Stella Harasek oli vähällä kuolla kohdunulkoiseen raskauteen: ”Vastoinkäymiset ovat opettaneet tervettä välinpitämättömyyttä”
Yrittäjä, somevaikuttaja ja kirjailija Stella Harasek on suomalaisen blogikulttuurin uranuurtaja. Hän on jakanut somessa kipeitä kokemuksiaan, jotta muut saisivat vertaistukea ja turha häpeä hälvenisi. Stella on on yksi viidestä Vuoden Eeva 2025 -ehdokkaasta.
Kun putoaa mustaan rotkoon ja meinaa kuolla, moni asia voi näyttää erilaiselta. Enää ei oikeastaan jaksa välittää, mitä muut itsestä ajattelevat. Se vapauttaa elämään omannäköistä elämää. Näin kävi yrittäjä Stella Harasekille, 43, muutama vuosi sitten.
Musta rotko on Stellan kielikuva synkälle ajanjaksolle, joka osui päällekkäin hänen suuren unelmansa toteutumisen kanssa. Kun hän alkoi kirjoittaa kauan haaveilemaansa romaania, elämään vyöryi kerralla paljon vastoinkäymisiä. Stella kävi puolisoineen läpi rankat lapsettomuushoidot, uupui, masentui ja aloitti terapian. Hän tuli ensimmäistä kertaa raskaaksi, mutta raskaus oli kohdunulkoinen ja Stella meinasi kuolla sen komplikaatioihin.
Vastoinkäymisten jälkeen jäljellä oli enää yksi arkinen haave. Stella toivoi, että saisi viettää keväällä aikaa kodin aurinkoisella terassilla yhdessä lemmikkinsä kanssa. Silloin rakas mäyräkoira Juno menehtyi yllättäen syöpään.
”Olen kokenut syvää epäreiluuden tunnetta mutten ole halunnut katkeroitua. Vastoinkäymiset ovat tuoneet perspektiiviä ja opettaneet tervettä välinpitämättömyyttä, mikä on iso lahja. Olen aina ollut aika suorapuheinen, mutta nyt diplomatiastani on hyvin vähän jäljellä.”
Kuka on Vuoden Eeva 2025?
Äänestä suosikkiasi, ja voit voittaa 400 euron arvoisen lahjakortin. Äänestykseen pääset tästä.
Stella tunnetaan somevaikuttajana, joka perusti vuonna 2007 Suomen ensimmäisenä kaupallistuneen blogin Paras aika vuodesta. Tuolloin hän työskenteli levy-yhtiön markkinointitehtävissä. Alussa sisältö painottui muotiin ja elämäntyyliin.
Stella loi Suomeen kokonaan uutta alaa ja naisvaltaista bloggaajien ammattikuntaa. Vuodesta 2013 blogin nimi on ollut Notes on a Life.
Blogissa ja somessa on saatu vuosien varrella seurata punavuorelaisen sinkun kasvua karjaalaiseksi kauppiaaksi. Nykyään Stella on päätyöltään vintage-yrittäjä ja -kauppias: Hän pitää Kimmo Pohjapellon, Minni Juuramon ja puolisonsa Jarno Jussilan kanssa Måll-vintage-megastorea Karjaalla. Hän jakaa niin sydänsurujaan, arvojensa syventymistä kuin arkeaankin remonttihaalareissa ilman meikkiä.
”Pidän siitä, että aiheeni voivat vaihdella tyhjänpäiväisestä hölötyksestä kipeisiin kokemuksiin. Some ei ole päätyöni enkä elä sitä varten. Se elää elämäni mukana. Olen löytänyt oman tapani jakaa asioita siellä.”
Kipeät omakohtaiset aiheet ovat olleet Stellan blogin ja Instagram-tilin polttoainetta jo pitkään. Hän on kirjoittanut avoimesti muun muassa endometrioosista, lapsettomuudesta ja aikuisiällä yllättäen diagnosoidusta adhd:sta.
”Huomasin nopeasti, että tabujen rikkomiselle oli hirveä tarve. On yhä.”
”Mainitsen somessa milloin mitäkin, on se sitten menkkakivut tai neuropoikkeavuuteni. Haluan hälventää häpeää.”
Vaikeiden asioiden käsittelyyn Stellan ajoi myös feministinen raivo ja suoranainen viha. Hän ei suostu vaikenemaan, vaikka joku moittisikin häntä huomionhakuiseksi. Kohdullisten ongelmiin kietoutuu Stellasta valtavasti häpeää, joka ei vaikenemalla häviä.
”Endometrioosi ja lapsettomuus ovat yleisiä ongelmia eivätkä kenenkään oma vika. Niistä pitää saada puhua arkisest", Stella sanoo.
”Mainitsen somessa milloin mitäkin, on se sitten menkkakivut tai neuropoikkeavuuteni. En suostu häpeämään elämääni ja kokemaani. Haluan hälventää häpeää.”
Stellaa riepoo myös se ahdas lokero, jota naisille yhä maailmassa tarjotaan. Odotus on, että naisen pitää olla vähän kaikkea: kaunis, laiha, älykäs ja osaava. Näitä ominaisuuksia pitäisi tavoitella sitä hamaan hautaan asti. Hän itsekin oli pitkään ehdollistunut siihen, että naisen on tärkeää olla muille mieliksi.
”Koko se käsittämätön prässi, missä naisena saa kasvaa ja elää, on täynnä mahdottomia ja ristiriitaisia vaatimuksia. Nuorena naisen ainoa arvo on olla nätti ja miellyttää eikä tule vakavasti otetuksi. Kun iän puolesta alkaisi olla kannuksia ja joku voisi kuunnellakin, alkaa muuttua näkymättömäksi.”
Puhe naisen ikääntymisestä on usein negatiivista. Stellalle vuodet ovat kuitenkin tuoneet paljon hyvää.
”Olen oppinut itsetuntemusta ja sitä kuuluisaa lempeyttä itseäni kohtaan enkä enää pidä itsemyötätuntopuhetta pelkkänä lässytyksenä. Terapia on varmasti nopeuttanut prosessia. Haen aktiivisesti mielenrauhaa.”
Vastoinkäymisistä selviämisessä Stellaa on auttanut ammattiapu, lääkitys sekä ystävien ja puolison tuki. Hän toivoo, että vaikeassa tilanteessa olevia kohtaavilla olisi taitoa vain istua hirveiden tunteiden kanssa ja sietää epämukavuutta sen sijaan, että hokevat kaikella on tarkoitus -fraasia.
”Kaikella ei ole tarkoitusta! Joskus elämässä vain kaatuu päälle enemmän painoa kuin jaksaisi kannatella. Se on epäreilua ja siitä pitää koettaa selvitä. On mahdollista tiedostaa, että tämä on hirveää paskaa, ja olla silti katkeroitumatta.”
Elämä ja kirjoittaminen jatkuvat. Stella suunnittelee toista romaaniaan ja on miettinyt viime ajat hiljaiseloa viettäneen bloginsa herättämistä henkiin. Nopean TikTok-kulttuurin ajassa hän on alkanut kaivata hitaampaa somea. Stellan aiemmat postaukset ovat olleet merkityksellisiä monille.
”Minua on kiitetty siitä, että vihdoin joku puhuu vaikeista aiheista. Olen myös saanut viestejä, että olen pystynyt auttamaan muita saamaan apua omiin ongelmiinsa. Voiko mitään merkityksellisempää ollakaan?”
Jos voitan Vuoden Eeva 2025 -äänestyksen, rahat saa Mieli – Suomen Mielenterveys ry
Mieli ry edistää mielenterveyttä, ehkäisee sen ongelmia ja tarjoaa kriisiapua. Maailman vanhin mielenterveyden kansalaisjärjestö tarjoaa esimerkiksi matalan kynnyksen keskusteluapua kriisitilanteissa ja vertaistukiryhmiä mielenterveyden ammattilaisten ja koulutettujen vapaaehtoisten voimin. Kriisipuhelin päivystää suomeksi 24 tuntia vuorokaudessa. Siihen voi soittaa nimettömästi ja luottamuksellisesti.
”Toivon, että niihin liittyvä stigma poistuisi ja mielen haasteet olisivat yhtä arkisesti hoidettavissa kuin fyysiset vaivat. Ohjaan mielelläni kaiken avun taholle, joka edistää näitä asioita. Kun sain diagnoosin yleistyneestä ahdistuneisuushäiriöstä ja masennuksesta, olin syvällä suossa. Jälkikäteen tajusin, miten paljon paremmin voin, kun saan apua.”
