Tältä vanhemman menettäminen tuntuu: Merja Larivaara ja 3 muuta julkisuudesta tuttua kertovat tarinansa
Vanhemman menettäminen on suuri järkytys ja suru. Kokosimme yhteen neljä artikkelia, joissa julkisuudesta tutut henkilöt kertovat menetyksestään ja siihen liittyvistä tunteista.
1. Merja Larivaara: ”Kaipaan isääni yhä”
Näyttelijä Merja Larivaara kertoi vuonna 2022 Eevan haastattelussa isänsä menettämisestä. Hänen isänsä sairasti pitkään ja oli vuosia oululaisessa hoivakodissa.
Merja muutti perheineen Ouluun, jotta pystyi olemaan tiiviisti mukana isänsä arjessa. Hän esimerkiksi kehitti Seniorisoppa-konseptin, jossa ikääntyneille tarjottiin pientä maksua vastaan musiikkiteatteria ja lounaskeittoa.
”Tapahtumat olivat isälle tärkeitä, hän kävi katsomassa niistä jokaisen. Yhteinen aika lähensi meitä entisestään. Puhuimme kaikki asiat selväksi, mitään ei jäänyt sanomatta. Onneksi pystyin puolestani nyt aikuisena tukemaan ja auttamaan häntä.”
Kun Merjan isä siirrettiin saattohoitoon, tytär ei voinut olla hänen luonaan, sillä työt pitivät hänet Helsingissä.
”Muutaman kerran menin lavalle itkua pidätellen. Varoitin kollegoita, että etenkin esityksen viimeinen laulu, Eilen kun mä tiennyt en, tekee tiukkaa.”
Näytösten välissä Merja vietti aikaa Oulussa isänsä vierellä.
”Sain hyvästellä isäni rauhassa. Vaikka isä sairasti pitkään, silti hänen kuolemansa oli suuri suru. Lopulliseen eroon ei osaa valmistautua. Kaipaan häntä yhä.”
Lue juttu kokonaan täältä.
2. Matti Ristinen: ”Mökinrakennus oli minun ja isän yhteistä surutyötä”
Näyttelijä Matti Ristinen kertoi vuonna 2023 julkaistussa Eevan haastattelussa äitinsä kuolemasta. 2010-luvun alussa Matti päätti yhdessä isänsä kanssa rakentaa perheen perintömaille Taivalkoskelle talviasuttavan mökin.
Mökin rakentaminen alkoi Matin syöpään sairastuneen äidin vielä eläessä.
”Äiti teki meille eväsleivät, kun menimme isän metsään kaatamaan puut mökin rakentamista varten. Hän kuitenkin totesi, ettei taida koskaan nähdä mökin valmistuvan.”
Matin äiti aavisti oikein. Isä ja poika jatkoivat mökin rakentamista ja viettivät kahdestaan pitkiä aikoja työmaalla Taivalkoskella.
”Mökinrakennus oli minun ja isän yhteistä surutyötä. Se oli konkreettinen tapa käsitellä tapahtunutta, väylä purkaa menetystämme. Sen sijaan että olisimme soitelleet toisillemme kysyäksemme vointia, surusta ja ikävästä, puhuimme mökistä, sen rakentamisesta ja siitä, mitä seuraavaksi tehdään. Oli arvokasta viettää aikaa yhdessä siinä hetkessä.”
Lue juttu kokonaan täältä.
3. Amare Kuukka eli Yeboyah: “Surulle ei jäänyt tilaa”
Rap-artisti Amare Kuukka kertoi vuonna 2023 Eevassa julkaistussa artikkelissa äitinsä kuolemasta. Kun äiti kuoli 66-vuotiaana, Amare oli vain 26-vuotias.
Amaren äidillä, kuvataitelija Raakel Kuukalla, oli parantumaton sairaus ja hän oli saattohoidossa. Viimeisinä viikkoina äidin vointi heikkeni nopeasti, ja tytär oli äitinsä rinnalla yötä päivää.
Amare esiintyi Helsingin jäähallilla lauantai-iltana ja palasi sieltä suoraan sairaalaan – äiti kuoli seuraavana päivänä.
”Takana oli kolme raskasta vuotta. Äidin vointi meni vuoristorataa, ja pelko oli koko ajan läsnä. Pahinta oli nähdä rakkaan ihmisen kärsimys. Oma romahdukseni oli käynnissä jo ennen sitä. Voin tosi huonosti, koska olin niin väsynyt.”
Amare olisi halunnut pysähtyä, mutta joutui hoitamaan kiertueen loppuun, ettei olisi joutunut taloudellisiin ongelmiin.
”Surulle ei jäänyt tilaa. Puskin loppuun asti, kunnes romahdin. Olin tehnyt ja yrittänyt liikaa jo pitkään ja paloin loppuun.”
Lue koko juttu täältä.
4. Piia Pasanen: ”Äidin asenne kuoleman edessä antoi voimaa”
Uutisankkuri Piia Pasanen kertoi Eevassa 2023 julkaistussa jutussa äitinsä menettämisestä. Piian äiti sairastui keuhkosyöpään ja menehtyi reilun vuoden päästä diagnoosista.
”Raskainta oli kertoa lapsille, ettei mummu enää parane.”
Piian äiti menehtyi joulupäivänä.
”Ehdimme jutella edellisenä päivänä eikä meille jäänyt asioita kesken. Äiti sai lähteä onnellisena.”
Piian mukaan hänen äitinsä oli perheen voimahahmo, joka kannatteli muita.
”Hänen positiivinen elämänasenteensa on antanut minulle valtavasti voimaa ja myös kykyä kestää hänen kohtalonsa. Äiti ei katkeroitunut, eikä häneltä jäänyt tekemättä asioita, joita hän olisi kuolinvuoteellaan surrut.”
Viimeisen talvensa aikana Piian äiti teki kaikille neljälle lapselleen ja muutamalle sukulaiselle valokuva-albumit, joihin hän keräsi kuvia elämän varrelta.
”Hän näki suuren vaivan, joka oli samalla osa hänen omaa surutyötään ja luopumisprosessiaan.”
Lue koko artikkeli täältä.
