Aivosumulla tarkoitetaan yleensä sitä tunnetta, kun ajatus ei kulje, keskittyminen on vaikeaa ja asiat unohtuvat. Puhekin takeltelee, eikä arkisesta tekemisestä meinaa tulla mitään.

Lääketieteellistä määritelmää aivosumulla ei ole. Kyse ei ole sairaudesta vaan henkilökohtaisesta kokemuksesta.

− Vaikka termi on epämääräinen, kokemus on todellinen. Tavallisesti sen taustalla on jaksamisen ongelmia, stressiä, kiirettä ja huonoa elämänhallintaa. Aivosumutuntemuksia voi aiheuttaa oikeastaan mikä tahansa kuormittava elämäntilanne, kuten läheisen kuolema. Tilanne korjaantuu, kun kuormitus laukeaa, yleislääkäri Toni Vänni Terveystalosta sanoo.

Hän kohtaa usein työssään aivosumusta kärsiviä potilaita. Useimmat heistä ovat naisia.

Miehet eivät välttämättä hakeudu vastaanotolle yhtä usein kuin naiset, tai he kuvailevat oireitaan eri tavalla.

Lähes kaikki tuntevat aivosumua joskus. Tarkkoja lukuja yleisyydestä ei ole, koska asiaa ei ole tutkittu.

− Esimerkiksi pikkulasten vanhemmat kokevat usein elävänsä jatkuvassa aivosumussa. Se on seurausta huonosti nukutuista öistä.

Aivosumutuntemus saattaa olla seurausta esimerkiksi neuroinflammaatiosta eli keskushermoston matala-asteisesta tulehduksesta, joka on yhdistetty stressiin, tai hermoston välittäjäaineiden pitoisuuksien muutoksesta. Tieto siirtyy välittäjäaineiden avulla solusta toiseen.

Stressi, masennus tai mielialahäiriö häiritsevät joskus prosessia.

Myös fyysiset tekijät, kuten ylipaino, voivat laukaista aivosumun. Ylipaino huonontaa yleensä unta ja siten lisää väsymystä.

Vaihdevuodet aiheuttavat naisille unihäiriöitä, mikä saa ajatukset takkuamaan ja olon tuntumaan tahmealta. Oireisiin on saatavilla hormonikorvaushoitoja.

− Parhaita lääkkeitä liiallisesta kuormituksesta johtuvaan aivosumuun ovat lepo ja loma. Silloin kannattaa keskittyä nukkumisen lisäksi liikuntaan ja terveelliseen ruokavalioon. Molemmista on hyötyä aivoterveydelle.

Jos oireet eivät lievity levolla, on syytä mennä lääkäriin.

Laboratoriokokeilla varmistetaan, ettei aivosumutuntemus liity sairauteen, kuten fibromyalgiaan, väsymysoireyhtymään, uniapneaan, MS-tautiin, alkavaan diabetekseen tai kilpirauhasen vajaatoimintaan. Sairauksiin liittyy vetämätöntä oloa ja uupumusta, jotka eivät mene ohi nukkumalla.

Joskus aivosumu on aivoverenkiertohäiriön tai aivokasvaimen oire, mutta se on harvinaista.

− Tavallinen flunssakin tekee olon tokkuraiseksi, koska virus ja kuume sekoittavat elimistön toiminnan. Silloin tokkura on lyhytaikaista.

Jos aivosumu johtuu vakavasta sairaudesta, se lievittyy vasta, kun sairaus on saatu hoidettua tasapainoiseen vaiheeseen.

Prosessi kestää yleensä pitkän ajan. Uniapnea on poikkeus, sillä sen hoidossa käytettävä ylipainehengityslaite kohentaa vointia yleensä pikaisesti.

− Mikä tahansa keskushermostoon vaikuttava lääkeaine saattaa myös olla aivosumun takana. Annostusta tai lääkitystä vaihtamalla asia yleensä korjaantuu.

Raudanpuutteen eli matalan ferritiinitason yhteydestä aivosumuun on keskusteltu paljon. Kaikilla raudanpuute ei kuitenkaan tunnu väsymyksenä tai oirehdi muutenkaan.

− Jos on runsaat kuukautiset, suosittelen käyttämään pientä rautalisää. Näin vältytään ainakin anemialta.

Aivosumun englanninkielinen vastine on brain fog. Termi liitetään myös psykiatrisiin sairauksiin. Brain fogista kärsivä on poissaoleva ja häneen on vaikea saada yhteyttä.

− Meillä Suomessa aivosumu yhdistetään masennukseen, joka on hyvin tavallinen aivosumutuntemuksen aiheuttaja.