Oliko sukutapaamisessa taas kireä tunnelma? Professori neuvoo tekniikan, joka voi laukaista tilanteen
Erilaiset mielipiteen sytyttävät riitoja niin sukutapaamisissa kuin sosiaalisessa mediassa, kun kaikki ajattelevat olevansa oikeassa. Ymmärrys löytyy empatian avulla.
Ruokapöydässä on kireä tunnelma. Isovanhempien sunnuntailounaalla tarjotaan ainoastaan liharuokaa, vaikka osa ruokailijoista on kasvissyöjiä. Isovanhemmat eivät ymmärrä, miten tärkeitä asioita ruokavalio ja sen takana oleva maailmankatsomus ovat heidän lapsilleen ja lastenlapsilleen. Ei, vaikka asiasta on puhuttu monta kertaa.
”On hyvin tavallista, että eri lailla ajattelevien ihmisten välille syntyy ristiriitoja eikä aina ole helppoa olla empaattinen ja ymmärtää erilaisia näkökulmia”, filosofi ja emeritusprofessori Antti Hautamäki sanoo.
Pahimmillaan erimieliset ihmiset alkavat riidellä ja puhua toistensa päälle. Somessa he saattavat kirjoittaa vihaisia kommentteja, ja netin keskusteluryhmissä syntyykin jatkuvasti kinaa eri mieltä olevien ihmisten kesken.
Tilanteet voivat kärjistyä nopeastikin. Sen takia empatia ja dialogi- ja vuorovaikutustaidot ovat tärkeitä riippumatta siitä, ilmeneekö erimielisyys netissä vai kasvotusten.
”Ihmisillä on monenlaisia, toisistaan poikkeavia tapoja katsoa asioita, ja jokainen voi olla oikeassa omasta näkökulmastaan. On tärkeää tajuta näkökulmien moninaisuus eri tilanteissa ja asiayhteyksissä.”
Kun ymmärtää erilaisia katsontakantoja, on helpompi tulla toimeen muiden kanssa kotona, työpaikalla ja vapaa-aikana. Silloin ymmärtää, että jokaisella on syynsä katsoa asioita vinkkelistään, eikä pidä näkemystään ainoana oikeana.
1. Näkökulmat muodostuvat monista tekijöistä, ja voit vaikuttaa niihin myös itse
Jos istut ystäviesi kanssa ison elefantin ympärillä, jokainen näkee sen eri näkökulmasta: yksi näkee kärsän, toinen hännän ja kolmas oikean korvan. Eri näkemykset muodostavat yhdessä rikkaamman kokonaisuuden kuin yhden ihmisen näkökulma.
Näin käy myös, kun kolme sukupolvea keskustelee eri ruokavalioiden taustalla olevista ajatuksista. Tällöin esiin voivat nousta ruuan eettisyys, terveellisyys ja hinta. Toisille ruoka on politiikkaa ja toisille taas vatsantäytettä.
Sinulla on asioihin näkökulma, vaikka et olisi siitä edes tietoinen. Nostat keskustelussa esiin asioita tietyltä kannalta, ja näet syitä ja seurauksia juuri sen kautta.
Tämä liittyy tutkijoiden mukaan aivojen toimintatapaan, eikä siitä voi päästä eroon.
”Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö mielipiteitä ja näkökulmia voisi punnita, kehittää ja jopa vaihtaa”, Hautamäki sanoo.
Jo pelkkä näköhavainto on valikoiva. Ihmiset näkevät maailman eri tavoin, vaikka kävelisivät samaan aikaan samalla kadulla. Näkeminen on tutkijoiden mukaan lähes täysin tulkintaa, johon vaikuttavat kasvatus, koulutus, kulttuuritausta ja kokemukset.
Näkökulmien erilaisuus vastaavasti johtuu siitä, että ihmisten kokemukset, taustatiedot, ympäristö, arvot ja intressit ovat erilaisia.
”Näkökulmat ovat tärkeitä, sillä ne vaikuttavat ajatteluun ja toimintaan. Et pääse eteenpäin henkilökohtaisessa elämässäsi etkä yhteiskunnassa, jos et tajua näkökulmaisuuttasi.”
Asiantuntijana Antti Hautamäki
2. Empatia edistää herkkyyttä ymmärtää erilaisia näkökulmia ja mielipiteitä
Voit aina miettiä, mitä olisit tehnyt, jos sinun valintojasi ei ymmärretä. Silloin et kuitenkaan irrottaudu lainkaan itsestäsi, mikä on tavallista minäkeskeisessä kulttuurissamme.
Empatian ydin on asettua toisen ihmisen asemaan, ja siinä mielikuvitus voi auttaa.
”Jos pystyt asettumaan aidosti toisen asemaan, ymmärrät häntä paremmin”, Hautamäki selventää.
Hän suosittelee kehittämään mielikuvitusta ja eläytymiskykyä ”mitä, jos” -ajattelun kautta:
Mitä, jos olisit naapurisi? Mitä, jos olisit maahanmuuttaja? Mitä, jos olisit toista sukupuolta? Mitä, jos olisit rikas? Mitä, jos olisit köyhä?
Liiallinen itsekeskeisyys sen sijaan heikentää empatiaa, samoin kiire ja nykyajalle tyypillinen nopea reagointi. Toisen näkökulman ymmärtäminen vaatii usein aikaa ja paneutumista.
Toisaalta liiallinen myötäeläminen saattaa estää perustellun kritiikin esittämisen silloin, kun joku toimii väärin.
”Meidän täytyy hyväksyä ihmisten erilaisuus ja erilaiset persoonat, mutta väärään toimintaan täytyy voida reagoida. Silloin täytyy ottaa etäisyyttä toiseen ihmiseen.”
Pohdi, miksi ajattelen näin? Miksi Maija ajattelee noin? Miten hänen näkökulmansa poikkeaa omastani? Miksi niin on?
”On tärkeää olla tietoinen lähtökohdistaan ja asenteistaan. Itsetuntemus helpottaa omien näkökulmien avaamista muille.”
3. Opettele perustelemaan ajatuksesi, silloin muiden on helpompi ymmärtää sinua
Mitä paremmin pystyt sanoittamaan ajatteluasi ja lähtökohtiasi, sitä paremmin toiset voivat sinua ymmärtää. Se herättää myös empatiaa sinua kohtaan.
”Jos vain sanot, että ’ei kiitos, en halua liharuokaa’, isovanhemmat eivät ymmärrä, miksi et syö lihaa, ja saattavat pahoittaa mielensä.”
Joskus on vaikea tunnistaa, mitä kaikkea oman näkökulman takana on ja miksi joku asia tuntuu niin tärkeältä, oikealta tai väärältä. Silloin täytyy kaivella syvemmältä sitä, miksi on valinnut tietyn näkökulman.
Tietoinen ajattelu ja näkökulmien valitseminen edellyttää itsetuntemusta. Mitä paremmin tunnet itsesi, sitä paremmin saat muut ymmärtämään itseäsi eri tilanteissa.
”On tärkeää olla tietoinen lähtökohdistaan ja asenteistaan. Itsetuntemus helpottaa omien näkökulmien avaamista muille.”
4. Rakentava vuoropuhelu edellyttää toisen kunnioittamista ja kuuntelemista
Ristiriitojen ratkaiseminen ja erilaisten näkökulmien yhteensovittaminen edellyttää dialogia, vuoropuhelua.
”Minua vähän pelottavat sellaiset ihmiset, jotka eivät kuuntele muita. Heidän puheensa on aina minäpuhetta. He toistavat samoja, vanhoja ajatuksia ja sulkevat korvansa siltä, mitä toinen sanoo”, Hautamäki kertoo.
Vuoropuhelu edellyttää, että sekä kuuntelet että kykenet ymmärtämään asiaan liittyvät monet eri näkökulmat.
”Dialogin ensimmäinen lähtökohta on se, että otat toisen ihmisen vakavasti ja kunnioitat häntä. Toinen lähtökohta on se, että osaat sanallistaa, mitä itse ajattelet asiasta.”
Aina ei ole helppoa tunnistaa juurisyytä, miksi toinen näkee asiat niin kuin näkee. Silloin täytyy ymmärtää toisen tausta ja millaiseen yhteyteen asiat on asetettu. Toisen taustalla voi olla onnistumisia, epäonnistumisia tai tragedioita.
”Ihmisen historia määrittelee hyvin pitkälle, millainen ihminen hän on ja mistä hänen näkökulmansa nousee.”
Erilaisia mielipiteitä ei tarvitse pelätä. Ihmistuntemus auttaa kehittämään vuorovaikutustaitoja ja ymmärtämään erilaisia näkökulmia.
”Tunne itsesi ja arvosta ja ymmärrä muita. Siitä on hyvä aloittaa.”
5. Koskaan ei ole liian myöhäistä kehittää empatiaa ja näkökulmaherkkyyttä
Jos sinun on vaikea asettua muiden asemaan ja ymmärtää heidän näkökulmiaan, se on hyvä tunnistaa.
”Tunne itsesi ja arvosta ja ymmärrä muita. Siitä on hyvä aloittaa. Katsot asioita tietyllä tavalla, ja niin tekevät kaikki muutkin”, Hautamäki sanoo.
Uteliaisuus ja kiinnostus toisia kohtaan ovat tärkeitä empatian kehittämisessä. Niitä kannattaa ruokkia. Myös itseensä kannattaa suhtautua uteliaasti.
Voit harjoitella myös kissojen, koirien, hevosten ja muiden eläinten kanssa. Tunneyhteys auttaa huomaamaan, voiko eläin hyvin vai huonosti. Näkökulmaherkkyys voimistuu, ja opimme lukemaan eläimen kehonkieltä sanojen puuttuessa.
Elokuvien katsominenkin voi kehittää myötäelämistä.
”Silloin niissä pitää olla jotain särmää. Elokuvan täytyy yllättää katsoja ja tarjota kunnolla pureksittavaa. Pelkkä viihde ei kehitä empatiaa.”
Voit kokeilla lukea kaunokirjallisuutta ja runoutta. Eläytymiskykysi kasvaa, kun kirjojen sivuilla tutustut ihmisiin, jotka elävät erilaisissa maailmoissa ja todellisuuksissa. Näin opit ymmärtämään toisten käyttäytymistä.
”Runous johdattaa uudenlaisiin tunteisiin ja kokemuksiin. Runot eivät välttämättä avaudu helposti, ja niiden lukeminen vaatii vaivannäköä ja mielikuvitusta.”
Kun ymmärrät paremmin muita, maailmasi avartuu ja sinun on helpompi tulla toimeen muiden kanssa.
Juttu on julkaistu Voi hyvin -lehdessä 9/2025.
