Kyllä väsyttää! Eikä vain tänään vaan koko ajan. Pitääkö jatkuvasta väsymyksestä olla huolissaan?

– Väsymys sinällään ei ole vaarallista, sillä se on vain oire. Sen sijaan ­väsymyksen syy voi olla terveysriski, jos syy on sairaus, yleislääke­tieteen erikoislääkäri Ari Rosenvall Mehiläisestä sanoo.

Jos väsymyksen aiheuttaja on arvoitus tai samanlaista väsymystä ei ole ollut aikaisemmin, kannattaa hakeutua lisäselvityksiin lääkärin vastaanotolle.

– Lääkäri kartoittaa ensin, onko kyse fyysistä rasitusta seuraavasta väsymyksestä eli väsyvyydestä vai aloittamisen vaikeudesta, joka on yleensä henkistä väsymystä. Muut oireet, kuten kipu, antavat viitteitä, onko väsymys ­fyysistä vai psyykkistä.

Väsyvyys tarkoittaa esimerkiksi sitä, että portaiden nousu uuvuttaa, vaikka se ennen on sujunut reippaasti. Henkinen väsymys voi tuntua aloittamisen vaikeutena eli tunteena, ettei millään jaksaisi tehdä mitään. Henkiseen väsymykseen saattaa liittyä myös muisti- ja keskittymisvaikeuksia.

– Väsymyksen taustalla ovat usein epäterveelliset elintavat sekä stressi ja univaje.

Ihmisen kyky arvioida unensa määrää on huono. Uni voi olla rikkonaista, vaikka sitä ei itse tiedosta. Se, että on mennyt nukkumaan kymmeneltä ja herännyt kuudelta, ei tarkoita, että olisi nukkunut kahdeksan tuntia.

– Jos aamulla väsyttää, unen laatu ei ole ollut hyvä. Jos taas on aamulla virkeä mutta väsyy päivällä, syy ei ole unenpuute vaan jokin muu. Poikkeavaa väsymystä voi olla mihin aikaan päivästä hyvänsä.

Jos väsymyksen syynä on stressi, palautumisesta pitää alkaa huolehtia joka päivä, jotta aivot elpyvät. Työtä kannattaa tauottaa ja tehdä vapaa-ajalla mielihyvää tuottavia asioita.

– Jos ei jaksa samanlaista kuormitusta kuin ennen, sietokyky on muuttunut. Silloin on mietittävä syitä siihen. Väsymys voi olla oire masennuksesta. Sen tunnistaminen ja hoito ovat tärkeitä, koska pitkäaikainen hoitamaton masennus lisää monien sairauksien vaaraa.

Jos elintapamuutokset eivät auta, verikokein voidaan selvittää, onko väsymyksen taustalla diabetes, kilpirauhasen vajaatoiminta tai anemia. Hoitamattomana niiden oireisiin liittyy voimakas väsymys.

Anemian yleisin syy on raudanpuute. Hedelmällisessä iässä olevilla naisilla sen syynä ovat tavallisesti runsaat kuukautiset. Vuodon aikana rautavarastoja mittaava ferritiini on matala.

– Raudanpuute korjataan rautalisällä. Suonensisäistä rautainfuusiota tarvitaan harvoin.

Voimakas päiväväsymys voi olla uniapnean ensioire. Sairaus johtuu yöllisistä hengityskatkoksista, jotka huonontavat unta. Taudin toteaminen vaatii nukkumisen aikana kotona tehtävää polygrafiatutkimusta. Hoitamattomaan uni­ap­neaan liittyy merkittävä sydän- ja verisuonitautiriski.

Myös tulehdussairaudet, kuten keuhkokuume, voivat jättää jälkeensä usean viikon kestävän väsymyksen.

Joskus diagnoosina on monien tutkimusten jälkeen idiopaattinen väsymys, josta puhuttiin ennen kroonisena väsymysoireyhtymänä. Se tarkoittaa yli kuutta kuukautta kestävää väsymystä, jonka syy ei selviä.

Silloin jopa seisomaan nouseminen tuntuu ylivoimaiselta eikä lepo auta. Aivosumu eli ajattelun tahmeus on tavallista.

– Idiopaattiseen väsymykseen voi sairastua ennen täysin terve ihminen. Sairaus on naisilla kolme kertaa yleisempi kuin miehillä. Hyvällä hoidolla siitä voi toipua. Olennaisinta on fyysisen kunnon parantaminen. Lisäksi voidaan tarvita kognitiivista psykoterapiaa. Fyysisiä oireita, kuten kipua, hoidetaan lääkkeillä.

Lue tästä kroonisesti uupuneen Kaisan tarina

Mene lääkäriin, jos väsymys on erilaista kuin ennen. Lääkärissä sovitaan, mitä tehdään toisin kahden seuraavan viikon aikana, jotta väsymys ei jatkuisi. Jos muutoksista ei ole apua, kannattaa palata samalle lääkärille. Jos joudut selittämään asiasi aina uudelle lääkärille, se voi lisätä väsymystä.