunniaan liittyvässä väkivallassa vapautta ei ole välttämättä ole koskaan ollutkaan, vaan väkivaltaa kokeneen vapauksia on rajoitettu lapsuudesta asti.”

Henkinen väkivalta on yleistä

Puolet naisista ja yli 40 prosenttia miehistä on kokenut parisuhteissa henkistä väkivaltaa. Etenkin naiset ovat kokeneet toistuvaa ja vakavaa henkistä väkivaltaa useassa, yli kahdessakymmenessä eri muodossa. Tiedot perustavat marraskuussa 2023 julkaistuun Naisten Linjan, Miessakit Ry:n ja Parisuhdekeskus Katajan tekemään tutkimukseen henkisestä väkivallasta parisuhteessa.

Millainen ihminen harjoittaa pakottavaa kontrollia?

”Tyypillisesti väkivaltaista tekijää luonnehtivat kontrollintarve, ylimielisyys, ylemmyydentunne, manipulointi, mustasukkaisuus ja omistushalu.

Oman käytöksen oikeuttaminen ja vähättely ovat tyypillistä. Anteeksipyynnöt eivät kumpua syyllisyydentunnosta vaan esimerkiksi tarpeesta luoda ulkopuolisille myönteistä kuvaa itsestä. Tekijä haluaa turvata omat etuoikeutensa esimerkiksi aikaan, rahaan ja seksiin.”

Mitä henkinen väkivalta aiheuttaa väkivallan kokijalle?

”Vaikutukset ovat psyykkis-ruumiillisia. Se vaikeuttaa sosiaalista elämää, perhe- ja työelämää sekä opiskeluita.

Väkivallan kokija saattaa joutua välttelemään paikkoja, joissa voisi kohdata esimerkiksi entisen henkisesti väkivaltaisen puolison. Myös elinpiiri rajoittuu ja epäluuloisuus muita ihmisiä kohtaan lisääntyy. Pelko muodostaa uusia ihmissuhteita ja syrjäytymisen riski kasvavat.

Naisten Linjan palveluissa kohtaamme usein naisia, jotka ottavat yhteyttä henkisen väkivallan takia. Kynnys yhteydenottoon on suuri, koska väkivalta synnyttää sitä kokeneessa usein häpeää. Se johtuu lähisuhdeväkivallan luonteesta. Väkivalta alkaa tyypillisesti pienistä merkeistä mutta muuttuu vähitellen yhä vakavammaksi. Väkivallan kokija usein syyttää itseään, vaikka vastuu väkivallasta kuuluu aina ainoastaan väkivallan tekijälle.”

Tunnistavatko viranomaiset pakottavaa kontrollia?

”Henkisestä väkivallasta ei jää näkyviä fyysisiä jälkiä, joten sitä on usein vaikeampi todistaa. Viranomaiset eivät tunnista pakottavaa kontrollia riittävästi eivätkä aina tee väkivallasta merkintöjä terveydenhuollon tai poliisin rekisteriin. Koska rekistereihin ei jää merkintöjä, tieto väkivallasta ei siirry viranomaiselta toiselle eikä toistuvaa väkivaltaa tunnisteta. Teemme Naisten Linjassa töitä sen eteen, että väkivallan kirjaamisesta tulisi velvoittavaa.

Norjassa ja Tanskassa pakottava kontrolli on laitonta, Norjassa jo vuodesta 2005 alkaen. Lähisuhdeväkivallan yleisyydestä pohjoismaissa puhutaan usein pohjoismaisena paradoksina. Pohjoismaita pidetään tasa-arvoisina maina, joissa esiintyy kuitenkin paljon naisiin kohdistuvaa väkivaltaa. Syyksi on arveltu sitä, että emme rohkene puhua asiasta.

Emme kuitenkaan voi torjua tehokkaasti väkivaltaa, jos emme uskalla puhua väkivallan eri muodoista ja siitä, keitä väkivalta koskee. Pahimmillaan arkuus puhua väkivallasta johtaa sen vähättelyyn ja vakavakin väkivalta saattaa jäädä piiloon.”

Lähde: Naisten linja