Väkivallalla on ainakin 8 eri muotoa – tiedätkö, mitä tarkoittavat vaino, laiminlyönti tai pakottava kontrolli?
Lähisuhdeväkivalta on terminä laaja. Se voi tarkoittaa fyysisen pahoinpitelyn lisäksi esimerkiksi kontrollointia, perättömien tietojen levittämistä tai somen kautta toisen liikkeiden seuraamista.
Väkivallan muotoja ovat fyysinen, henkinen ja seksuaaliväkivalta, taloudellinen, digitaalinen ja kunniaan tai uskontoon liittyvä väkivalta sekä vaino ja laiminlyönti. Listasimme, mitä eri väkivallan muodot tarkoittavat.
Tee myös testi: Väkivalta ei aina jätä fyysisiä jälkiä – testaa 10 kysymyksellä, kuinka hyvin tunnistat väkivallan eri muodot
1. Fyysinen väkivalta
Fyysistä väkivaltaa ovat esimerkiksi töniminen, lyöminen, potkiminen, tukistaminen, raapiminen ja ravistelu sekä ampuma- tai teräaseen käyttö. Myös kuristaminen on yleinen muoto. Fyysinen väkivalta on aina rikos.
”Kaikki fyysinen väkivalta ei jätä jälkiä. On paljon tyypillisempää, että väkivallan merkit ovat siellä, mistä ne eivät näy. Myös uhri saattaa itse piilotella väkivallan merkkejä esimerkiksi häpeän tai pelon vuoksi”, sanoo THL:n kehittämispäällikkö Elisa Niklander.
Hänen mukaansa lähisuhdeväkivallassa on kyseessä piilorikollisuus, sillä vain noin 10 prosenttia siitä tulee poliisin tietoon. Monet apua hakevat uhrit pohtivat esimerkiksi sitä, onko heidän kokemansa väkivalta tarpeeksi vakavaa.
”Monet eivät välttämättä tunnista sitä, kuinka suuressa riskissä he ovat vakavammalle väkivallalle.”
2. Henkinen väkivalta
Tilastokeskuksen tuoreen raportin mukaan puolet suomalaisnaisista on kokenut parisuhteessa henkistä väkivaltaa. Se voi olla esimerkiksi alistamista, arvostelua, nimittelyä, kontrollointia, mustasukkaisuutta, eristämistä tai esimerkiksi itsemurhalla uhkaamista.
”Tämän lisäksi on pakottava kontrolli, joka on yksi vakavimmista väkivallan muodoista. Ihmisen elämä ja elinpiiri pyritään kaventamaan minimiin. Näin väkivallan tekijä pystyy hallitsemaan uhrin koko elämää. Siitä on vaikea päästä pois”, Niklander sanoo.
Henkinen väkivalta voi alkaa melko huomaamatta nimittelynä ja edetä siitä arvostelemiseen ja alistamiseen. Niklanderin mukaan henkisellä väkivallalla on taipumus pahentua ajan saatossa, jolloin siihen voi yhdistyä monia erilaisia väkivallan muotoja. Yleensä taustalla on voimakasta mustasukkaisuutta.
”Usein ajatellaan, että fyysinen väkivalta on kaikkein pahinta, mutta tällaisella toiminnalla ihmisen psyyke voidaan nujertaa täysin. Se on hyvin vaarallista.”
3. Seksuaaliväkivalta
Myös seksuaaliväkivalta on aina rikos. Se voi olla seksiin tai seksuaalisiin tekoihin painostamista, raiskaus, seksuaalista halventamista, pornografiaan tai sen katseluun pakottamista, ehkäisyn käytön kieltämistä, aborttiin pakottamista tai seksuaalisen itsemääräämisoikeuden rajoittamista.
”Voidaan esimerkiksi ajatella, että avioliitossa on tietynlaisia velvollisuuksia seksin suhteen, vaikka näin ei ole. Painostaminen seksuaalisiin tekoihin on seksuaaliväkivaltaa”, Niklander sanoo.
Seksuaaliväkivaltaa on kokenut noin 43 prosenttia naisista. Kymmenesosa näistä teoista on tapahtunut nykyisen tai entisen kumppanin toimesta. Suurimmassa osassa tekijänä on ollut tuntematon henkilö.
4. Taloudellinen väkivalta
Taloudelliseksi väkivallaksi kutsutaan toimintaa, jolla estetään toisen itsenäinen rahankäyttö tai taloudelliseen päätöksentekoon osallistuminen. Toinen osapuoli saattaa painostaa uhrin antamaan rahansa omaan käyttöönsä.
”Tämä liittyy vahvasti myös henkiseen väkivaltaan. Pahimmissa tilanteissa puolisolla ei ole omia rahoja enää ollenkaan. Uhri saattaa kokea, ettei selviä yhteiskunnassa ilman toista.”
5. Vaino
Myös vainoaminen on väkivaltaa. Se voi tarkoittaa toistuvia ei-toivottuja yhteydenottoja, perättömien tietojen levittämistä, omaisuuden tuhoamista tai esimerkiksi pelottelua, seuraamista ja tarkkailua. Vainosta tuli vuonna 2013 osa rikoslakia.
”Sen elementtejä ovat toistuvuus ja se, että se aiheuttaa tai on omiaan aiheuttamaan uhrissa pelkoa tai ahdistusta”
Niklanderin mukaan tekijänä on pääsääntöisesti entinen puoliso tai seurustelukumppani. Tässä väkivallan muodossa voidaan hyödyntää monia digitaalisia laitteita tai sovelluksia.
6. Laiminlyönti
Laiminlyönnistä voi olla kyse tilanteessa, jossa sairas tai vammainen henkilö jätetään tarkoituksella ilman välttämätöntä hoitoa, apua ja huolenpitoa. Laiminlyönti voi olla tekemistä tai tekemättä jättämistä. Se voi olla myös esimerkiksi toisen tarvitsemien apuvälineiden vahingoittamista.
”Laiminlyöntiin liittyy usein se, että uhri on jollakin tavalla riippuvainen väkivallan tekijästä.”
7. Kunniaan liittyvä väkivalta
Kunniaan liittyvää väkivaltaa esiintyy erityisesti yhteisöissä, joissa ajatellaan, että jäsenten käytös vaikuttaa perheen tai suvun kunniaan. Tämä tarkoittaa pääsääntöisesti naisten ja tyttöjen siveellisyyttä. Mikäli yhteisö epäilee, että näitä siveyskäsityksiä on rikottu, tästä voi seurata esimerkiksi rajoittamista, väkivallalla uhkailua ja väkivaltaa.
”Tässä väkivallan muodossa ei ole kyse pelkästään muualta tulleiden ihmisten kulttuureista. Sitä on myös meillä kotoperäisissä yhteisöissä”, Niklander sanoo.
Lisäksi tässä yhteydessä puhutaan usein myös uskonnollisesta tai hengellisestä väkivallasta. Se voi olla esimerkiksi sitä, että toinen ihminen pakotetaan osaksi omaa uskonnollista vakaumusta.
8. Digitaalinen väkivalta
Digitaalinen väkivalta on väkivaltaa, jossa toista ihmistä loukataan, kontrolloidaan, tarkkaillaan tai vahingoitetaan erilaisten tietoteknisten laitteiden tai sovellusten avulla. Tämä liittyy vahvasti myös vainoamiseen.
Teoissa hyödynnetään digitaalista teknologiaa, esimerkiksi tietokonetta, älypuhelinta, paikannuslaitetta, ohjelmistoja, sovelluksia tai pikaviestipalveluita. Digitaalinen väkivalta voi olla myös epäsuoraa, jolloin tekijä hyödyntää teoissaan esimerkiksi toisia henkilöitä, kuten yhteisiä lapsia.
”Tämä voidaan nähdä välineellisenä väkivaltana eli se on keino toteuttaa muita väkivallan muotoja, kuten vainoamista, taloudellista tai seksuaaliväkivaltaa.”
Lähteet: Nollalinja.fi, THL, Ensi- ja turvakotien liitto
