Nämä oireet voivat yllättää vaihdevuosissa – gynekologi Leena Väisälä kertoo, miksi pelkkä terveellinen elämäntapa ei riitä vähentämään oireita
Vaihdevuodet vaikuttavat naisen terveyteen monin tavoin. Ota uni vakavasti ja merkkaa salipäivä, niin edessäsi on terveitä vuosia menopaussista eteenpäinkin.
Tiivistelmä jutusta
- Kuukautisten loppuminen voi tuoda helpotusta esimerkiksi migreeniin ja kuukautisvaivoihin, mutta estrogeenin lasku voi tilapäisesti heikentää terveyttä lisäten uniongelmien ja pitkäaikaissairauksien riskiä.
- Univaikeudet, kuten yöhikoilu ja kuumat aallot, voivat vaatia hormonikorvaushoitoa. Menopaussi nostaa myös sydänsairauksien riskiä, mikä edellyttää tarkkaa seurantaa ja terveellisiä elämäntapoja.
- Osteoporoosiriski kasvaa, ja lihasmassan säilyttämiseksi suositellaan voimaharjoittelua sekä riittävää proteiininsaantia. Myös hormonikorvaushoito voi hidastaa luuston haurastumista.
- Hormonikorvaushoito oikein annosteltuna voi lievittää vaihdevuosioireita, suojata pitkäaikaissairauksilta ja parantaa elämänlaatua, kun hyödyt ovat riskejä suuremmat.
Tiivistelmä on laadittu generatiivisella tekoälyllä. Toimitus on tarkistanut ja muokannut tiivistelmän.
Menopaussin jälkeen koittaa parhaassa tapauksessa elämän paras aika. Näin sanoo gynekologi ja seksologi Leena Väisälä.
”Viisissäkymmenissä elämästä on jo kertynyt kokemusta ja varmuutta. Mahdolliset ruuhkavuodet alkavat helpottaa, ja ihminen ehtii keskittyä siihen, mikä hänelle on tärkeää.”
Samaan aikaan kuukautisten päättyminen tuo viimeistään helpotuksen endometrioosiin ja myoomiin, kuukautisvaivoihin sekä migreeniinkin, jota hormonitasojen heittely herkästi lietsoo.
Terve ja täysipainoinen arki vaihdevuosissa tai menopaussin jälkeen kuitenkin edellyttää sitä, että terveyteensä paneutuu ajoissa.
Vaihdevuodet nimittäin vaikuttavat valtaosan terveyteen kielteisesti, ainakin hetken. Estrogeenin hiipuminen aiheuttaa uniongelmia jopa 60 prosentille vaihdevuosi-ikäisistä. Tutkimusten mukaan jopa kymmenen prosenttia jää kokonaan pois työelämästä pahojen vaihdevuosioireiden takia.
Vaihdevuodet myös lisäävät pitkäaikaissairauksien, kuten sydänsairauksien, osteoporoosin ja uniapean riskiä. Riskiä voi lievittää terveellisillä elämäntavoilla.
”Terveellisten elämäntapojen noudattaminen voi olla kohtuuton vaatimus, jos vaihdevuodet aiheuttavat esimerkiksi hankalaa unettomuutta. Terveelliset elämäntavat yksinään eivät aina täysin kumoa estrogeenin laskusta johtuvia terveysriskejä.”
Jos häiritseviä vaihdevuosioireita on, Väisälä suosittelee harkitsemaan hormonikorvaushoitoa. On muitakin seikkoja, jotka vaihdevuosi-ikäisen on hyvä pitää mielessä.
1. Ota unen ongelmat vakavasti
Uniongelmat ovat tyypillisin vaihdevuosioire. Osalla uni ei tule illalla, osa nukkuu pätkissä tai herää aikaisin.
Hetkellisesti rikkonaiset unet vievät voimia. Jos uniongelmat jatkuvat pitkään, ne altistavat muun muassa diabetekselle ja sydänsairauksille. Elleivät aivot syvän unen aikana pääse puhdistumaan kuona-aineista, myös muistisairauksien riski nousee .
Monesti unen ongelmat johtuvat kuumista aalloista ja yöhikoilusta. Jos kofeiinin ja alkoholin välttely, viileämpi peitto ja ylipainon pudotus eivät lievitä vaivaa, kannattaa harkita hormonikorvaushoitoa.
Joskus yölliset heräilyt tai aamullakin painava väsymys johtuvat uniapneasta, jolle estrogeenin lasku altistaa. Hormonikorvaushoito laskee uniapneariskin vaihdevuosia edeltävälle tasolle, ja tutkimusten mukaan se voi myös lievittää jo puhjenneen uniapnean oireita.
Aina uniapnean oireita ei erota menopaussista, sillä kumpikin voi aiheuttaa yöhikoilua, väsymystä, heräilyä ja tihentynyttä virtsaamisen tarvetta. Läheskään aina uniapnea ei aiheuta kuorsaamista, kertoo neurologian professori Kaisa Hartikainen.
”Aina uniapneaa ei osata epäillä siksikään, että se mielletään ylipainoisten ja miesten sairaudeksi. Kuitenkin myös normaalipainoiset naiset sairastavat sitä.”
Joskus syy pitkittyneisiin unen ongelmiin löytyy vasta laajassa unitutkimuksessa, joka näyttää, missä unen vaiheessa heräilyjä ja havahtumisia tulee.
Tutkimus saattaa paljastaa esimerkiksi rem-unen aikaisen uniapnean tai vaihdevuosissa lisääntyvän, unenaikaisen osittaisen hengitysteiden ahtauman.
”Tutkimusten mukaan vaihdevuosioireiden vuoksi aloitettu hormonikorvaushoito voi laskea sepelvaltimotaudin riskin jopa puoleen.”Leena Väisälä
2. Pidä huolta sydämestäsi
Koko ajan väsyttää ja sydänkin muljahtelee – onko kyse vain menopaussista?
Menopaussi nostaa naisen sepelvaltimotaudin riskiä. Naisen sydäntauti oireilee eri tavoin kuin miehen. Käsivarteen säteilevien rintakipujen sijaan sydänsairaus voi naisilla aiheuttaa esimerkiksi närästystä, yläselän tai -vatsan kipuja, väsymystä, hikoilua tai pahoinvointia. Jos oireet yltyvät rasituksessa ja lievittyvät levossa, on syytä hakeutua lääkäriin.
Sukulaisten sydänsairaudet, korkea verenpaine, tupakointi, ylipaino ja diabetes nostavat sepelvaltimotaudin riskiä. Myös korkea kolesteroli altistaa sille, eikä tämä ilmoittele itsestään. Siksi jokaisen aikuisen on tärkeä tietää oma kolesteroliarvonsa ja mennä tarvittaessa lääkäriin.
Terveelliset elämäntavat suojaavat mutteivat kumoa sitä riskin lisäystä, jonka estrogeenin lasku aiheuttaa.
”Tutkimusten mukaan vaihdevuosioireiden vuoksi aloitettu hormonikorvaushoito voi laskea sepelvaltimotaudin riskin jopa puoleen. Näyttöä on vielä liian vähän, jotta hormonikorvaushoitoa voitaisiin käyttää sepelvaltimotaudin ennaltaehkäisyyn”, Väisälä sanoo.
Esivaihdevuosissa, eli joissain tapauksissa jo alle nelikymppisenä, hormonitasot alkavat heitellä. Tämä voi laukaista migreenin.
3. Migreeni voi helpottaa – tai vaikeutua
Migreenikolle menopaussi eli viimeiset kuukautiset ovat monesti helpotus. Kun kuukautiset loppuvat, hiipuu myös taipumus hormoniperäisille päänsärkykohtauksille.
Menopaussia odotellessa migreeni saattaa kuitenkin vaikeutua. Esivaihdevuosissa, eli joissain tapauksissa jo alle nelikymppisenä, hormonitasot alkavat heitellä. Tämä voi laukaista migreenin tai aiheuttaa entistä rajumpia tai tiheämpiä kohtauksia. Esivaihde- tai vaihdevuosien mahdollisuus onkin hyvä pitää mielessä silloin, jos migreenikohtaukset alkavat vaivata.
”Hormonikorvaushoito yleensä tasoittaa tilannetta, kunhan annostus on kohdillaan. Joskus sopivaa pitoisuutta joutuu hakemaan”, Väisälä kertoo.
Migreeni nostaa aivoinfarktin riskiä, ja siksi migreenikoille suositellaan hormonikorvaushoitoa tabletin sijaan ihon kautta geelinä, suihkeena tai laastarina. Ihon kautta annosteltu estrogeeni ei nosta veritulppariskiä toisin kuin tablettiestrogeeni.
Neli–viisikymppisenä luumassaa ei juuri voi lisätä – valtaosin työ kuuluu alle 25-vuotiaille. Kuitenkin kypsässä aikuisiässä voi vaikuttaa siihen, miten luumassa säilyy.
4. Ota osteoporoosi huomioon
Varaudu pieneen sokkiin: jos elät 80-vuotiaaksi, luustostasi on tuolloin jäljellä enää noin 60 prosenttia.
Luuston haurastuminen kiihtyy jo muutama vuosi ennen kuukautisten loppumista ja jatkuu muutaman vuoden menopaussin jälkeen. Tämän jälkeen vauhti hidastuu.
Neli–viisikymppisenä luumassaa ei juuri voi lisätä – valtaosin työ kuuluu alle 25-vuotiaille. Kuitenkin kypsässä aikuisiässä voi vaikuttaa siihen, miten luumassa säilyy. Tupakointi, liikkumattomuus ja alkoholin käyttö altistavat osteoporoosille. Lihaskuntotreeni ja proteiinipitoinen ruokavalio vuorostaan suojaavat luustoa. Myös kalkkia ja D-vitamiinia tulee saada riittävästi ruokavaliosta tai purkista.
Terveet elämäntavat yksinään eivät tässäkään tapauksessa poista estrogeenin hiipumisesta johtuvaa riskiä.
”Yhdysvalloissa osteoporoosin ehkäisy on jo syy käyttää hormonikorvaushoitoa. Suomessakin tämä on lisäsyy käyttää hormonihoitoa.”
Väisälän mukaan osteoporoosin kuin myös sydänsairauksien kohdalla, on olennaista aloittaa hormonikorvaushoito mahdollisimman ajoissa – siis ennen kuin elinmuutoksia ehtii muodostua.
5. Kalenteriin salipäivä
Nosteletko puntteja, heiluuko kahvakuula? Kannattaisi! Kaiken muun lisäksi estrogeeni ylläpitää lihaskuntoakin. Hormonitason mukana laskevat myös lihasmassa ja -voima. Samaan aikaan sokeri- ja rasva-aineenvaihdunta muuttuvat ja rasvakudos lisääntyy herkästi.
Vahvat lihakset suojaavat luita ja auttavat pitämään toimintakyvyn – eli kyvyn nousta itse pöntöltä tai kantaa kauppakassit. Selkeästi lihaksia kuormittava voimatreeni pitäisi laittaa kalenteriin vähintään kahdesti viikossa. Sen pariksi elimistö tarvitsee reilun gramman proteiinia jokaista painokiloa kohti päivässä. Voimaharjoittelun lisäksi esimerkiksi tanssi, vauhdikkaat pallopelit ja muut iskuja ja tärähdyksiä sisältävät lajit suojaavat luustoa.
Hormonihoidon hyödyt suuremmat kuin riskit
Moni käyttää huoletta hormonaalista ehkäisyä 45-vuotiaaksi mutta karttaa hormonikorvaushoitoa sen riskien ja epäluonnollisuuden vuoksi. Tätä Leena Väisälä pitää harmillisena.
”Kun annostus on kohdillaan, moni saa hormonikorvaushoidon myötä elämänsä takaisin.”
Yleisesti ottaen hormonikorvaushoidon hyödyt alle 60-vuotiaalle ovat suuremmat kuin riskit. Oikein annosteltuna hoito auttaa välittömiin vaihdevuosioireisiin ja laskee riskiä sairastua moniin pitkäaikaissairauksiin – myös esimerkiksi diabetekseen ja paksusuolen syöpään.
Nykysuositusten mukaan terve, normaalipainoinen henkilö, jolla on normaali verenpaine ja joka ei tupakoi, voi ottaa keltarauhas- ja progesteronihormonit tablettina. Omille potilailleen Väisälä suosittelee ensin ihon kautta annosteltavaa estrogeenivalmistetta. Jos siitä ei saada riittävää vaikutusta, saatetaan vaihtaa tablettiin.
”Hoidon jatko arvioidaan vuoden, parin välein, ja sitä voidaan jatkaa niin kauan kuin hyödyt ovat riskejä suuremmat.”
Juttu on julkaistu Kauneus ja Terveys -lehdessä 2/2025.
