Trendi

Jäikö parisuhteen riita kalvamaan? Riitely puhdistaa parisuhteessa ilmaa, ja muut riitelymyytit, jotka asiantuntija kumoaa

Jäikö parisuhteen riita kalvamaan? Riitely puhdistaa parisuhteessa ilmaa, ja muut riitelymyytit, jotka asiantuntija kumoaa
Entä jos riita ei olekaan pelkkä kiista vaan henkistä väkivaltaa? Asiantuntija listaa kolme yleistä myyttiä parisuhderiidoista.
Teksti |
Kuvat |
Julkaistu: 18.6.2022

1. Riitely puhdistaa ilmaa

Miksi puoliso juhli taas niin villisti, että krapula kestää kolme päivää? Pitääkö minun olla aina se, joka ostaa lisää vessapaperia ja huolehtii omista orgasmeistaan? Jos kumppanin käytöksessä häiritsee jatkuvasti jokin asia, riita on varmasti edessä ennemmin tai myöhemmin.

Kaikki tietävät, että kipupisteistä kannattaisi keskustella rauhassa, oikea-aikaisesti ja rakentavassa hengessä, mutta rakkaus ei ole aina rauhallista ja rakentavaa.

Suomalaisissa parisuhteissa riidellään myös tavalla, joka ei ole rauhallista ja rakentavaa nähnytkään. Naisten Linjalle tulee vuosittain noin tuhat yhteydenottoa, jotka käsittelevät systemaattista ja toistuvaa henkistä väkivaltaa. Miten tunnistaa turvallisen riitelyn rajat?

Naisten Linjan väkivaltatyön asiantuntija Pamela Peltonen kehottaa miettimään, miltä riitely parisuhteessa tuntuu.

”Riidassa kummallakaan osapuolella ei ole yliotetta, vaan se on tapahtuma kahden tasavertaisen ihmisen välillä. Jos toinen joutuu varomaan puheitaan, tekemisiään tai tekemättä jättämisiään, koska seuraukset ahdistavat tai pelottavat, on kyse henkisestä väkivallasta.”

Peltosen mielestä riitelyä kannattaa ylipäätäänkin välttää. Hän ei allekirjoita väitettä, että riitely aina puhdistaisi ilmaa.

Ja vaikka jonkin asian perinpohjainen selvittäminen riidan aikana olisi itselle vapauttavaa, kumppanin kokemus voi olla toinen.

”Parasta olisi riidellä todella harvoin ja selvittää parisuhteessa olevat konfliktit mahdollisimman usein ilman riitelyä."
Pamela Peltonen

Esimerkiksi viikoittain toistuvat riidat voivat uuvuttaa ja ajan kanssa vähentää suhteen hyvinvointia ja rakkautta.”

2. En voi sille mitään, mulla on niin kova temperamentti

Joskus repivää riitelyä ihannoidaan, koska sitä pidetään suuren intohimon merkkinä. Esineiden rikkominen, toisen haukkuminen ja raivoaminen eivät kuitenkaan kerro keskinäisestä kunnioituksesta, vaikka ylilyöntejä hyviteltäisiin jälkikäteen romanttisin elkein.

Jos huomaa itse käyvänsä ylikierroksilla ja menettävänsä tunteidensa hallinnan, kannattaa Peltosen mukaan ottaa aikalisä. Tauon pitäminen on sallittava myös toiselle, vaikka asian käsittelemisen kesken jääminen harmittaisi. Kun molemmat ovat rauhoittuneet, asiaan voidaan palata.

”Molemmilla pitää olla vilpitön halu selvittää asia. Eikä niin, että toinen puhuu ja toinen vilkuilee sivusilmällä puhelinta. Tärkeintä on löytää ratkaisu, jossa molempien näkemyksiä voidaan kunnioittaa.”

”Niin vaikeaa kuin tarpeistaan ja tunteistaan – erityisesti vaikeista tai ahdistavista sellaisista – onkin puhua, muuta oikotietä parempaan tilanteeseen ei valitettavasti ole.”

Peltosen mukaan kaikilla ei ole ymmärrystä tai halua muuttaa käytöstään, koska luotto omaan oikeassa olemiseen on niin kova. Kritiikki kuitataan sanomalla: ”Tällainen minä vain olen”.

”Jos ihmiseltä ei löydy riittävää itsereflektiota, että näkisi kasvun tarpeensa kumppanina, se ei tietenkään ole parisuhteen kannalta ollenkaan hyvä juttu.”

3. Se oli vain yksi riita

Peltosen mukaan henkisen väkivallan ongelmallisuus ei kuitenkaan liity yksin riitoihin. Kyse on toistuvasta ja haitallisesta toiminnasta, jolla on taipumus lisääntyä suhteen aikana. Jos kumppani uhkailee, kontrolloi ja nöyryyttää riidellessään, hän todennäköisesti tekee sitä jossain muodossa myös parisuhteen arjessa.

Peltonen on kuullut työssään Naisten Linjalla lukemattomia kuvauksia henkisestä väkivallasta parisuhteessa. Kontrollointi alkaa yleensä vaivihkaa pukeutumistyylin, tapojen, läheisten tai harrastusten arvostelulla.

Tekijä on Peltosen mukaan tavallisesti niin taitava manipuloimaan kohdettaan, että tämä alkaa vähitellen epäillä itseään, ajatteluaan ja käsityskykyään.

Henkisen väkivallan tunnistaminen vaikeutuu entisestään.

”Naisten kuvaukset ovat samankaltaisia, monessa tapauksessa lähes identtisiä. Tästä tietää, että henkinen väkivalta lähisuhdeväkivallan muotona on hyvin todellinen eikä kenenkään keksimää fiktiota.”

Peltonen muistuttaa, että toistuva henkinen väkivalta parisuhteen sisällä on rikos. Suomen laki mahdollistaa jopa henkilön tuomitsemisen pahoinpitelystä henkisen väkivallan perusteella, mutta tekoja on usein vaikea todistaa. Pitkäaikaiset uhrit kärsivät muun muassa posttraumaattisesta stressireaktiosta ja masennuksesta.

Koska Peltonen näkee työssään henkisesti väkivaltaisten riitojen vakavimmat seuraukset, hän tietää myös, miten ihan tavallinen parisuhderiita pidetään selvillä vesillä.

”Olen oivaltanut, miten tärkeää omien rajojen löytäminen ja asettaminen parisuhteessa on. Ja vastavuoroisesti, kuinka tärkeää on kunnioittaa kumppanin rajoja. Toisen kipeisiin kohtiin ei saa koskea.”

Mistä teillä riidellään?

Suomalaisten parien yleisimpiä riidanaiheita ovat ikuisuuskysymykset: kotityöt, lastenkasvatus, yhteinen aika, läheisyyden puute ja raha.

Kommentoi +