SAUNA on köyhän apteekki. Jos eivät viina, terva ja sauna auta, tauti on kuolemaksi. Vanhat suomalaiset sananparret kertovat kiistämättömän tosiasian: sauna on paljon enemmän kuin paikka hikoilla. Se on terveyden ja hyvinvoinnin lähde.

Saunan vaikutukset terveyteen ovat aina olleet suomalaisille itsestään selviä, mutta viime vuosina niille on alettu hakea tieteellistä pohjaa.

Sitä on myös löytynyt. Selkeimmät saunan terveysvaikutuksista liittyvät sydämeen ja verisuoniin.

”Saunominen helpottaa sydämen vajaatoiminnan oireita ja lisää verisuonten joustavuutta. Saunomisen terveyshyötyihin liittyy silti edelleen paljon mystiikkaa, sillä erittäin hyvätasoista saunan terveystutkimusta ei ole tehty riittävästi”, professori ja kliinisen kemian erikoislääkäri Lasse Viinikka sanoo.

Saunan terveysvaikutuksia on tutkittu kaikkiaan yllättävän vähän. Kun maailmalla julkaistaan vuosittain toista miljoonaa lääketieteellistä tutkimusta, niistä saunaa koskee 10–40 kappaletta, ja osa tutkimuksista käsittelee infrapuna-altistuksia. Suurin osa saunatutkimuksista on keskittynyt sydän- ja verisuonivaikutuksiin.

Viime vuosina tutkimuskenttää ovat vahvistaneet Itä-Suomen yliopistossa tehdyt tutkimukset. Seitsemän kahdeksan vuoden aikana on osoitettu, että paljon saunovilla on sydän- ja verisuonisairauksien lisäksi vähemmän esimerkiksi muistisairauksia, keuhkokuumeita ja psykooseja.

”Ahkeraan saunomiseen liittyy vähentynyt muistisairausriski. Mutta miksi näin on, se ei ole tiedossa, koska muistisairauksien mekanismia ei täysin tunneta. ­Saunominen saattaa myös poistaa joidenkin astmapotilaiden keuhkoputkien ahtaumaoiretta, mutta sekin tutkimus on vielä puutteellista”, Viinikka kertoo.

Saunomisen vaikutukset verenpaineeseen ja pulssiin sen sijaan ovat selvillä. Saunan lämmössä ihon verisuonet laajenevat ja verisuoniston tilavuus lisääntyy. Siitä voisi seurata voimakas verenpaineen lasku, mutta elimistö kompensoi sen uhkaa pumppaamalla verta kovemmalla tahdilla. Sen seurauksena saunominen laskee verenpainetta yleensä hieman, mistä on terveydelle vain etua.

Saunomisen verenkiertovaikutuksia selittävät myös muutokset verisuonten seinämän sisäkalvossa eli endoteelissä ja autonomisessa hermostossa. Koska saunomisen verenpainetta laskeva vaikutus ei ole kovin pitkäaikainen, tämän hyödyn saavuttamiseksi pitäisi saunoa neljästä seitsemään kertaa viikossa.

”Verenpainetaudin ennaltaehkäisevä hoito tulee siis aika kalliiksi, jos pitää saunoa viisikin kertaa viikossa”, Viinikka huomauttaa.

Sauna on monelle luontainen paikka rentoutua. Rentouttavalle vaikutukselle on olemassa kaksi selitystä.

Ensimmäinen niistä liittyy endorfiineihin. Saunominen mahdollisesti vapauttaa aivoista mielihyvähormonia, joka saa aikaan miellyttävän olon. Kyseessä on vähän samankaltainen ilmiö kuin juoksijoille tuttu euforinen taivas, runner’s high. Endorfiinitasojen tutkiminen ja mittaaminen on kuitenkin vaikeaa.

”Endorfiinit syntyvät ja vaikuttavat aivoissa, mutta niistä ei voida ottaa näytteitä. Kun endorfiineja tutkitaan verinäytteistä, niihin tulee paljon sekoittavia tekijöitä. Tietyillä kuvantamistavoilla tai lääkejärjestelyillä olisi keinoja tutkia hormoneita suoraan aivoista, mutta koejärjestelyt ovat vaikeita. Sauna ei ainakaan vielä ole ollut tarpeeksi kiinnostava tutkimuskohde, jotta sellaisia tehtäisiin”, Viinikka sanoo.

Toinen lähestymistapa saunan rentouttavaan vaikutukseen on psykoanalyyttinen. Sen mukaan saunan lämmin, usein hämärä ja miellyttävä ympäristö saa mielen palautumaan lapsuuteen ja jopa syntymää edeltävään aikaan. Se tuottaa onnellisen olon.

Enpä ole tätä vuonna sairastanut, taitaa olla saunomisen ansiota! Moni uskoo, että säännöllinen saunominen lisää vastustuskykyä. Tieteellisesti sitä ei ole todistettu, mutta satunnaiset yksittäiset tutkimukset tukevat ­kokemusta.

”Joissain tutkimuksissa on löydetty viitteitä siitä, että veren valkosolut aktivoituisivat lämpimässä ja saattaisivat lisätä vastustuskykyä”, Viinikka sanoo.

Infektiotautien tarttuminen löylyhuoneessa on epätodennäköistä, ellei viereinen saunoja aivasta kohti. Suomalainen sauna on niin kuiva ja kuuma, että virukset eivät selviä siellä kauan hengissä. Julkisissa saunoissa infektiot voivat tarttua yhteisissä tiloissa kuten pukuhuoneessa tai kanttiinissa. Suihkuhuoneesta voi saada jalkasienen.

”Löyly ei vaikuta niihin viruksiin, jotka ovat jo päässeet ihmiseen. Niin korkeaksi lämpötila ei ihmisessä saunassakaan nouse, että se riittäisi tappamaan taudinaiheuttajan.”

Kuumeessa saunaan ei koskaan kannata mennä. Silloin elimistössä on jo niin paljon lämpöä, että sitä ei pidä sinne lisätä.

Sauna kannattaa jättää väliin myös, jos iho on rikki tai siinä on pahoja tai märkäisiä tulehduksia, joihin voi mennä uusia bakteereja.

Hetkellinen pyörrytyksen tunne sen sijaan ei ole merkki siitä, että saunominen ei lainkaan sopisi ­ihmiselle. Sen se kuitenkin kertoo, että tällä kertaa löylyttely on syytä lopettaa.

”Pyörrytyksen tunne liittyy verenpaineen laskuun. Etenkin makuu- tai istuma-asennosta noustessa veri voi valahtaa alaraajojen laajentuneisiin laskimoihin ja aivot lakkaavat saamasta riittävästi verta. Iäkkäillä asentoon liittyvä verenpaineen merkittävä lasku on kohtalaisen yleinen. Jos saunassa alkaa tulla minkälainen paha olo tahansa, siellä on ollut liian kauan”, Viinikka linjaa.

Pitkäaikaissairaudet eivät yleensä ole este. Saunominen rasittaa elimistöä suunnilleen saman verran kuin reipas kävely. Jos sellainen aiheuttaa esimerkiksi sydänoireita, silloin löylyhuone kannattaa jättää väliin.

Yleisin syy välttää saunomista on silti vieläkin yksinkertaisempi.

”Saunaan ei koskaan pidä mennä vahvassa humalassa. Lämmön ja humalatilan yhteisvaikutuksessa voi menettää tajuntansa. Tutkimusten mukaan saunomisen yhteydessä kuolleista ihmisistä 50–80 prosenttia on ollut vahvassa humalassa, joten riski on selkeä.”

Kuinka pitäisi saunoa, että löylyttelystä saisi kaikki terveyshyödyt? Lukemat neljästä seitsemään kertaa viikossa toistuvat Itä-Suomen yliopiston tutkimuksissa.

Viinikan mukaan saunomisen yksityiskohdat kuten määrä, lämpötila ja löylyjen kosteus ovat ­yksilöllisiä.

”Peukalosääntö on, että kun saunominen tuntuu mukavalta, sitä tekee todennäköisesti terveydellisesti parhaalla mahdollisella tavalla.”

Ihmisten kyky sietää lämpöä vaihtelee. Yksilöllistä on myös hikoilukyky eli se, kuinka paljon pystyy poistamaan liikaa lämpöä elimistöstä. Iho pysyy saunassa kuitenkin kuivana melko pitkään siksi, että hikirauhasista tuleva vesi haihtuu saman tien kuumaan ilmaan.

Toisilla verenpaine vaihtelee voimakkaasti, toisilla se ei muutu lainkaan. Siksi myös saunanautinto tai liian kovista löylyistä johtuva huono olo on yksilöllisten tekijöiden summa.

”Jotkut ottavat kevyesti 120 asteen löylyt, toisilla on hirveän kuuma jo 70 asteessa. Suomalaiset ovat kuitenkin yleensä niin tottuneita saunomiseen, että tunnistavat hyvin omat rajansa.”

Muutama sääntö koskee kuitenkin jokaista saunojaa. Jos menee kovista löylyistä suoraan hyvin kylmään veteen, esimerkiksi avantoon, verenpaine nousee paljon hetkellisesti.

Saunassa laajentuneet verisuonet supistuvat kylmässä vedessä nopeasti. Verenpaineen suuri muutos saattaa aiheuttaa sydämen rytmihäiriön tai sen, että verisuonten heikot kohdat eivät kestä painetta. ­Pahimmillaan ­seurauksena voi olla jopa aivoverenvuoto tai aortan repeäminen ja kuolema.

”Saunasta avantoon menoa ei voi suositella ilman keskustelua lääkärin kanssa kenellekään, jolla on jokin sydän- tai verisuonisairaus. Verenpaineen reaktiota voi huomattavasti vaimentaa niin, että ­vilvoittelee jonkin aikaa ennen avantoon menoa ja välttää menemästä sinne kasvot edellä, sillä se lisää rytmihäiriön riskiä.”

Saunassa kuolemista ei silti Viinikan mukaan kannata pelätä. Riski siihen on minimaalinen.

”Saunakuolemien lukumäärä on suomalaisten saunakertoihin nähden hyvin pieni.”

Suomalaisille rakkain lienee perinteinen puusauna, johon monella liittyy vielä kesäinen mökkimaisema. Sähkösaunaa on aina pidetty vähemmän perinteisenä ­saunana, mutta terveysvaikutusten kannalta kiukaalla tuskin on merkitystä.

Uusia innovaatioita, kuten esimerkiksi infrapuna- altistusta, väitetään joskus terveysvaikutuksiltaan tavallista saunaa paremmaksi. Hyvin tehtyjä vertailututkimuksia on kuitenkin liian vähän yksiselitteisten johtopäätösten tekemiseksi.

”Elimistön reaktiot, verenpaine ja lämpötilan nousu näyttäisivät hyvin samanlaisilta infrapunasaunassa ja perinteisessä saunassa. Toki infrapunasaunassa lämpö on paremmin säädeltävissä, ja se alkaa ja loppuu nuppia kääntämällä”, Viinikka sanoo.

Hänen kodistaan löytyy ”mielikuvitukseton sähkösauna” ja vapaa-ajan asunnolta perinteinen puusauna. Suomen Saunaseuran kunniapuheenjohtajana Viinikka saunoo usein myös seuran kolmessa savusaunassa.

”Se on todella rentouttava vaihtoehto, sillä siellä saunomiseen liittyy myös seura. Saunomisen malleja ja tapoja on useita. Hyvän olon saa varmimmin, kun saunoo sellaisessa saunassa, jossa tykkää olla.”

Juttu on julkaistu Kauneus & Terveys -lehdessä 8/2023.