Unohda puolikkailla annoksilla kikkailu ja lihomisen pelko – nämä vaihdevuosien hormonikorvaushoitoon liittyvät myytit voi jo unohtaa
Lääkkeet lihottavat eikä työterveyslääkäri voi auttaa? Erikoislääkäri Anna-Mari Heikkinen kumoaa vaihdevuosien hormonikorvaushoitoon liittyviä sitkeitä myyttejä.
Väite 1: Estrogeenitasot pitää mitata ennen hormonikorvaushoidon aloitusta.
Puppua. Hormonikorvaushoito aloitetaan oireiden perusteella. Siitä käytetään aina pienintä annosta, jolla oireet pysyvät poissa. Oikea annostus selviää testaamalla.
Edelleen jotkut lääkärit mittaavat estrogeenitasoja ja määrittelevät lääkeannoksen mittaustuloksen eivätkä oireiden perusteella. Tälle ei ole tieteellistä näyttöä, ja tapa on hoitosuositusten vastainen.
Esivaihdevuosissa, jolloin kuukautiset vielä tulevat, mittaus ei edes ole luotettava, koska hormonitasot vaihtelevat pitkin kiertoa. Silti lääkkeen voi jo aloittaa.
Väite 2: Rintasyöpäriski pienenee annosta puolittamalla.
Ei pienene. Yli 3–5 vuotta kestävä estrogeenin ja keltarauhashormonin yhdistelmähoito lisää rintasyöpäriskiä. Jotkut olettavat, että annosta puolittamalla hoitoa voi käyttää kymmenen vuotta ilman lisääntynyttä riskiä. Näin ei ole, ja kikkailusta on vain haittaa: rintasyöpäriski pysyy samana, mutta oireet palaavat.
Lue myös: Vaikuttavatko vaihdevuodet rintasyöpäriskiin? Syöpälääkäri vastaa
Naisille tulee vaihdevuosien jälkeen painoa keskimäärin puoli kiloa vuodessa – käyttivätpä he hormonihoitoa tai eivät.
Väite 3: Hormonikorvaushoito lihottaa.
Estrogeenihoito ei lihota. Kehon luontaisen estrogeenin väheneminen nopeuttaa ikääntymiseen liittyvää rasvan kerääntymistä keskivartaloon ja sisäelinten ympärille. Osa lihaskudoksesta korvautuu rasvakudoksella.
Naisille tulee vaihdevuosien jälkeen painoa keskimäärin puoli kiloa vuodessa – käyttivätpä he hormonihoitoa tai eivät. Siksi liikunnan ja terveellisen ruokavalion merkitys korostuu vaihdevuosissa.
Väite 4: Estrogeenihoito tulee lopettaa pikkuhiljaa.
Aiemmin ajateltiin, että hormonikorvaushoito tulee lopettaa asteittain, jotta oireet eivät palaa. Tutkimusten perusteella pikkuhiljaa lopettamisesta ei ole selvää hyötyä. Hoidon voi lopettaa kerrasta. Oireiden palautumisriski on yhtä suuri molemmilla lopetustavoilla.
Lopettamiseen ei tarvita lääkärin lupaa, ja jos oireet palaavat, hoidon voi aloittaa omatoimisesti uudelleen.
Hormonihoidon lopettamisen jälkeen on usein tarpeen jatkaa paikallishoitoa emättimen limakalvoilla.
Väite 5: Vain gynekologi hoitaa vaihdevuosioireita.
Myös yleis- ja työterveyslääkärin tulee tunnistaa vaihdevuosioireet ja hoitaa niitä. Jokainen lääkäriksi opiskeleva käy vaihdevuosiasiat läpi synnytys- ja naistentautiopin kursseilla.
Gynekologisten sairauksien ja oireiden, kuten vaihdevuosioireiden hoitaminen kuuluu myös suurimpaan osaan työterveyssopimuksia ja sairauskuluvakuutuksia.
Lähde: Anna-Mari Heikkinen, synnytys- ja naistentautiopin dosentti ja erikoislääkäri, Terveystalo.
Juttu on julkaistu Kauneus ja Terveys -lehdessä 7/2024.
