Terapiaklubissa keskustellaan siitä, miten nukkua paremmin.
Miksi emme nuku? Vaikuttavatko tunteemme ja ajatuksemme nukkumiseen? Mitä uniterapia on ja miten se auttaa unettomuuteen?
Iiris von Knorringin kanssa aiheesta on keskustelemassa asiantuntijatason CBTI-uniterapeutti Susan Pihl.
Susan Pihl, millaista on hyvä uni?
”Hyvä uni on yksilöllistä, mutta hyvän unen pitäisi olla sellaista, että se virkistää”, Pihl sanoo.
Yleensä aikuinen tarvitsee yössä 7–8 tuntia unta. Osa selviää lyhyemmällä unen määrällä ja toiset tarvitsevat enemmän.
Unettomuudesta voidaan puhua, kun heräily tai ongelmat nukahtamisessa ovat kestäneet yli kolme viikkoa. Krooninen unettomuus on varsin yleistä, sillä Pihlin mukaan jopa 10–12 prosenttia väestöstä kärsii siitä.
”Unettomuus on kyllä lisääntynyt johtuen muun muassa yhteiskunnan muutoksista, ikävistä uutisista ja ruutuajan lisääntymisestä.”
Osa ihmisistä reagoi herkemmin unella esimerkiksi stressiin, uutisiin ja muutoksiin kuin toiset. Joku muu saattaa reagoida ennemmin vaikkapa vatsavaivoilla tai päänsäryllä.
”Ei kannata olla kauhean huolissaan, jos tuntuu, ettei ole yhtään nukkunut.”
Pihl muistuttaa, että jossain vaiheessa ihminen nukkuu väkisinkin, vaikka tuntuisi, ettei ole nukkunut lainkaan. Uni saattaa olla kevyttä tai sitä on voinut olla liian vähän, mutta ilman unta emme voi elää.
”Uusimpien tutkimusten mukaan joku osa aivoista kuitenkin nukkuu ja kevytkin uni elvyttää aivoja. Eli ei kannata olla kauhean huolissaan, jos tuntuu, ettei ole yhtään nukkunut.”
Aamuyön heräily perustuu siihen, että stressihormoni alkaa erittyä aamuyöstä. Silloin usein alkaa myös stressata sitä, ettei ole nukkunut ja aamuherätys on pian. Tämä kannattaa lopettaa, neuvoo Pihl.
”Ei kannata panikoida, vaan olla itseään kohtaan ymmärtäväinen ja ajatella, että selviän tästä. Osa ihmisistä nukkuu syntymästään saakka huonosti ja voivat elää terveinä vanhoiksi asti.”
”Jos vartissa uni ei ole tullut, nouse ylös ja mene vaikka sohvalle. Takaisin sänkyyn voi mennä vasta, kun nukuttaa.”
unettomuuden hoitoon määrätään usein unilääkkeitä. Pihlin mukaan niistä voi olla joissain tapauksissa akuuttia apua, mutta niitä ei pitäisi käyttää kolmea viikkoa pidempään. Sen jälkeen tulisi pureutua unettomuuden juurisyyhyn.
Tärkeitä neuvoja unettomuuden ovat unirytmistä huolehtiminen ja se, ettei sänkyyn saa jäädä loikoilemaan, jos uni ei tule.
”Jos vartissa uni ei ole tullut, nouse ylös ja mene vaikka sohvalle. Takaisin sänkyyn voi mennä vasta, kun nukuttaa.”
Pihl muistuttaa, että uneen vaikuttaa paljon se, mitä päivällä on tapahtunut: liikunta, ravinto, alkoholi ja esimerkiksi päiväunet.
”Ajatusten vatkaaminen stressissä haittaa nukkumista.”
Tunteet ja ajatukset vaikuttavat myös uneen. Samoin arvot ja tarkoitus.
”Ajatusten vatkaaminen stressissä haittaa nukkumista. Se voi olla vaikka sellaista, etten selviä töistä tai olen niin huono, etten osaa edes nukkua.”
Uniterapialla voidaan vaikuttaa juuri tällaisten ajatuskulkujen vaikutukseen uneen. Keinona voi olla esimerkiksi huolihetki. Se tarkoittaa sitä, että päätät yhden hetken päivässä, jolloin saat märehtiä huoliasi. Jos huolet nousevat pintaan keskellä yötä, muistuta itseäsi, että ajattelet niitä vasta huolihetkenä.
Myös mindfulness-harjoituksia käytetään uniterapiassa unen avuksi.
”Nukkumaan mennessä voi tehdä esimerkiksi koko kehon skannauksen ja keskittyä tuntemaan kehon osat. Siinä voi tehdä lihasrentoutusta ja vaikka samalla toivottaa jokaiselle kehonosalle hyvää yötä”, Pihl kertoo esimerkin mindfulness-harjoituksesta.
Stressihormonia voi laskea myös hengitysharjoituksilla ja itsemyötätuntoharjoituksilla.
Katso videolta koko klubi ja Susanin antama kotitehtävä.
Tämä Terapiaklubi-tapahtuma oli 5.6.2025. Katso seuraava Terapiaklubi täältä ja ilmoittaudu mukaan!
Kuvaus: Timi Kuosmanen
Lavastus: Tuomas Nortema
