Miten antaa anteeksi lapsuuden trauma, selkään puukotus tai pettäminen? Psykologi kertoo, missä vaiheessa ammattiapu voi olla tarpeen
Anteeksiantaminen on mielenterveydellinen teko, joka auttaa voimaan paremmin, kertoo psykologi ja anteeksiannosta väitöstutkimusta tekevä Anne Haikola.
Voiko antaa anteeksi teon, jota ei hyväksy tai pysty unohtamaan?
”Voi antaa anteeksi, sillä anteeksianto on eri asia kuin teon hyväksyminen tai unohtaminen.
Teon vääryys jää voimaan anteeksiannon jälkeenkin. Anteeksiantoon kuuluu hyväksyntä siitä, mitä itselle on tapahtunut. Se ei tarkoita, että hyväksyy teon.
Ei olisi viisastakaan unohtaa tapahtunutta, sillä anteeksiantaminen voi opettaa omista rajoista ja siitä, keneen kannattaa luottaa.
Maailmalta löytyy kuitenkin esimerkkejä siitä, että kaikista kamalimmatkin teot, kuten lapsen murhan tai raiskaamisen, on joku antanut anteeksi.”
Asiantuntijana Anne Haikola
Anne Haikola on psykologi ja vapaa tiedetoimittaja, joka tekee anteeksiannosta väitöstutkimusta Itä- Suomen yliopistossa.
Miten oppia antamaan anteeksi?
”Loukkauksen käsittely, myötätuntoisuus ja joustava ajattelu auttavat työstämisessä. Ensin on käytävä läpi loukattu asia, sen merkitys itselle ja se, mitä arvoja loukattiin.
Ei riitä, että analysoi itse tekoa vaan on mentävä syvemmälle ajatuksiinsa. Joustavan ajattelun kautta oppii hahmottamaan eri tavalla, miksi toinen teki ikävän teon ja miten asiasta ja katkeruuden tunteesta pääsee irti.
Myötätuntoisuus puolestaan edistää anteeksiantoa, ja se tarkoittaa ennen kaikkea myötätuntoisuutta itseään kohtaan.”
”Kostaminen voi hetkellisesti tuoda mielihyvää, mutta tunteeseen voi jäädä jumiin.”
Miten kumppanin pettämisen tai ystävän selkään puukottamisen voi antaa anteeksi?
”Läheisten ihmisten tekemät loukkaukset ovat haastavampia. Silloin maailmankuva saattaa järkkyä ja turvallisuudentunne kadota. Usein loukkauksen käsittely vaatii pitkää työstämistä, tunnetyön tekemistä ja muiden ihmisten apua.
Moni tunnistaa, että kun ei puhu, menee solmuun ja sykkyrälle ja siitä tulee paineinen olo. Keskustelu läheisten tai ammattilaisen kanssa on hyvä keino purkaa asiaa, sillä toinen ihminen auttaa olemalla peilinä.
Kirjeen kirjoittaminen loukkaajalle voi auttaa, vaikka kirjettä ei koskaan antaisikaan. Pitää myös sallia itselle se, että on nyt hetken aikaa rikki. Mikään tunne ei kuitenkaan kestä ikuisuutta: tunteet laimentuvat.”
”Lapsuudessa tapahtunutta traumaa tai turvallisen vanhemman puuttumista joutuu tavallisesti työstämään pitkään.”
Miten päästää irti ajatuksesta, että haluaisi kostaa teon?
”Kannattaa miettiä, mikä tunne on kostonhalun taustalla. Mitä enemmän ymmärtää tunteitaan ja niiden alkuperää, sitä enemmän on hallinnan tunnetta. On hyvä pitää mielessä, että antaa toiselle ihmiselle paljon valtaa, jos katkerat ajatukset ovat jatkuvasti mielessä.
Kostamisessa on tavallaan kyse siitä, että loukattu yrittää kostamalla saada loukkaajan ymmärtämään tämän tehneen väärin. Lähtökohtaisesti kostaminen ei kannata. Se voi hetkellisesti tuoda mielihyvää, mutta tunteeseen voi jäädä jumiin.
Ne, jotka kostavat, jäävät pyörimään kielteisten tunteiden kehään: kosto ei ole makea vaan hapan. Parasta olisi yrittää selvittää tilanne loukkaajan kanssa.”
Miten hyväksyä se, ettei joitain asioita voi antaa anteeksi, kuten lapsuudessa koettua traumaa?
”Kannattaa olla itselle myötätuntoinen. Tunteitaan ei voi muuttaa, mutta voi ajatella, että myöhemmin voi tuntea eri tavalla. Lapsuudessa tapahtunutta traumaa tai turvallisen vanhemman puuttumista joutuu tavallisesti työstämään pitkään. Se vaatii usein ammattilaisen apua, jotta lapsuutta voi surra rauhassa.
Anteeksiantamattomuudesta ei kannata täysin pyrkiä eroon, mutta anteeksiantamista voi vahvistaa ja pyrkiä sitä kohti.”
Milloin jokin asia on anteeksiannettu?
”Anteeksiannon tunnistaa siitä, että ihmiseen on asettunut riittävästi seesteisyyttä. En ajattele, ettei loukattu tuntisi enää vihaa loukkaajaa kohtaan. Loukkaus saattaa toisinaan käydä mielessä ja aiheuttaa vihaa, mutta se ei kuitenkaan häiritse päivittäistä elämää. Olisi omituista, jos ei tuntisi loukkaajaa kohtaan hetkittäin vihaa.
Oleellista on, ettei asia pyöri aktiivisesti mielessä, eikä sitä ota enää niin vakavasti. Mieleen tulee tuhansia ajatuksia päivässä, joten yksittäinen ohikiitävä vihan tunne ei kerro siitä, etteikö tekoa olisi antanut anteeksi.
Anteeksianto voi kuitenkin epäonnistua, jos ei ymmärrä, että se on juuri itseä varten. Joskus teon voi antaa anteeksi vain mielessään eikä sitä kannata sanoa tekijälle ääneen, jos toinen ei tajua tehneensä väärin tai ei ole teosta aidosti pahoillaan.”
Miksi on tärkeä oppia antamaan anteeksi?
”Anteeksiantaminen on hyvinvoinnin ja mielenterveyden teko: ihminen antaa anteeksi itsensä takia ja voidakseen paremmin. On tutkittu, että ne, jotka antavat anteeksi omasta halustaan, eivät koe itseään uhreiksi vaan anteeksianto voimaannuttaa.
Se myös parantaa ihmissuhteita, lisää itsearvostusta ja onnellisuutta, rentouttaa lihaksia ja yönsäkin nukkuu paremmin, kun loukkaus ei pyöri mielessä.
Jos loukkaaja on läheinen ihminen ja haluaa, että ihmissuhde säilyy elämässä, on parempi antaa anteeksi. Anteeksianto voi merkitä myös sitä, että pääsee pois ikään kuin vankilasta, kun toisella ihmisellä ei ole enää valtaa itseä kohtaan.”
Miten antaa anteeksi itselle?
”Itseanteeksiantoa on tutkittu vähän, mutta vaikuttaisi siltä, että itselle on vaikeampi antaa anteeksi kuin toiselle: aivomme ovat itsekriittiset. Itseanteeksiantoon pätee samat tekijät kuin toisen tekemään loukkaukseen: myötätuntoisuus, inhimillisyys ja joustava ajattelu ja sen ymmärtäminen, että kaikki toimivat joskus tyhmästi.
Toisille anteeksiannonprosessissa auttaa rukoilu, toisille meditaatio tai tietoinen läsnäolo. Ne ovat hyviä keinoja kriittisen ajattelun jarruttamiseen.
Jos itse on tehnyt toiselle väärin, auttaa aito anteeksipyyntö ja sen kertominen, että ymmärtää tehneensä väärin. Lisäksi on hyvä sanoittaa, miten aikoo toimia vastaisuudessa välttääkseen tilanteen. Omaa toimintaa ei kannata kuitenkaan vähätellä tai yrittää selittää paremmaksi.”
Juttu on julkaistu Voi hyvin -lehdessä 10/25.
