4 naista kertoo, miten rintasyöpä vaikutti elämään: ”Tavoitteeni on pysyä ainakin viisitoista vuotta hengissä”
Rintasyöpä voi yllättää täysin ja muuttaa elämää monin tavoin. Neljä naista kertovat omista kokemuksistaan.
1. Maria Nummenpää: ”Tuntuisi ikävältä kuolla, sillä niin moni asia jäisi kesken”
Maria Nummenpää huomasi kyhmyn rinnassaan 41-vuotiaana pian sen jälkeen, kun oli aloittanut yrittäjänä.
HER2-positiivinen rintasyöpädiagnoosi pysäytti hänen arkensa. Syöpä toi mukanaan pelon siitä, että hän ei näkisi lastensa kasvavan.
Rankat leikkaukset ja hoidot veivät Marian voimat, mutta perhe ja ystävät tukivat häntä. Syöpä muutti Marian elämää ja kirkasti ajatuksen siitä, että elämässä kannattaa tehdä asioita silloin, kun siihen on mahdollisuus.
Pelko uusiutumisesta on yhä läsnä. Maria on kuitenkin päättänyt keskittyä elämään tässä hetkessä.
”Tavoitteeni on pysyä ainakin viisitoista vuotta hengissä, jolloin kuopukseni olisi täysi-ikäinen. Toivon toki, että saisin elää mahdollisimman pitkään ja terveenä. Tuntuisi ikävältä kuolla vuoden päästä, sillä niin moni asia jäisi kesken”, Maria kertoi kesällä 2024 Kauneus ja Terveys -lehden haastattelussa.
Lue juttu kokonaan täältä.
2. Leena Leppälä: ”Uskoin, että sairastuminen oli virheideni summa”
Sairaalapastori ja psykoterapeutti Leena Leppälä sai rintasyöpädiagnoosin viisikymppisenä. Ensimmäinen oire syövästä oli pieni kuoppa vasemmassa rinnassaan – kuin joku olisi painanut siihen sormensa.
Diagnoosin jälkeen tulivat leikkaus sekä sytostaatti- ja sädehoidot.
Leena oli tottunut työssään tukemaan kuolemansairaita, mutta kun hän itse sairastui, hän kohtasi elämän rajallisuuden ja sairauden tuoman yksinäisyyden henkilökohtaisesti. Sairaus toi mukanaan monia tunteita, kuten häpeää ja syyllisyyttä.
”Ajattelin aiheuttaneeni syövän olemalla huono äiti, aviopuoliso ja ystävä. Uskoin, että sairastuminen oli virheideni summa”, Leena kertoi Eevan haastattelussa kesällä 2024.
Hän tunsi myös katkeruutta.
”Vaikka olin ollut sairaalapappina kutsumustyössäni, kurjimmalla hetkellä en voinut välttyä ajattelemasta, että tässäkö oli kiitos.”
Vaikeassa paikassa Leena on löytänyt lohtua läheisistään ja vertaistuesta. Hän saa edelleen lohtua myös ajatuksesta, että kuolema ei ole kaiken loppu.
”En pelkää kuolemaa mutta haluaisin vielä elää. Tunnen surua ajatuksesta, etten saisi olla läheisteni kanssa.”
Lue juttu kokonaan täältä.
3. Kirsi Toivakka-Manninen: ”Silloin itkin ihan hirveästi”
Kirsi Toivakka-Manninen sai rintasyöpädiagnoosin 46-vuotiaana, kun hän löysi rinnastaan kyhmyn. Syöpä todettiin pahanlaatuiseksi ja aggressiiviseksi.
Kirsin ensimmäinen huoli kohdistui hänen 9-vuotiaaseen tyttäreensä Auroraan.
”En yleensä itke helposti, mutta silloin itkin ihan hirveästi. Ajattelin, että tämä ei voi olla totta. En saa kuolla, Aurora on vasta yhdeksän, hän tarvitsee minua”, Kirsi muisteli Kauneus ja Terveys -lehden haastattelussa vuonna 2022.
Leikkauksessa Kirsiltä poistettiin 5,5-senttinen kasvain ja rinta. Kuukauden päästä leikkauksesta alkoivat sytostaattihoidot.
Hoidot olivat rankkoja. Jälkeenpäin Kirsi on kuitenkin ihmetellyt, miten paljon pahimpaan sairausvuoteen mahtui myös hyviä hetkiä. Hän huomasi, että onni on yksilöllinen kokemus.
”Oma sairauteni sai minut tajuamaan sen, että ihminen, joka on vaikka sokea tai liikuntavammainen, ei välttämättä tunne, että häneltä puuttuisi jotain.”
Lue juttu kokonaan täältä.
4. Hanna Meretoja: ”Terveys ei ole peli, jota oikein pelaamalla voi voittaa”
Hanna Meretojalla diagnosoitiin hormoniperäinen rintasyöpä 42-vuotiaana. Diagnoosi oli sokki. Hannalla ei ollut riskitekijöitä, eikä syöpä tuntunut kuuluvan hänen terveelliseen elämäntapaansa.
Sairaus sai Hannan ymmärtämään, että elämä on hauraampaa ja sattumanvaraisempaa kuin hän olisi halunnut ajatella.
”Se oli vapauttava oivallus. Asioita tapahtuu minusta huolimatta: Kaikki ikävä ei ole minun syytäni mutta myöskään paraneminen ei ole minusta kiinni. Terveys ei ole peli, jota oikein pelaamalla voi voittaa”, Hanna kertoi Kauneus ja Terveys -lehdessä vuonna 2022.
Lue juttu kokonaan täältä.
Kuuntele myös Hannan sekä hänen ystävänsä Astrid Swanin juontamaa Syöpäsiskot-podcastia täällä.
