"Kolme vuotta sitten huomasin, että niveleni olivat aamuisin jäykät ja kipeät. Se oli jotain uutta. Olen kova urheilemaan, joten kehoni on lihaksikas ja vahva, enkä ollut kärsinyt tuki- ja liikuntaelinvaivoista. Luulin, että olin tehnyt jalkakyykkyjä liian suurilla painoilla.

Toinen kumma juttu oli, että yhtäkkiä minun oli vaikea pysyä työpalavereissa keskusteluissa mukana. Humpsahdin tämän tästä omaan kuplaani ja havahduin minulle esitettyyn kysymykseen vasta kun kollega kohteliaasti tuuppi jalkaani pöydän alla.

Tuntui kuin koko persoonani olisi muuttunut. Tavallisesti olen sähäkkä, ulospäinsuuntautunut ja puhelias, mutta mieheni saattoi huomata, etten ollut sanonut sanaakaan koko päivänä. Lisäksi aloin hukata tavaroita, vaikka yleensä olen se, jolla on avaimet, kännykkä ja lompakko aina varmassa tallessa.

Aloin pelätä varhaisiän dementiaa. Halusin selvittää syyn oireisiini.

Olin huippukunnossa ja niveleni olivat ortopedin mukaan kuin parikymppisellä. Kävin keskittymis- ja muistiongelmien vuoksi myös neurologilla, ja hän otti esiin alkamassa olevien vaihdevuosien mahdollisuuden.

Yllätyin lääkärin arviosta, sillä ajattelin, että vaihdevuosioireita ovat etupäässä lihominen, kiukkuisuus ja kuumat aallot. Kiertonikin on edelleen säännöllinen.

Varasin ajan gynekologille. Hän ei ottanut oireita tosissaan, koska ultraäänitutkimuksessa munasarjoissani näkyi kypsymättömiä munasoluja. Olin hänen mielestään lähempänä äitiyslomaa kuin vaihdevuosia.

Facebookin Vaihdevuodet-ryhmästä sain vinkin gynekologista, joka on erikoistunut vaihdevuosien hoitoon. Hän kysyi vastaanotolla ensimmäiseksi, mitä minulle kuuluu. Kysymys avasi kyynelkanavat. Itkin koko 90 minuutin vastaanottoajan, kun kerroin oireistani. Lääkäri kuunteli ja esitti paljon kysymyksiä.

Gynekologi määräsi minulle kertomani ja oireideni perusteella hormonikorvaushoidoksi laastareita, joissa on estrogeeniä ja keltarauhashormonia. Kahden viikon kuluttua kaikki oireeni olivat poissa.

Vaikutus oli niin selkeä, että se oli kuin uskoontulo. Nivelkivut hävisivät ja kupla puhkesi, olin jälleen oma iloinen ja energinen itseni. Hormonihoidon mahdollisia haittavaikutuksia en pelkää, sillä luotan lääkärin arvioon ja koen, että hoito parantaa olennaisesti elämänlaatuani.

Viime syksynä minulle määrätyt hormonilaastarit loppuivat useaksi kuukaudeksi koko maasta, ja sen vuoksi sain vahvistuksen hoidon tehosta. Ilman laastaria oireet palasivat. Meinasin jopa jäädä raitiovaunun alle, kun tarkkaavaisuuteni katosi.

Entisten oireiden lisäksi alkoi yöhikoilu. Kuudessa kuukaudessa lihoin kymmenen kiloa. Nyt laastareita taas saa ja oloni on palautunut normaaliksi.

Hormonilaastarien sanotaan tekevän vaihdevuosien kiukunpuuskista paremmin hallittavia. Minun tulisuuteeni on luontaista, eikä laastari vaikuta siihen. Mieheni onkin joskus leikillään sanonut, että pitäisikö kokeilla kolmea laastaria kerralla.

Hormonikorvaushoidon aloittamisen jälkeen olen saanut kommentteja ulkonäöstäni. Minulta on kysytty, olenko käynyt kasvojen neulaushoidoissa.

Itse uskon, että paras kasvojenkohotus on hymy, joka on herkässä, kun kehossa ja mielessä tuntuu hyvältä. Jos hormonikorvaushoitoa ei olisi aloitettu jo nyt, mielialani voisi olla aivan toinen.”