”Stressin vähentämisessä itsetuntemus on kaiken A ja O. On osittain yksilöllistä, miten ja mistä asioista stressaamme. Siihen vaikuttavat temperamentti, lapsuuden kasvuympäristö ja fysiologinen stressijärjestelmämme.

Moni mieltää, että palautuminen on vain fyysistä eli kehon lepuuttamista, vaikka myös mieli tarvitsee palautumista. Vastaavasti usein ajatellaan, että stressi koskettaa vain mieltä. Unohdetaan, että sillä on myös fysiologisia vaikutuksia.

Pitkittynyt stressi haittaa esimerkiksi sokeriaineenvaihduntaa ja sydän- ja verisuoniterveyttä. Jos olet jatkuvasti yliviritty­nyt etkä jätä aikaa palautumiselle, keho saattaa piiputtaa. Samoin voi käydä, jos tiukkojen työpäivien päälle tekee aina rankan treenin.

Lue lisää: Tunnista stressin oireet

Kun opit tuntemaan itsesi paremmin, pystyt muokkaamaan elämääsi sen mukaisesti.

Itsetuntemusta kannattaa kartuttaa pohtimalla, mitkä asiat sinua kuormittavat ja mitkä tuovat voimavaroja. Tämä vaatii pysähtymistä.

Moni vertaa itseään muihin: ”Kun siskoni jaksaa tuollaista elämää, minunkin täytyy”. Toiset kuitenkin kestävät stressiä fysiologisesti huonommin kuin toiset. Jo pelkästään siksi on tärkeää keskittyä omaan vointiinsa.

Somessa jonkun elämä saattaa näyttää seesteiseltä: on joogaa ja meditaatiota. Silti toiselle parasta rentoutusta voi olla viihdeohjelman katseleminen.

Lue lisää: Opi rentoutumaan

Meillä on erilaisia ja osittain haitallisiakin uskomuksia itsestämme. Ne kumpuavat lapsuudesta.

On tärkeää tiedostaa omat ajatusmallinsa ja uskomuksensa. Esiin voi nousta kritiikin sävyttämiä, vaativia tai huolen täyttämiä ajatuksia.

Tunteiden säätely on tärkeä osa stressin säätelyä. Tunteet vaikuttavat fyysiseen olotilaamme, vaikkei tunteita heti tunnistaisikaan.

Jos stressaavassa tilanteessa pelottaa tai ahdistaa, keho herkästi jännittyy ja hampaat pureutuvat yhteen. Ehkä vatsakin reagoi ja verenpaine nousee. Silloin on hyvä pysähtyä ja miettiä: mistä tämä kertoo?

On tärkeää opetella tunnistamaan tunteensa. Se tarkoittaa, että nimeää ja hyväksyy tunteen ja antaa itsensä tuntea sen.

Lue lisää: Mitä tunteet viestivät?

Emme välttämättä anna itsemme tuntea kaikkia tunteita. Se voi olla perua siitä, mitä tunteita on saanut näyttää lapsena. Ehkä lapsena ei ole esimerkiksi saanut olla surullinen, on patisteltu ”reippaasti eteenpäin”. Myös ilon näyttämistä on voitu rajoittaa.

Jos tunteiden säätelyyn ja omiin uskomuksiin ei kiinnitä huomiota, ne saattavat kulkea yli sukupolvien. Sotien jälkeen suomalaisissa kodeissa oli paljon vaikeita tunteita, joista vaiettiin.

Suomalaisissa perheissä on ollut melko tyypillistä, että vihan tai ärtymyksen tunteita ei ole ollut soveliasta tuoda esille. On pitänyt olla nätisti. Kun tämän on oppinut lapsena, aikuisena voi olla hankala sietää vihan tunnetta.

Kaikkea stressiä ei voi välttää, mutta sitä ei tarvitse järjestää itse lisää.

Kun tutustuu itseensä paremmin, oppii tiedostamaan, mistä asioista stressaantuu. Samalla osaa huolehtia kokonaiskuormituksesta ja palautumisesta: pystyy jättämään vaikka treenit väliin, jos se kuormittaa liikaa.

Päihteitä ja tunnesyömistä lukuun ottamatta kaikki rentoutumiskeinot ovat yleensä hyviä. Pääasia on, että ne toimivat itselle. Miten sinä rentoudut parhaiten? Tämän pohtiminen edistää itsetuntemusta.

Kun olet miettinyt, mitkä asiat ovat tärkeitä sinulle, voit käyttää niitä arjen kompassina ja tehdä päivittäisiä valintoja sen avulla.

Paremman itsetuntemuksen ansiosta osaat ja pystyt asettamaan rajoja itselle ja toisille. Esimerkiksi introvertti tarvitsee taukoa sosiaalisista tilanteista ja omaa aikaa latautuakseen.

Kun teet valintoja omasta itsestäsi käsin, myös vertailu muihin vähenee.”

Lue lisää: Opi tuntemaan itsesi

Juttu on julkaistu Kauneus & Terveys -lehdessä 2/2020.

Jutun ingressi on korjattu 10.3.2020. Alun perin siinä luki, ettei uni ja liikunta auta, jos ajattelee ja toimii itseään vastaan. Oikea muotoilu on, ettei hyvätkään keinot auta, jos ajattelee ja toimii itseään vastaan.