Ajatteletko olevasi masentunut? Saatat olla vain tylsistynyt – psykiatri kertoo 5 uutta faktaa masennuksesta
Masennuksen hoito on harpannut isoja askeleita eteenpäin. Joko olet kuullut matala-asteisen tulehduksen tai vaihdevuosien vaikutuksista oireisiin?
Tiivistelmä jutusta
- Masennus on yleisin syy työkyvyttömyyseläkkeelle ja sairauspoissaoloihin Suomessa. Joka viides sairastuu elämänsä aikana, ja masennuslääkkeitä käyttää noin 500–600 000 suomalaista.
- Naisilla masennus on kaksi kertaa yleisempää. Vaihdevuodet, hormonimuutokset ja kilpirauhasen vajaatoiminta voivat lisätä masennusoireita, erityisesti keski-iässä.
- Dystymia eli pitkäaikainen lievä masennus voi ilmetä ilottomana suorittamisena, vaikka arki sujuisi ulkoisesti hyvin. Diagnoosi edellyttää kahden vuoden oirejaksoa.
- Masennuksen ja matala-asteisen tulehduksen välillä on havaittu yhteyksiä. CRP- ja sytokiiniarvot voivat tulevaisuudessa auttaa hoidon seurannassa.
Tiivistelmä on laadittu generatiivisella tekoälyllä. Toimitus on tarkistanut ja muokannut tiivistelmän.
Alakuloinen mieliala, koko ajan väsyttää. Mikään ei kiinnosta eikä ruokakaan maistu, tai sitten koko ajan tekisi mieli napostella.
Muun muassa tällaisista oireista kärsii ainakin kuusi prosenttia väestöstä vuosittain ja joka viides sairastuu masennukseen elämänsä aikana.
Masennuksesta puhutaan nykyään kansantautina. Siitä on tullut suurin yksittäinen työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen syy sekä yleisin sairauspäivärahalla korvattava poissaolopäiviä aiheuttava mielenterveyden häiriö. Masennuslääkkeitä käyttää 500 000–600 000 suomalaista.
Psykiatrian erikoislääkäri Mari Archer sanoo, että mielenterveyden häiriöt ovat jonkin verran lisääntyneet. Hänen mielestään kyse on kuitenkin ennen kaikkea diagnosoinnin tarkentumisesta sekä stigman vähentymisestä.
Masennukseen sairastuminen ei ole aina ollut yhteiskunnallisesti hyväksyttyä.
”Aiemmin jäätiin sairauseläkkeelle kroonisen selkäkivun vuoksi, nykyään syynä on masennus. Todellisuudessa epämääräiset selkä- ja kiputilat ovat voineet olla oire mielenterveyden haasteista.”
1. Vaihdevuosi-iässä masennuksen riski kasvaa
Masennus on naisilla kaksi kertaa yleisempää. Archerin mukaan yksi selittävä tekijä on se, että naisten on edelleen hyväksytympää väsyä ja uupua.
”Naiset myös kertovat avoimemmin toisilleen, jos mikään ei huvita, seksi ei kiinnosta tai kumppani ärsyttää. Heillä on vertaistukea toisistaan: en ole ainoa, tälle ilmiölle on nimi ja tähän voi hakea apua.”
Tilastolliseen kärkipaikkaan vaikuttavat myös hormonit. Joidenkin tutkimusten mukaan jopa puolet vaihdevuosi-ikäisistä kärsii masennuksesta ja ahdistuksesta. Vaihdevuosien aiheuttamilla unettomuusoireilla ja masennuksella on osoitettu olevan yhteys. Tutkimusten mukaan tilanne normalisoituu, kun pahimmat oireet taittuvat.
Sen sijaan psyykkisten oireiden yhteys estrogeeniin on epäselvä. Estrogeenitasot laskevat kaikilla, mutta vain osa kokee mielialansa heittelevän. Hormonikorvaushoidosta voi olla apua mielialaongelmin ja väsymyksen tunteeseen. Todennäköisimmin hoito auttaa niitä, joilla on myös unihäiriöitä ja muita elämää haittaavia vaihdevuosioireita.
”Kysyn kaikilta masennuksen kaltaisista oireista kertoneilta keski-ikäisiltä naisilta, koska olet viimeksi käynyt gynekologilla. Lisäksi kilpirauhasarvot kannattaa mitata, sillä kilpirauhasen toimintahäiriöt aiheuttavat muun muassa väsymystä, mielialan laskua ja painonnousua.”
Kilpirauhasen vajaatoiminta on naisilla neljä kertaa yleisempää ja suurin osa heistä on keski-ikäisiä tai sitä vanhempia.
”Jotkut ovat persoonaltaan dramaattisia. He voivat saada tänään täydet pisteet ja huomenna eivät juuri lainkaan pisteitä. ”
2. Kyselyt ovat vain suuntaa-antavia
Olen pettynyt itseeni (1 piste). Inhoan itseäni (2 pistettä). Vihaan itseäni (3 pistettä). Masennusdiagnoosi perustuu haastatteluun, ja jotkut lääkärit käyttävät myös kyselylomakkeita. Mari Archer korostaa, ettei minkään psykiatrisen sairauden diagnoosin tulisi perustua pelkkään kyselylomakkeeseen.
”Jotkut esimerkiksi ovat persoonaltaan dramaattisia. He voivat saada tänään täydet pisteet ja huomenna eivät juuri lainkaan pisteitä. Ihmisillä on myös erilainen kyky tunnistaa oireitaan. Tämän vuoksi kyselyt ovat vain suuntaa-antavia.”
Aivojen magneettikuvausta käytetään masennukseen liittyvissä tieteellisissä tutkimuksissa. Tiedetään esimerkiksi, että pitkittyneessä masennuksessa aivojen muistialueet hieman kutistuvat. Samaa kutistumista aiheuttavat kuitenkin myös ikääntyminen ja Alzheimerin tauti, joten yksin siitä ei voida päätellä vielä mitään.
”Ollaan vielä aika kaukana siitä, että aivojen kuvaaminen auttaisi masennuksen diagnosoimisessa.”
Viime vuosina on puhuttu korkean toimintakyvyn masennuksesta. Kyse on vanhan ilmiön uudesta nimityksestä.
3. Sairausloma ei kerro olosta
Olo on alakuloinen ja väsynyt. Hommat hoituvat, mutta mikään ei tuota mielihyvää. Viime vuosina on puhuttu korkean toimintakyvyn masennuksesta.
Archerin mukaan kyse on vanhan ilmiön uudesta nimityksestä. Sillä viitataan dystymiaan eli pitkäaikaiseen lievään masennukseen.
”Taustalla on usein vaativia persoonallisuuden piirteitä, minkä seurauksena ihmisen on vaikea tuntea tyydytystä ja mielihyvää saavutuksistaan. Elämä on ilotonta suorittamista ja levon salliminen on vaikeaa. Tämän vuoksi toimintakyky säilyy melko hyvänä, vaikka mieli onkin jatkuvasti apea.”
Archer lisää, että nämä ihmiset eivät ole sairauslomilla. Heillä saattaa olla paljon harrastuksia ja koti on tiptop.
”Yleensä stoppi tulee vasta, kun pakettiin tulee jokin tekijä lisää. Se voi olla vaikka omien ikääntyvien vanhempien sairastuminen.”
Dystymiadiagnoosin saadakseen oireiden on tullut kestää kaksi vuotta. Masennuksessa raja on kaksi viikkoa.
Viime aikoina on väläytelty matala-asteisen tulehduksen ja masennuksen yhteyttä.
4. Proteiiniarvot kiinnostavat tulevaisuudessa
Viime aikoina on väläytelty matala-asteisen tulehduksen ja masennuksen yhteyttä. Tutkimuksissa on havaittu, että masennuspotilaiden herkkä CRP-arvo on koholla. Arvo kertoo, kuinka paljon elimistössä on C-reaktiivista proteiinia eli maksan tuottamaa valkuaisainetta. Sen määrä nousee, jos elimistössä on tulehdustila.
”Tutkimuksissa on havaittu, että masentuneiden CRP:n keskiarvo on korkeampi. Ei ole kuitenkaan tiedossa CRP:n raja-arvoa, joka voitaisiin yksioikoisesti liittää masennukseen. Enemmänkin ajatellaan, että koholla oleva CRP provosoi jollain tavalla masennuksen oireita.”
Archer sanoo, että tulevaisuudessa huomio kiinnittyy todennäköisesti CRP:n sijaan sytokiineihin. Ne ovat niin ikään elimistön tuottamia proteiineja, jotka toimivat solujen välisinä viestinviejinä. Niitä tunnetaan yli 200.
”Esimerkiksi rasvakudoksesta erittyy proinflammatorisia sytokiineja, jotka nostavat elimistön tulehdustilaa. Niillä tiedetään olevan yhteys masennuksen kehittymiseen.”
Archerin mukaan näitä tulehdusmerkkiaineita mitataan jo joissain autoimmuunisairauksissa.
”On mahdollista, että niistä saadaan tulevaisuudessa apua myös masennuspotilaille, erityisesti hoidon tehokkuuden seurannassa.”
”Nykyään puhutaan aika herkästi masennuksesta tai ahdistuksesta, vaikka sillä hetkellä saattaa vain ketuttaa, tylsistyttää tai väsyttää.”
5. Jatkuva vertailu vie voimat
Ihmisen biologia ei ole muuttunut mihinkään, mutta yhteiskunta ja asennemaailma ovat. Se aiheuttaa ristiriidan.
Esimerkiksi työelämässä korostetaan nopeaa oppimista, abstraktia ajattelua ja digitaalista osaamista. Tämä aiheuttaa haasteita niille, joiden vahvuudet ovat käytännönläheisissä ja fyysisissä töissä.
”Nykyään ajatellaan, että kaikista voi tulla mitä tahansa. Sehän ei pidä paikkansa, vaan meillä on synnynnäisesti erilaisia vahvuuksia. Ajatus lisää suorituspaineita: pitäisi pystyä siihen, tähän ja tuohon.”
Olemme myös aiempaa alttiimpana jatkuvalle vertailulle. Archer sanoo, että ”keeping up with the Joneses” -ilmiö eli se, että pitää olla yhtä hyvä kuin naapuri, on ollut aina olemassa. Sosiaalinen media on kuitenkin laventanut naapurustoksi koko maailman.
”Vietämme yllättävän paljon aikaa somessa katsellen, miten muilla menee. Siellähän asiat ovat aina ihanasti. Postauksissa ei näy pahantuulista puolisoa, kiukuttelevia lapsia tai sotkuisia koteja.”
Masennuspuheen yleistyneisyydellä on on myös kääntöpuolensa.
”Nykyään puhutaan aika herkästi masennuksesta tai ahdistuksesta, vaikka sillä hetkellä saattaa vain ketuttaa, tylsistyttää tai väsyttää.”
Masennusdiagnoosi ei kerro syytä
Ihmisille annetaan harhaanjohtavaa tietoa masennuksesta, todetaan Turun yliopiston ja Taideyliopiston tekemässä tutkimuksessa. Tutkijat korostavat, että masennusdiagnoosi on kuvaus erilaisista psyykkisistä oireista muttei niiden aiheuttajasta.
Tutkijatohtori ja psykiatriaan erikoistuva lääkäri Jani Kajanoja Turun yliopistosta sanoo, että masennus on diagnoosina verrattavissa päänsärkyyn.
”Taustalla voi olla monenlaisia syitä, mutta diagnoosi yksin ei selitä, mistä alentunut mieliala johtuu. Ihan kuten päänsärkydiagnoosi ei selitä, mistä pääkipu johtuu.
Tutkijoiden mukaan virheellinen tieto vaikeuttaa ihmisten mahdollisuuksia ymmärtää kärsimyksensä syitä.
”Masennuksen esittäminen yhtenäisenä sairautena, joka aiheuttaa masennusoireita, hämärtää ymmärrystä mielenterveysongelmien luonteesta ja vaikeuttaa ihmisten mahdollisuuksia ymmärtää kärsimystään”, Kajanoja sanoo.
Lähteenä myös Terveyskirjaston artikkeli Vaihdevuodet, mielialaoireet ja haluttomuus.
Juttu on julkaistu Kauneus ja Terveys -lehdessä 9/2025.
