Hanne Laasala, 37, on mindfulness-kouluttaja ja -terapeutti. Hänen perheeseensä kuuluu kolme lasta:

"Nyt on näin.

Tästä lauseesta tuli mantrani, kun parikymmentä vuotta kestänyt parisuhteeni päättyi keväällä. Sitä lausuin mielessäni myös eroni ehkä vaikeimmalla hetkellä, kun pakkasin tavaroita yhteisestä kodistamme.

Olen toistanut lausetta ja vienyt itseäni tietoisesti sitä kohti, että nyt todella on näin. Pikkuhiljaa lause on alkanut tehdä tehtävänsä.

Työskentelen mindfulness-kouluttajana ja -terapeuttina. Olen työssäni vuosien aikana auttanut ihmisiä kulkemaan läpi eron. Kun avioero tuli omalle kohdalleni, minulla oli teoriassa kaikki mahdolliset työkalut valmiina. Käytännössä ero oli minulle yhtä vaikea kuin kaikille muillekin.

Eroprosessin aikana pitää osata päästää suhteesta irti aina yhä uudelleen, siihen ei ole oikotietä. Pakkaaminen oli minulle sellainen hetki.

Silloin päästin konkreettisesti irti.

Ennen päätöstä kävimme ex-puolisoni kanssa kahden vuoden pariterapian.

Huomasimme, että parisuhderakkaus oli muuttunut erilaiseksi rakkaudeksi. Saimme terapiasta tukea vanhemmuuskumppanuuteen, jota se on nyt.

Ammattiavun käyttäminen erossa ei ole vielä niin yleistä kuin sen soisi olevan.

Avioero on suurimpia mielen kriisejä ja silti se tehdään usein ilman apua. Kenellekään ei tulisi mieleenkään jättää hoitamatta katkennutta jalkaa tai muuta fyysistä hätätilaa.

Haluaisin myös ravistella ajatusta, että pariterapia on onnistunut vain, jos pari jatkaa yhdessä. Joskus on paras todeta yhdessä, että on hyvä jatkaa erillisinä.

Minulle hankalinta on ollut hyväksyä, että todella erosimme. Eihän kukaan mene naimisiin ja perusta perhettä ja ajattele, että niin käy.

Pariterapia on lievittänyt erokriisiäni ja sen voimakkuutta. Mieli alkoi työstää eron hyväksymistä jo terapian aikana. Kun tunteet eivät ole olleet enää niin vahvoja, niitä on ollut helpompi käsitellä.

Monia voi auttaa jo ymmärrys siitä, ettei ole ainoa, joka tuntee näin.

Jos eristää itsensä, kärsimys lisääntyy entisestään. Kuitenkin kokemus on yleisinhimillinen: miljoonat ihmiset tuntevat samoja vaikeita tunteita. Jo pelkästään sen ymmärtäminen voi auttaa.

Vaikeat tunteet. Niiden tunnistamisesta ja hyväksymisestä aloitamme, kun asiakas tulee terapiaan eron hetkellä. Monesti ihminen pyrkii kaikin tavoin eroon surusta, vihasta, syyllisyydestä, häpeästä ja apatiasta. Tunteita ei voi kuitenkaan ohittaa.

Erossa jokainen haastava tunne tulee jossain kohtaa kohdattavaksi. Ne täytyy vain tuntea. Jos yrittää kovettaa itsensä, on vaikeampi päästä kivun äärelle ja tuntea myötätuntoa itseään kohtaan.

Minulle häpeä on ollut vaikein tunne erossa. Häpeä on liittynyt siihen, etten saanut suhdetta toimimaan eikä lapsillani ole enää ydinperhettä.

Useimmat tunteet vievät ihmistä eteenpäin, mutta häpeä on yleensä poikkeus. Se on erityisen vaikea tunne, koska se ei liity siihen, mitä tekee, vaan mitä on.

Koska häpeä voimistuu hävettävän asian piilottamisesta, olen puhunut tunteesta avoimesti ystävilleni. Silloin häpeällä ei ole enää voimaa, vaan se sulaa pois.

Myötätunto itseä kohtaan on paras lääke paitsi häpeään myös muiden tunteiden käsittelyyn. Tarvitsemme myötätuntoa, jotta voimme kohdata vaikeat tunteet. Niiden kohtaaminen myös herättää myötätuntoa.

Kun vaikeat tunteet käsittelee, voi oppia toimimaan tietoisesti tunteesta käsin. Huonompi vaihtoehto on toimia suoraan tunteesta käsin. Silloin toiminta on usein rikkovaa.

Juuri sitä päätimme ex-mieheni kanssa välttää, kun olimme tehneet eropäätöksen yhdessä.

Eron ei tarvitse romuttaa mitään. Meidän eromme johtotähtenä on ollut ajatus, että haluamme ennemmin rakentaa kuin rikkoa.

Mietimme ex-puolisoni kanssa kaikissa tilanteissa, miten voisimme ruokkia sitä hyvää, mitä välillämme on. Ihmisten välillä on aina jotain hyvää. Me ehdimme olla yhdessä 20 vuotta, joten sitä on paljon.

Arvostan erityisesti yhteistä arvopohjaamme. Se on auttanut myös itse erossa. Hyvä ero pohjaa mielestäni juuri siihen, että arvoihin sitoudutaan yhdessä.

Yksi tärkeimpiä arvojamme on perhe.

Olemme sitoutuneet yhteisiin pelisääntöihin. Lasten ei esimerkiksi tarvitse kantaa huolta siitä, että heidän pitäisi välittää toiselle vanhemmalle viestejä. Asiat liikkuvat aikuisten välillä vaikka tekstareilla.

Olemme painottaneet lapsille ennen kaikkea sitä, mikä erossa ei muutu. Että vaikka moni asia muuttuu, välitämme kaikki yhä toisistamme.

Mieli takertuu vaikeisiin tunteisiin. Positiivisille tunteille aivot taas ovat kuin teflonia.

Aivot on rakennettu niin, että hyvät tunteet liukuvat helposti pois. Siksi niitä on huomattava tietoisesti.

Mieltä voi onneksi auttaa.

Se, mitä vahvistaa itsessään, vahvistuu. Se on yksi mindfulnessin pääajatuksia. Olen saanut jälleen huomata, että se toimii.

Olen vahvistanut erossa positiivisia tunteita, etenkin kiitollisuutta. Kirjoitin kiitollisuuskirjeen ex-miehelleni. Teen joka ilta viiden sormen kiitollisuusharjoituksen. Mietin jokaiselle sormelle eri asian, joka kussakin päivässä on ollut hyvää.

Heti eron jälkeen ei välttämättä ole voimia, mutta kun niitä vähitellen vapautuu, ne kannattaa kohdistaa hyvin.

Minua ovat kannatelleet etenkin luonto, ystävät ja itseni lempeä kohtelu. Itsemyötätunnon ei aina tarvitse olla lempeää sisäistä puhetta, vaan se voi olla myös iloa tuovia tekoja. Voi viedä itsensä kävelylle, ostaa ruusun tai laittaa kylvyn.

Esteetikkona olen saanut voimaa siitä, että sain laittaa kodin itselleni ja lapsille juuri sen näköiseksi kuin halusin.

Aloin alusta asti rakentaa omaa elämää lapsettomille viikolle niin, että saan niistä voimaa. Kun olen yksin, käyn liki päivittäin tanssitunnilla, tapaan ystäviä ja nautin rauhallisista aamuista, jolloin kukaan ei tarvitse minua.

Tuntuu, että eroprosessini on jo pitkälti ohi – vaikka tiedostan, ettei mikään tunteisiin liittyvä asia ole koskaan loppuun käsitelty.

Eroni on osa minua ja elämäntapahtumiani. Minun ei koskaan tarvitse päästä siitä kokonaan eroon. Sen kautta avautuu varmasti koko ajan uusia asioita, jotka auttavat minua luomaan lempeämmän suhteen itseeni.

Jääkaappini ovessa on tyttäreltäni saamani kortti. Siinä on runo, jossa lukee: Sinä loistat täällä ja tähdet taivaalla.

Se kuvaa avioeroprosessia parhaimmillaan. Kun ero hoidetaan hyvin, siitä voi seurata molemmille osapuolille kaunista kasvua.”