”Jopa 40 prosenttia terveydestämme ­riippuu omasta tekemisestämme. Varmasti juuri siksi sen mittaaminen kiinnostaa itseänikin.

Minulla on Apple Watch 7 GPS + Cellular -älykello ja Oura-älysormus. Hankin ensimmäisen version älykellosta jo kymmenisen vuotta sitten ja sormuksen heti, kun se tuli markkinoille.

En ole aktiiviliikkuja mutta haluan tietää, paljonko liikun sekä miten nukun ja palaudun. Lisäksi seuraan kellosta säätä.

Aloitin terveyteni mittaamisen toden teolla 2015. Tutustuin silloisen työni kautta perimän terveysvaikutuksiin ja innostuin teettämään geenitestejä itselleni.

Ensin osallistuin silloisen työpaikkani kautta GeneRisk-tutkimukseen. Minulla ei onneksi todettu kohonnutta riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin.

Myöhemmin teetin Abomicsin farmakogenomisen geenitestin. Tallensin tulokset Lääkkeeni-äly­sovellukseen, joten nyt voin tarkistaa siitä, sopivatko määrätyt lääkkeet minulle.

Olen tehnyt myös 23andMe­geenitestin ja sen tiedoille XCode-analysoinnin. Se vahvisti käsitykseni siitä, että olen aamuihminen, joka nukkuu kevyesti.

Analyysin mukaan minun olisi ihanteellisinta saada energiastani 45 ­prosenttia hiilihydraateista, 40 prosenttia ­proteiinista ja 15 prosenttia ­rasvoista.”

”Mittaan liikkumistani älykellolla ja untani älysormuksella. Välillä ne antavat ristiriitaista tietoa, joten jää minun päätettäväkseni, kumpaa tottelen.

Minulle kertyy päivittäin kävelyä työmatkoista, hyötyliikunnasta ja koiralenkeistä noin 18 000 askelta eli noin 16 kilometriä. Aloitin äskettäin myös jumpan, koska haluan parantaa lihaskuntoani. Mittaaminen on paljastanut, että liikun riittävästi, mutta palautumiselle voisi jäädä enemmän aikaa.

Mittaaminen on lisännyt vedenjuontiani. Kun juon paljon vettä, minun on pakko käydä vessassa – eli nousta ylös ja kävellä. Se lisää päiviin mikrotaukoja ja liikuntaa.

Älysormus huomaa, milloin olen väsynyt ja suosittelee nukkumaanmenoaikaa. Jos ohitan väsyneen olon, en enää saakaan unta.

Olen oppinut sormuksen ansiosta paljon unestani ja sen vaikutuksesta. Menen nukkumaan viimeistään iltakymmeneltä ja herään aamukuudelta. Noudatan samaa rytmiä myös viikonloppuisin ja lomilla. Mittaaminen auttaa löytämään itselle hyvän rytmin ja seuraamaan sitä.

Sormus on opettanut minua tunnistamaan unen vaiheita sekä ­laatua ilman dataakin. Toisaalta minulle on tullut rutiiniksi tarkistaa heti aamulla sovelluksesta, miten nukuin.

Esimerkiksi unihäiriöitä olisi varmasti vaikea havaita itse. Muutokset terveydessä tapahtuvat muutenkin hiipimällä, jolloin niitä ei välttämättä huomaa. Laitteilla on paikkansa sairauksien ennaltaehkäisyssä.”

”Uskon, että tulevaisuudessa ei tule niinkään lisää älylaitteita vaan laitteisiin lisää sovelluksia. Jo nyt esimerkiksi älykelloon saa ladattua paljon eri sovelluksia.

Päiväunet ovat minulle hyvän olon lähde, joten käytän esimerkiksi HappyNapia. Sovellus huomaa, milloin olen vaipumassa syvään uneen ja herättää sitä ennen. Näin päiväunet säilyvät virkistävinä. Ihanteellinen torkkuaika on 15–30 minuuttia.

Varmin tapa löytää laadukas mittari on suosia tunnettuja, luotettavia merkkejä. CE-merkki on tietynlainen vakuutus, mutta sellainen on vain lääkinnällisiksi laitteiksi rekisteröidyillä eli toistaiseksi harvoilla mittareilla.

Terveyden mittaaminen hyödyttää niitä, jotka haluavat seurata hyvinvointiaan ja oppia. Jos seuranta on pakonomaista, se ei hyödytä. Itselle pitää muistaa myös suoda vapaapäiviä.”

Lue myös: Testasimme älysormuksen, unianturin ja muut terveyttä mittaavat laitteet ja palvelut

Artikkeli on julkaistu Kauneudessa ja Terveydessä 12/2022.