Vältä venyttelyä näissä tilanteissa – fysioterapeutti kertoo 3 kehonosaa, joiden venyttelyssä pitää olla tarkkana

Mitä venyttäminen tekee lihakselle?

Kun lihas on jäykkä, se on myös lyhyempi. Silloin liikkuvuus huonontuu, ja lihas tuntuu herkästi kireältä, jopa kipeältä. Solutasolla jäykkä lihas tarkoittaa sitä, että lihasfilamentit ovat tiukasti kiinni toisissaan. Venytys pidentää lihasta, koska se suoristaa toisiinsa kiinnittyneitä lihasfilamentteja.

Kenelle venyttely ei sovi?

Venyttely ei sovi heille, joilla venytys ei osu lihakseen. Esimerkiksi neurologiset sairaudet voivat estää aktiivisen venyttelyn. MS-taudissa, Parkinsonissa tai aivohalvauksen jäljiltä oma kehon hahmotus ja hallinta voi olla heikkoa, eikä siksi oikeaan venytysasentoon pääse.

Myös niillä, joilla nivelet ovat yliliikkuvat, venytys menee herkästi ohi, eikä venytys tunnu missään.

Lue myös: Oletko liian notkea? Yliliikkuvuus saattaa aiheuttaa kipuja – testaa, oletko yliliikkuva!

Neuromoninaisilla ihmisillä nivelet ovat usein yliliikkuvia, jolloin asentotunnon kanssa tulee herkästi ongelmia.

Kenenkään ei pidä tehdä pitkiä venytyksiä ennen urheilusuoritusta, koska lihaksen on vaikeaa supistua sellaisen jälkeen. Sen sijaan lihaksen liikkeelle laittava pumppaus antaa tarvittavaa lämpöä ja joustoa.

Mitä kehossa tapahtuu, jos venyttelee väärässä asennossa?

Väärä asento voi ärsyttää niveliä, jotka ovat ääriasennossa. Jos nivelesi ovat yliliikkuvat, sinun tarvitsee harvoin venytellä. Sen sijaan lihakseen pitäisi saada voimaa. Voimakas lihas venyy paremmin.

Liikkuvuustreenit ovat yleisestikin tärkeämpiä kuin venyttely.

Väärin kohdistettu venytys voi myös osua hermoon lihaksen sijaan. Siksi myös iskiaskivuista kärsivälle venyttely voi olla haitallista.

Ykkössääntö on, että hermoa ei saa koskaan venyttää pitkään: maksimissaan kaksikymmentä sekuntia, mielellään ei ollenkaan. En ole kuullut, että kukaan olisi katkaissut itseltään hermoa venyttelemällä, mutta ärsytystä sinne voi saada.

Pahimmillaan hermoa venyttämällä voi aiheuttaa itselleen pitkän kipukierteen. Hermon paraneminen on huomattavasti hitaampaa kuin muun kudoksen.

Mistä tunnistaa, että venytys osuu hermoon?

Kun lihas venyy oikein, venytys saattaa sattua, mutta kipu on pehmeää. Hermoon osuva venytys tuntuu ihan erilaiselta: kipu on polttavaa, sähköiskumaista ja viiltävää. Esimerkiksi alaselän venytys voi tuntua pikkuvarpaissa saakka, jos se osuukin hermoon.

Yleensä lihakset antavat tilaa hermolle liukua ja liikkua, mutta jos hermo on herkkä ja ollut paljon puristuksissa, se on ärhäkkä kivulle.

Miten väärä venytys korjataan?

Venytellessä pyritään pois siitä, että kaularanka tai lanneranka on notkolla ja yritetään saada keho pitkäksi. Asento korjautuu, kun ajattelee, että pidentää kaularankaa tai lannerankaa. Jo se muuttaa venytystä, kun kääntää leukaa sisään ja pidentää niskaa. Peili auttaa asentojen hahmottamisessa.

Tarvittaessa kannattaa käydä hierojalla, fysioterapeutilla, jäsenkorjaajalla tai osteopaatilla. Ei ole väliä, kuka kehoa avaa, kunhan hoitoon menee hyvillä mielin. Eri ihmisille toimivat erilaiset hoidot.

Miltä oikeanlainen venytys tuntuu?

Pitkät venytykset ovat ikävän tuntuisia ja niitä on tylsä tehdä. Nykytutkimuksen mukaan tehokas venytys tehdään pumppaamalla.

Venytä esimerkiksi takareittä näin: ojenna polviseisonnassa toinen jalka suoraan eteen ja vie polvi vuoroin ojennukseen ja koukistukseen. Riittää, että teet pumppaavaa venytystä puolesta minuutista minuuttiin.

Kuuntele kipua: se on aina kehon viesti siitä, että asennossa on jotain vikaa.

Lue myös: 5 helppoa dynaamista venytystä – liikkeet parantavat liikkuvuutta ja lämmittelevät kroppaa

Juttu on julkaistu Kauneus ja Terveys -lehdessä 13/2024.