Päätä särkee aamuisin, ja puoliso moittii kuorsaamisesta. Päivällä väsyttää. Kyse voi olla uniapneasta. Sen merkkejä ovat äänekäs, katkeileva kuorsaus ja unenaikaiset hengityskatkokset.

Hengityskatkokset syntyvät, kun nielun alueen lihakset veltostuvat ja ylähengitystiet tukkeutuvat. Katko voi kestää parista sekunnista yli minuuttiin. Se päättyy usein korahdukseen ja havahtumiseen. Katkokset häiritsevät unta ja elämää, mutta niitä ei välttämättä tiedosta itse.

– Naiset eivät kuorsaa yhtä voimakkaasti eikä heillä yhtä paljon hengityskatkoksia kuin miehillä. Naisilla tyypillistä on energian puute, saamattomuus ja uniongelmat, sanoo keuhkosairauksien erikoislääkäri Tarja Saaresranta Tyksistä.

Lue myös: En tarvitse enää hengityslaitetta

Uniapneaa sairastaa yli 300 000 suomalaista. Sairaus on yleisin 40−65-vuotiailla.

– Potilaiden määrä kasvaa. Se johtuu lihomisesta ja siitä, että uniapnea tunnistetaan paremmin.

Vaihdevuosissa estrogeenin ja keltarauhashormonin tuotanto vähenee. Hengitys laiskistuu. Sairaudesta tulee yhtä yleinen kuin miehillä.

Naisten uniapneaa ei aina tunnisteta. Oireisiin kuuluu myös yöhikoilua, tihentynyttä virtsaamistarvetta, sydämen tykytystä, ärtyneisyyttä ja masentuneisuutta. Vaihdevuosissa on samoja oireita. Yksi ero on, että vaihdevuosissa hikoilua on päivisinkin.

– Vaihdevuosioireet eivät pahenna uniapneaa, mutta vaihdevuosiin liittyvä painonnousu kyllä.

Lue myös: ”Unettomuus oli hirveä kokemus”

Ylipaino on merkittävin uniapneaa aiheuttava asia. 70 prosenttia sairastuneista on lihavia. Perimälläkin on vaikutusta: pieni alaleuka ja muut rakenteelliset syyt voivat periytyä.

Taustalla voi olla myös purentavika, kilpirauhasen vajaatoiminta, nenän tukkoisuus tai suuret nielurisat. Tupakointi turvottaa limakalvoja, mikä ahtauttaa hengitysteitä.

Uniapnea voi kehittyä myös sydämen vajaatoiminnan tai aivoinfarktin vuoksi. Syy on, että aivojen hengityskeskus ei anna käskyä hengittää.

Lääkäriin on syytä mennä, jos kuorsaa öisin ja kärsii väsymyksestä ja nukahtelusta päivisin. Usein väsymykseen on toki muu syy.

Uniapnea todetaan kotona tehtävällä tutkimuksella. Siinä mitataan hengityskatkoksia, kuorsausta ja veren happipitoisuutta yön aikana.

Lue myös: Tämän takia uni on paras terveysteko

Hyvä hoito on tärkeää. Hoitamaton uniapnea lisää korkean verenpaineen, sydänsairauksien, aivoverenkiertohäiriöiden ja tyypin 2 diabeteksen sekä tapaturmien vaaraa.

– Uniapneaan ei kuole, koska hengityskatkoon herää aina, mutta muut sairaudet nostavat kuoleman riskiä.

Jos sairaus on lievä, hoidoksi voivat riittää painonpudotus, liikunta ja tupakoinnin lopettaminen.

– Jos katkoja on vain selinmakuulla, yöpuvun selkämykseen voi kiinnittää puolikkaan tennispallon. Uniapneavyöt toimivat samoin.

Keskivaikean ja vaikean uniapnean hoidossa käytetään CPAP-laitetta, jonka saa maksutta lainaksi. Kun potilas nukkuu, hän hengittää nenämaskin kautta huoneilmaa ylipaineella. Ilmavirta pitää hengitystiet auki. Vaikutuksen huomaa usein jo parin yön jälkeen.

Öisin pidettävästä uniapneakiskosta voi olla apua, jos kärsii purentaongelmasta. Se tuo alaleukaa eteen ja estää kielen painumista taakse. Nenän ahtautta tai leukojen asentoa voidaan joskus korjata leikkauksella.

– Kun hengityskatkoja ei ole, väsymys ja muut oireet jäävät pois

Asiantuntija: professori, keuhkosairauksien erikoislääkäri ja ylilääkäri Tarja Saaresranta/Tyks.

Juttu on julkaistu Kauneus & Terveys -lehden numerossa 6/2019.