Mitä tulee sisään, kun sinä saavut paikalle?

Kun avaat työpaikan oven aamulla, viet sinne mukanasi oman tunnetilasi. Eikä ole yhdentekevää, millaisissa fiiliksissä saavut paikalle, sillä tunteet tarttuvat toisiin niin hyvässä kuin pahassa.

Ilmiö selittyy aivojen peilisoluilla, joiden ansiosta pystymme eläytymään toisten tuntemuksiin ja tunteisiin. Kyseessä on siis normaali ja hyvinvointia lisäävä kyky, mutta liiallisena tämäkin taito voi kääntyä itselle haitalliseksi.

Tunnetila tarttuu helposti jopa sosiaalisen median kautta, koska jopa 90 prosenttia viestinnästä on sanatonta, tietää somesta tuttu psykoterapeutti Ville Merinen eli Terapeutti-Ville. Omaa mielialaa voi muuttaa tietoisesti esimerkiksi mielikuvaharjoituksilla, Merinen sanoo.

Yhtä tärkeää on oppia tunnistamaan, mitä itse tuo tilanteeseen ja mitä taas tulee muilta, sanoo psykologi, kouluttaja ja tietokirjailija Heli Heiskanen.

Aina tämä ei ole kuitenkaan helppoa. Etenkin jos on herkkä, voi olla vaikea erottaa muiden tunteita omistaan.

Noin joka viides on erityisherkkä. Tällaisen ihmisen hermosto on synnynnäisesti virittynyt aistimaan tunteita hyvin tarkasti ja kokonaisvaltaisesti, kertoo erityisherkkyyteen perehtynyt Heiskanen.

Jotta omat ja muiden tunteet eivät kuormita liikaa, tarvitaan terveitä rajoja ja tunteiden säätelyä.

Kun tunnesäätely toimii, osaa erottaa muiden tunteet omistaan ja käsitellä sekä ilmaista tuntemuksiaan tasapainoisella tavalla. Näin ei ole muiden fiilisten vietävissä, vaan osaa ottaa vastuun tunteistaan ja siitä, miten niitä ilmaisee.

Empatiaan kuuluu kyky tunnistaa muiden tunteita ja eläytyä niihin. Mutta jos muiden olotila kuormittaa itseä tai vaikeuttaa omien tunteiden tuntemista, saattaa olla liian auki ympäristölleen, Heli Heiskanen sanoo.

Keskeistä on pystyä erottamaan, mikä tunne on toisen ja mikä oma. Tämä on terveiden tunnerajojen merkki, Heiskanen sanoo.

Jos rajat vuotavat, kuormitus voi alkaa näkyä väsymyksenä, ahdistuksena, ristiriitaisena olona sekä oman tilan ja rauhan tarpeena.

Ville Merisen mukaan yleisin hälytysmerkki omien tunnerajojen ylityksestä on ärtymys. Silloin mieli yrittää sanoa, että pitäisi lähteä pois tilanteesta. Jos tunnetta ei kuuntele, alkaa väsyä ja vältellä kuormittavan ihmisen seuraa.

Jos tunnistat itsessäsi ärtymystä ja väsymystä liiasta muiden tunteiden tuntemisesta, ensimmäinen askel on tiedostaa asia, Merinen ja Heiskanen sanovat.

”Terveisiin tunnerajoihin kuuluu sen ymmärtäminen, että on ensisijaisesti huolehdittava omasta jaksamisestaan. Jos empatisoi ystävää niin paljon että uupuu, ei voi olla hyödyksi kenellekään,” Merinen muistuttaa.

Kun huomaat ärtymystä, pysähdy kuuntelemaan itseäsi. Mitä oikein tapahtui ja mikä tilanteessa rasittaa? Mieti sen jälkeen, miten voisit muuttaa tilannetta. Voitko sanoa toiselle, ettet pysty nyt kannattelemaan hänen tunteitaan? Tai voisitko mennä kävelylle tai lähteä harrastuksen pariin?

Omien tunnetaitojen juuret johtavat usein lapsuuteen. Jos muiden tunteet tarttuvat liian helposti, Ville Merinen neuvoo pohtimaan, toimitko samalla tavalla jo pienenä äidin tai isän kanssa. Tuntuiko koti turvalliselta paikalta? Saitko kasvaa huolettomasti vai jouduitko tutkailemaan tuntosarvet pystyssä, mitä vanhemmilla oli meneillään?

”Jos vanhemmat ovat riidelleet paljon tai purkaneet tunteitaan lapseen, tämän voi olla aikuisenakin vaikeaa rajoittaa muiden tunteiden tuntemista.”

Jos on joutunut liikaa sopeutumaan muiden tunteisiin, pahimmillaan voi kehittyä läheisriippuvuus, jossa oma hyvinvointi riippuu toisen tunteista ja hyvästä olosta. Läheisriippuvaisen omat tunteet ja tarpeet unohtuvat kokonaan, kun hän keskittyy toisen mieli- alaan ja tunteisiin.

Terveitä tunnerajoja voi kehittää aikuisenakin, mutta se vaatii usein ammattilaisen apua. Toisilla yksikin terapiakerta voi auttaa alkuun.

Jos tunnerajattomuuden juuret ovat varhaislapsuudessa, uusien tapojen harjoittelu vie yleensä useamman vuoden, terapeutit sanovat.

Vaikka olisit tottunut tuntemaan muiden tunteita jo lapsuudesta lähtien, voit vahvistaa tunnerajojasi monilla tavoilla. Yksi tärkeimmistä on huolehtia omasta hyvinvoinnista eli siitä, että lepäät tarpeeksi, syöt hyvin ja harrastat säännöllisesti liikuntaa.

”Kun voi hyvin ja on rauhallisella ja tasapainoisella mielellä, omat suojaavat rajatkin ovat automaattisesti vahvemmat”, Heiskanen muistuttaa.

Etenkin erityisherkkien tulisi huolehtia riittävästä palautumisesta, jotta hermosto ei kuormitu ulkopuolisista ärsykkeistä ja tunnetiloista.

Myös oman tilan ottaminen on hyvä keino suojautua liialliselta tunnekuormalta.

Mitä lähempänä olet muita ihan fyysisestikin, sitä helpommin toisten tunteet tarttuvat. Jos avokonttorissa vieressä istuu ärtynyt kollega, voi olla hyvä idea siirtyä työskentelemään etäämmälle, Heli Heiskanen neuvoo.

Jos työpäivän jälkeen olosi on kuormittunut, kannattaa purkaa tunteita esimerkiksi uimalla tai liikkumalla muuten. Voit myös ottaa lämpimän suihkun, kirjoittaa, maalata tai kokeilla muita luovia harrastuksia.

Etenkin erityisherkän kannattaa opetella kohdistamaan huomionsa omaan kehoon.

”Tietoinen läsnäolo omassa kehossa on olennainen keino suojella itseä muiden tunteiden liialta imemiseltä”, Heiskanen muistuttaa.

Sen sijaan, että keskittyisit havainnoimaan toisen fiiliksiä, yritä viedä huomio omaan hengitykseesi ja muihin oman kehosi tuntemuksiin.

Voit vahvistaa omia tunnerajojasi myös mielikuvaharjoituksilla. Kokeile piirtää mielessäsi rajat itsesi ympärille. Voit myös vahvistaa niitä tietoisella päätöksellä. Sano mielessäsi itsellesi: ”En ota muiden tunteita itselleni.”

Yritä kuulostella kerran päivässä, millaiset fiiliksesi ovat juuri nyt. Jos huomaat, että mielialasi on usein matalalla, ala tietoisesti lisätä myönteistä oloa ruokkivia asioita elämässä.

Asiantuntijat ovat yhtä mieltä siitä, ettei myönteistä mielialaa kannata tavoitella väkisin, koska kaikki tunteet kuuluvat elämään.

”On silti hyvä pyrkiä siihen, että oma olo olisi noin 80-prosenttisesti myönteinen. Vaikeille tunteille voi antaa huomiota 20 prosentin verran”, Heiskanen sanoo.

Ville Merinen on samaa mieltä: Kaikkia tunteita kuuluu ja saa tuntea, mutta ärtymyksessä ja muissa energiaa syövissä tunnetiloissa ei kannata velloa kerralla puolta tuntia pidempään.

Merinen sanoo, että tunnesäätelyn tärkein taito on kyky rauhoitella itse itsensä. Jos sattuu sairastumaan lomaviikolla, itsesäälissä rypemisen sijaan on hyvä osata tyynnyttää ärtymyksensä ja muistuttaa itseään siitä, ettei elämä yhteen tautiin kaadu.

Jos jokin tunne vie energiaa, omaa mielialaa voi ja kannattaa muuttaa tietoisesti, Merinen muistuttaa.

”Voit yksinkertaisesti päättää, että nyt tätä tunnetta on pyöritelty tarpeeksi. Lähden mieluummin lenkille!”

Juttu on alun perin julkaistu Kauneus ja Terveys -lehdessä 1/23.