Eeva

Suuren elämäntaparemontin tehnyt Minna Kivelä ei kärsi enää vaihdevuosioireista tai väsyneestä olosta: ”Nyt elämä on ekstraihanaa”

Suuren elämäntaparemontin tehnyt Minna Kivelä ei kärsi enää vaihdevuosioireista tai väsyneestä olosta: ”Nyt elämä on ekstraihanaa”
Elämäntaparemontti vapautti näyttelijä Minna Kivelän energiaa ilonpitoon. Hänen arjestaan ei puutu paljettien kimallusta eikä ilkikurista huumoria.
Teksti |
Kuvat |
Julkaistu: 21.11.2022

Keskiyöllä Helsingin Kalliossa kaksi parikymppistä nuorta opiskelijanaista juoksi nakkikioskille ilman vaatteita, pelkkiin peittoihin verhoutuneina. He tilasivat Köyhikseksi nimetyn annoksen eli nakkisämpylän ilman nakkia. Maustettu sämpylä maksoi 80-luvun lopulla markan ja oli parasta, mitä naiset tiesivät.

Toinen naisista oli näyttelijä-ohjaaja Minna Kivelä. Tempaus kuvaa mainiosti hänen aiempaa suhdettaan ruokaan. Minna söi mitä sattui silloin kun mieleen tuli. Ruokailemista saati ravintoarvoja ei juuri ehtinyt miettiä, kun piti mennä ja tehdä.

”Kun aloin miettiä, mitä suuhuni panen, olo keveni kokonaisvaltaisesti. Keho ja mieli ovat yhteydessä, ja kaikki vaikuttaa kaikkeen”, Minna Kivelä sanoo.

Muutos alkoi, kun Minna päätti vastata myöntävästi pyyntöön tulla mukaan Olet mitä syöt -ohjelman neljännelle kaudelle 2021. Ohjelmaa juontaa urheilulääkäri Pippa Laukka, ja siinä pyritään korjaamaan tunnettujen suomalaisten elämäntapoja.

Minnan tajunnan perukoilla oli kytenyt huoli omasta terveydestä.

”Pelkään, että mä saan kaikki taudit ja kuolen heti huomenna”, hän sanoo ohjelmassa oman jaksonsa alussa.

Minna arvasi, että häneltä kuvausten alussa otettujen verikokeiden tuloksissa ei olisi hurraamista. Silti häntä ärsytti ja kauhistutti, kun Laukka luki hänelle madonluvut. Hemoglobiiniarvot olivat hienot, muut arvot eivät. Minnalla oli rasvamaksa, kakkos- tyypin diabetes ja haitallisen korkeat ferritiiniarvot.

”Ensin ajattelin, että se oli siinä. Sitten tajusin, että tästä on suunta vain ylöspäin.”

Minna Kivelä tunnetaan iloa ja energiaa pursuavana tekijänä, jolla on aina monta rautaa tulessa.

Hänellä on ollut lukuisia rooleja televisiosarjoissa kuten Kätevä emäntä ja Närpiäiset sekä sivuosia muun muassa elokuvissa Naurun varjolla, Aurora ja Varasto I—II.

Minna on ohjannut näytelmiä muun muassa Helsingin Gayteatterissa, esiintynyt drag king- ja mummohahmoinaan lukuisissa näytelmissä ja tapahtumissa sekä tehnyt juontokeikkoja esimerkiksi burleskitapahtumissa sekä seksi- ja pakanamessuilla.

Viime syksynä hän esiintyi kahdeksassa eri esityksessä, joista neljä sai syksyllä ensi- iltansa. Tiukimpana pikkujoulukauden päivänä hänellä oli kaksi keikkaa ja yksi esitys.

Alkuvuonna Minna treenaa Keski-Uudenmaan teatterissa syksyllä ensi-iltansa saavaa, nuorisokulttuurin murroksesta kertovaa musiikkinäytelmää Sherwood Tigers, jossa kaksi entistä rakastavaista tapaa. Seppo Halttusen esittämä hahmo on ollut teddy ja Minnan hahmo punkkari.

Helmikuussa 2022 ilmestyi Minnan ja televisioesiintyjä, kirjailija Paula Norosen satukokoelma Täysin hulluja satuja. Se on jatkoa heidän kokoelmalleen Hulluja satuja.

Kaksikko on myös käsikirjoittanut ja näytellyt äänisatuja. Äänisadussa nimeltä Tinkan tukala olo karkkia ahminut päähenkilö päätyy seikkailulle omaan vatsaansa.

Siellä huhkiva maksa valittaa, miten suuri työ sillä on karkkimössön siivoamisessa paksusuoleen. Huonovointinen vatsalaukku anelee, että kuitua, Tinka, kuitua. Kun Tinka pääsee vatsastaan pois, äiti sanoo hänelle, että syö vain karkkipussi loppuun. Tinka vastaa, että ehkä vähän myöhemmin.

Pienillä muutoksilla voi saada isoja vaikutuksia aikaan

Et ole mitä syöt, vaan paljon enemmän.

Moni yhteiskunnallinen vaikuttaja kritisoi tähän tyyliin Olet mitä syöt -ohjelmaa, kun se alkoi vuonna 2018. Ohjelman keskittyi heidän mielestään liikaa painonpudotukseen ja kommentoi osallistujien ruokailutottumuksia ja kehoja syyllistävästi. Syömishäiriöliitto piti ohjelmaa haitallisena ja muistutti, että kaikki laihdutuspuhe altistaa syömishäiriöille.

Minnan mukaan Olet mitä syöt on kuitenkin nykyisellään hyvinvointiohjelma, jossa pyritään parantamaan ihmisten terveyttä ja oloa.

Ohjelmaa kuvatessa Minna jäi koukkuun fillarointiin ja sai myös avomiehensä mukaan pitkille pyöräretkille.

Kaikki Minnan haitallisen korkeat veriarvot laskivat reippaasti kahdessa kuukaudessa. Painokin putosi.

”Tuntui ihmeeltä, että niin pienillä muutoksilla voi saada isoja vaikutuksia aikaan.”

Monet ohjelman myötä löytyneistä uusista, terveellisistä ruuista ovat Minnasta herkullisia. Hän ei siis joutunut ”pakurikääpää imeskelemään”, kuten ohjelman alussa ennakoi.

”Elämäntapojen muuttamisen ei tarvitse merkitä sitä, että lakkaa elämästä”, Minna Kivelä sanoo.

Yhdessä ohjelmaan itse kuvaamassaan pätkässä Minna aloittaa jumpan keskiyöllä, koska päivällä on helteen vuoksi ollut liian kuuma jumppaamiseen. Äheltäessään jumppapallon päällä Brave Girls Gang -toppi yllään hän höpöttää ”tissit heiluu, tää on tällaista hyvää keskiyön ohjelmaa”.

Toisessa hän polkee kuntopyörää ja laulaa ”Mä joka päivä pyöräilen, joka ainoa päivä maisemia vaihda en, ja kaiken teen mä siksi vaan, jotta Pippa Laukan kasvoille leveän hymyn saan”.

”Tein humoristisia klippejä, koska halusin näyttää myös muille, ettei elämäntapojen muuttamisen tarvitse merkitä sitä, että lakkaa elämästä ja kyyhöttää ahdistuneena nurkassa”, Minna sanoo.

Hauskanpitoa ja töhötystä

Pulahdus uima-altaaseen, sitten baarialtaan tiskille tilaamaan sipsejä, limsaa tai jäätelöä. Ja sitten taas uimaan. Ja sen jälkeen miettimään, mitä seuraavaksi söisi tai joisi.

Esimerkiksi sellaisia saattoivat olla Minnan kesäpäivät ala-asteikäisenä, kun hän vietti lomaa ilman vanhempiaan isoisänsä lomakeitaassa Espanjassa. Isoisä antoi lapsen- lapsensa juoda ja syödä ilmaiseksi ja mennä ja tulla miten tämä halusi.

Nuorena Minna Kivelä saattoi viettää monta päivää viikossa Linnanmäellä hengaillen.

”On ehkä suomalainen tai luterilainen ajatus, että ei saa pitää liian usein hauskaa, mutta meidän perheessä ei säännöstelty hauskanpitoa.”

Minna kasvoi taksiyrittäjäisän ja toimihenkilöäidin ainoana lapsena Kalliossa ja Iirislahdessa Espoossa. Perheessä oli hyväksyvä ilmapiiri.

”Sain töhöttää melko vapaasti pienestä pitäen. Minuun ei kohdistunut kahlitsevia odotuksia. En ole mikään prinsessatyyppi, eikä minulta ole koskaan vaadittu hienon naisen käytöstä. Olen vain mennyt ja tehnyt.”

”Meidän perheessä ei säännöstelty hauskanpitoa.”
Minna Kivelä

Minnan ollessa yläasteiässä vanhemmat erosivat, ja koska Minna on ollut aina isän tyttö, hän jäi asumaan isälleen.

Yrittäjäisän työajat olivat niin epäsäännölliset, ettei hänellä ollut mahdollisuutta olla jatkuvasti katsomassa lapsensa perään.

Hän kuitenkin yritti huolehtia siitä, että Minnalla olisi aina rahaa ruokaan. Kerrankin isä antoi lukioikäiselle 500 markkaa viikon ruokarahoiksi. Minna osti 450 markan muodikkaat nahkasaappaat ja meni viikon ajan syömään mummilleen Aleksis Kiven kadulle.

Opiskeluaikana taas Minna usein unohti syödä tai mätti koko vuorokauden edestä yhdellä aterialla.

”Kyllähän siitä terveellisen ruuan ja ateriarytmin merkityksestä toitotettiin, mutta en kuunnellut.”

”Raskausaikana minusta löytyi piilopessimisti”

Minna Kivelä sanoo, että mieli on kirkastunut ja keventynyt elämäntaparemontin ansiosta. Hänen on entistä helpompi päästää murheista irti ja mennä eteenpäin.

Huoleton suhtautuminen syömiseen muuttui ensimmäisen kerran vasta, kun Minna 32-vuotiaana tuli raskaaksi. Siinä vaiheessa hän alkoi huolehtia, että sikiö saisi tarvitsemansa ravintoaineet.

”Olen yleensä optimisti, mutta raskausaikana minusta löytyi piilopessimisti. Olin jatkuvasti huolissani ja pelkäsin menettäväni lapsen. En uskaltanut ostaa yhtäkään vauvanvaatetta tai -tarviketta ennen kuin vauva oli syntynyt.”

Raskauteensa asti Minna oli ollut omien sanojensa mukaan ”hullu jumppapirkko”, mutta vauvan synnyttyä jumpan sovittaminen aikatauluihin oli haastavaa. Usein hän havahtui iltaisin siihen, ettei ollut muistanut syödä päivällä juuri mitään.

Huolimattomalle ruokailutyylille ja liikunnan laiminlyönnille altisti myös freelancerin työn epäsäännöllisyys. Esiintymispaikoissa oli usein tarjolla vain sokeri- ja rasvapitoisia ruokia, ja niinpä Minna oli tottunut syömään nälkäänsä milloin berliininmunkin, milloin suklaapatukan.

Useimpina päivinä ainoaksi liikunnaksi jäi lannevanteen pyöritys suosikkiohjelma Emmerdalea katsoessa.

Ekstraihanaa elämää

”Minusta elämä on aina ollut ihanaa, mutta nyt elämä on ekstraihanaa”, Minna kuvaa elämäntaparemonttinsa vaikutuksia.

Hän on aina ollut reipas ja energinen tekijänainen, mutta ennen hän kärsi milloin tukkoisesta tai väsyneestä olosta, milloin epämääräisestä kolotuksesta, milloin vaihdevuosiin liittyvistä kuumista aalloista.

”Nyt nuo kaikki oireet ovat kadonneet, edes kuumia aaltoja ei ole ollut pitkään aikaan.”

Minna Kivelä sanoo, että mieli on muutenkin kirkastunut ja keventynyt elämäntaparemontin ansiosta. Hänen on entistä helpompi päästää murheista irti ja mennä eteenpäin.

”Tämän ikäisenä tajuaa, että tämä rallattelu loppuu aikanaan, joten nyt pitää ottaa elämästä kaikki irti. Jokaisessa päivässä pitää olla nautintoja.”

”Tämä rallattelu loppuu aikanaan, joten nyt pitää ottaa elämästä kaikki irti.”
Minna Kivelä

Elämänmuutos on myös vähentänyt Minnan syyllisyydentunnetta. Ennen hän saattoi tuntea syyllisyyttä syötyään päivän mittaan pelkkiä sokerisia ja rasvaisia ruokia, mutta nyt kun hänen perusruokavalionsa on terveellinen, satunnaiset poikkeamat siitä eivät haittaa.

Myös Olet mitä syöt -ohjelman kuvausten aikaan Minna söi esimerkiksi poikansa ylioppilasjuhlissa kakkuja ja joi kuohuviiniä ja kävi kaverillaan pullakahveilla.

”Ärsyttää ne voivottelut, että ei kyllä pitäisi syödä tätä pullaa. Elämään ja henkiseen hyvinvointiin kuuluvat myös juhlat ja muut irtiotot.”

 Ja juhlia Minna tosiaan rakastaa. Hänestä on ihanaa järjestää niitä lähipiirilleen, keksiä niihin hauskoja pukeutumisteemoja ja tutustuttaa uusia ihmisiä toisiinsa.

”Mitä vanhemmaksi tulen, sitä vähemmän jaksan juoda, enkä ole koskaan ollut kalsarikänni-ihminen.”

Kalsarikänneillä Minna viittaa kotona yksin juomiseen.

”Otan harvoin ja silloin sitten hirveästi. Joskus saatan olla kavereiden kanssa tuntikausia terassilla ja juoda pelkkiä alkoholittomia. Joskus taas pitää voida juoda kuoharia vaikka keskellä päivää, jos siltä tuntuu.”

”Jokainen päivä on paljettipäivä”

Juhlia rakastava Minna Kivelä kehittelee usein perheen kanssa vietettäviin juhlapyhiin ohjelmaa, esimerkiksi nurmikkohiihtoa ja lannevanteen pyöritystä. Viime juhannuksena hän sai 75-vuotiaan isänsäkin lannevannetta veivaamaan.

Minna Kivelä pyrkii tekemään myös arjesta juhlaa.

Viime vuonna hän kirjoitti Instagramiin julkaisemansa selfien yhteydessä, ”I am too old to wear dull clothes”, ”Olen liian vanha käyttämään tylsiä vaatteita”. Kuvassa hänellä oli paljetti- sortsihaalari ja tekojalokivin koristellut aurinkolasit.

”Jokainen päivä on paljettipäivä”, Minna linjaa.

Hän on ammentanut itseilmaisuunsa inspiraatiota muun muassa drag- ja burleski- piireistä, joissa pukeudutaan liioittelevasti ja usein karnevalistisesti ja joissa sukupuoli- normeja saa rikkoa oikein sydämen kyllyydestä.

”Burleski juhlistaa kaikenlaisia kehoja ja antaa mahdollisuuden tehdä ihan mitä vain. Kreisi kimallus sekä kabaree- ja vaudevillemeininki on mahtavaa.”

Minna Kivelä siteeraa yhdysvaltalaista burleski-esiintyjää Alotta Bouttéa, jonka mukaan eniten häpeää aiheuttavaa kehonosaa kannattaa korostaa. Jos esimerkiksi tuntee vatsansa isoksi, sen voi sivellä glitterillä ja paljastaa ihailtavaksi.

Minnaa on joskus kehuttu siitä, että hän rohkenee tehdä myös ”rumia” mies- ja naishahmoja. Hän itse ei kuitenkaan jaa hahmojaan – tai ihmisiä ylipäätään – kauniisiin ja rumiin.

”En ajattele, miltä eri hahmoja tehdessä näytän. Minua kiinnostavat kaikki ihmehiipparit. On ihanaa tehdä outoja hahmoja ja näyttää millaiselta vaan. Rakastan Pirkka-Pekka Peteliuksenkin naamaa, koska siitä on niin moneksi.”

Drag kinginä eli mieshahmossa esiintyessään Minna Kivelä on oppinut käyttämään tilaa yhtä anteeksipyytelemättömästi kuin miehet. ”Olemisessa on ioisenlaista rentoutta ja helppoutta kuin naisena.”

Yksi Minnan koomisista vakiohahmoista on Raija, vaaleanruskeisiin nailonsukkiin ja beigeihin neulepaitoihin pukeutuva mummeli. Raijan ruskeat hiukset näyttävät teräsvillatyynyltä, leuka töröttää etukenossa, otsa on rutussa ja ylähuuli hipoo nenää.

”Ai että mä oon kyllä ihana ite. Mä rakastan itteeni niin paljon”, hahmo sanoo eräässä Raijan salonki -videossa Youtubessa.

Minnan mukaan Raija on aivan mahtava, koska tekee mitä lystää eikä välitä muiden mielipiteistä.

Minnan mielestä kaikkien pitäisi saada olla kotonaan kehossaan juuri sellaisena kuin on. Elämäntaparemonttienkin olisi hyvä lähteä siitä, että haluaa voida paremmin, eikä siitä, että kokee painetta laihduttaa tullakseen hyväksytyksi.

Äitinä Minna on varonut, ettei koskaan puhuisi mitätöivästi kenenkään kehosta.

”Ketään ei pitäisi arvottaa sen mukaan, minkä kokoinen hän on tai onko hänellä kaikki raajat tai miltä hän näyttää. Jokainen syntyy täydellisenä ja ansaitsee muiden hyväksynnän.”

Artikkeli on julkaistu Eevassa 3/2022.

Kommentoi +