Tunnetko selittämätöntä ahdistusta? Syy voikin löytyä sukusi historiasta – näin tunnistat merkit
Sukupolvien yli siirtyvät traumat, eli ylisukupolvinen trauma, voivat rajoittaa elämää, vaikka niiden alkuperää ei tiedostaisi. Miten menneisyyden kahleista voi vapautua?
Sanotaan, että sukuvika on, kun suksi ei luista – mutta voisiko vanhoissa sanonnoissa piillä syvempi totuus? Kaikki kantavat tiedostamatta tai tiedostaen sukunsa taakkoja menneisyydestä.
”Joskus jopa useampien sukupolvien takaa”, toteaa perhe- ja traumapsykoterapeutti Saija Tahkola.
Psykologiassa puhutaan ylisukupolvisista traumoista eli taakkasiirtymistä (taakkasiirtymät sukupolvien ketjussa). Ne tarkoittavat sukupolvelta toiselle siirtyviä psyykkisiä ja emotionaalisia traumoja ja haavoja. Näiden ymmärtäminen auttaa ylisukupolvisten traumojen purkamisessa.
Traumat voivat liittyä esimerkiksi sotien, nälänhätien, vainojen, perheväkivallan tai muiden voimakkaasti stressaavien tapahtumien aiheuttamiin tunnemuistoihin ja selviytymismekanismeihin.
Tai sitten ne liittyvät yleisimpiin ihmiselämän ongelmiin.
Tahkola sanoo, että trauma voidaan määritellä mielen haavaksi. Se on tapahtuma tai asia, joka ylittää ihmisen sietokyvyn.
Tämän vuoksi ihminen ei ole voinut tai kyennyt itse hoitamaan tai käsittelemään asiaa riittävästi tai ei ollenkaan.
”Mikä tahansa, mihin henkilö tarvitsee apua, on jo riittävä ollakseen trauma. Avun tarpeen takaa voi yllättäen nousta uinumassa ollut traumakokemus tai ylisukupolvinen taakka”, Tahkola lisää.
Taakkasiirtymät voivat olla sekä geneettisiä että opittuja malleja. Ne siirtyvät meihin jo lapsuudessa. Pieni lapsi imee helposti vanhemmiltaan esimerkiksi pelkotiloja.
”Siirtymä tapahtuu yleensä jo varhaisessa kehitysvaiheessa. Se voi vaikuttaa lapsen tunne-elämään, identiteettiin ja käyttäytymiseen”, Tahkola toteaa.
Ylisukupolvisten traumojen vaikutukset voivat ilmetä monella tasolla. Tunnetasolla saatamme tuntea selittämätöntä ahdistusta, surua tai pelkoja, jotka eivät tunnu liittyvän elämäämme.
”Silti ne ovat ihmiselle aitoja kokemuksia.”
Myös käytös voi olla peräisin perhejatkumosta. Henkilö esimerkiksi reagoi ikäväksi kokemiinsa tilanteisiin puolustautumalla tai hyökkäämällä. Tai vastaavasti yrittämällä vältellä konfliktia olemalla kiltti, välttelevä tai sovitteleva.
”Hän ei välttämättä itse ymmärrä, mistä tällainen käytös kumpuaa. Hän ei tiedosta, että kyseessä on taakkasiirtymä. Siitä huolimatta se on läsnä ja hankaloittaa elämää.”
Taakat kulkevat mukana myös rajoittavissa ajatusmalleissa, uskomuksissa ja tavoissa.
Perheessä saattaa toistua tietyt tavat tai elämänasenteet. Niitä toistetaan usein automaattisesti, koska ne ovat olleet perheen tai yhteisön tapa selviytyä. Yksi yleisimpiä tapoja on tunteiden tukahduttaminen. Ajatellaan, että meillä ei ole koskaan puhuttu tunteista.
”Niitä ei ole tapana näyttää, puhumattakaan niiden käsittelystä. Tunteet sivuutetaan tai ne vaietaan kuoliaiksi. Kaikki tunteet ovat silti meissä jo rakentuneina, ja ne ovat sallittuja”, Saija Tahkola korostaa.
Yleinen tunne on häpeä. Suvussa ja perheessä saattaa elää häpeän ja syyllisyyden kulttuuri. Taustalla on kasvojen menettämisen pelkoon – ja joskus jopa suvun kunniaan – liittyvä kirjoittamaton sääntö: Et kyllä häpäise meitä.
Häpeän perintönä saanut lapsi oppii, että hänen on käyttäydyttävä tietyllä tavalla, jotta hän kelpaisi. Aikuisena hän kantaa riittämättömyyden tunnetta ja pelkää epäonnistumisia.
Tähän liittyvät usein myös perheen sisäinen salailu ja tabut. Niitä saatetaan vahvistaa sanonnoilla, jotka iskostuvat suvun jäseniin, jopa useassa sukupolvessa: Tästä ei sitten puhuta. Likapyykki pestään kotona. Pakko pärjätä yksin.
Myös rahaan voi liittyä häpeän värittämää syyllisyyttä. Tämä saa aikaan kielteistä suhtautumista talouteen.
Perheessä ajatellaan, että raha on joko pahasta tai sitä ei koskaan ole tarpeeksi. Tämä puolestaan voi johtaa pihistelyyn, pelkoon vaurastumisesta tai jatkuvaan rahapulan tunteeseen, vaikka rahatilanne olisi hyväkin.
”Etenkin sota-ajan niukkuus voi periytyä tällaisena ajattelutapana ja suhteena rahaan”, Tahkola toteaa.
Keholliset oireet, kuten stressi, unettomuus tai kehon jännitystilat voivat kytkeytyä menneiden sukupolvien kokemuksiin. Myös sairaudet, kuten syöpä, saattaa kulkea suvussa.
Lue lisää keinoista:
Traumapsykoterapia: EMDR eli silmänliiketerapia ja TRE eli tärinäterapia
Saija Tahkola
on perhe- ja traumapsykoterapeutti, seksuaalineuvoja ja neuropsykiatrinen valmentaja sekä työnohjaaja. Hänellä on psykoterapiavastaanotto Helsingissä. Hänen työnsä painottuu kehohuomioivaan terapiaan.
Juttu on julkaistu Voi hyvin -lehdessä 4/2025.
