Eroavalla ihmisellä on takana usein vuosia tai kuukausia jatkunut tunteissa vellominen. Eroanko vai en?

Kun ero sitten on tosiasia, on suuri houkutus päästää irti vanhasta. Eikö nyt olisi jo aikakin?

Ei, sanoo pariterapeutti Jouni Pölönen Mehiläisestä. 

– Jos eron syyt jäävät epäselviksi, ihminen voi jossitella vaikka koko loppuelämänsä. Jos olisin tehnyt sen ja sen asian eri tavalla, olisiko eroon edes päädytty?

Epätietoisuus voi aiheuttaa masennusta ja kyvyttömyyttä luoda uusia ihmissuhteita.

Ihannetilanteessa kumppanit tekevät eropäätöksen yhdessä. Mutta usein toinen on käsitellyt eroa enemmän kuin toinen, jolle ero on saattanut tulla jopa yllätyksenä.

Tilanne on erityisen haastava, jos mukana on kolmas pyörä. Jätetty voi panna eron ulkopuolisen syyksi, vaikka taustalla ovat parin yhteiset ongelmat.

Keskustelu ex-kumppanin kanssa selventää tilannetta.

– Tärkeää on, ettei syytellä tai uhriuduta. Vaikkei keskustelusta saa millään mukavaa, se antaa mahdollisuuden ponnistaa eteenpäin, Pölönen sanoo.

Parisuhteen katkeaminen on yksi pahimmista kriiseistä, joihin voi joutua. Siksi eroon voi liittyä monenlaista hankalaa oireilua: unettomuutta, rajua painonlaskua ja muita voimakkaita fyysisiä reaktioita.

Joskus taakkaa lisää se, että suhde ei parhaimmillaankaan ollut helppo tai hyvä. Esimerkiksi päihteitä käyttävän puolison toiminta saattaa vielä eron jälkeenkin olla arvaamatonta. Käytös, josta halusi eroon, liukuu osittain uuteenkin elämään.

Jos tilanne on raskas ja sekava, on hyvä tehdä lyhyen aikavälin suunnitelma. Miten toimin päivästä päivään? Miten selviän taloudellisesti? Kuka vaihtaa talvirenkaat?

– Mitä nopeammin saa peruselämän kuntoon, sitä nopeammin pääsee varsinaiseen eron työstämiseen.

Pölösen mukaan voimia eroon saa parhaiten tavallisista asioista: esimerkiksi riittävästä unesta, terveellisestä ruoasta, ystävien tapaamisesta ja siitä, että pyrkii tekemään työnsä mahdollisimman hyvin.

– On jo iso asia, jos kokee, että elämä ei lopu tähän. Riittää, että jokapäiväinen elämä sujuu edes jotenkuten.

Eron jälkeen kukaan ei ole parhaimmillaan. Silti ei kannata eristäytyä.

– Moni saattaa ajatella, että koska en ole parasta mahdollista seuraa, kuormitan ystäviänikin. Mutta sitä varten läheiset ovat. Hädän tullen autamme toisiamme.

Ensimmäinen vuosi eron jälkeen on yleensä tuskaisinta aikaa. Pölösen mukaan sitä voi pitää minimiaikana erosta toipumisessa. Pariterapia tosin usein nopeuttaa ja helpottaa prosessia.

Toipumisessa on suuria yksilöllisiä eroja. Hyvin herkällä ihmisellä se voi kestää vuosia.

Toipumiseen vaikuttavat persoona, geeniperimä ja oman elämän kasvutarina.

– Mitä pidempi suhde on, sitä suurempi osa omasta historiasta on yhteistä. Ja mitä enemmän on myös sosiaalisia ja taloudellisia kytköksiä, sitä raskaampi ero on.

Jokaisen eronneen on elettävä ensimmäinen joulu ja muut juhlapyhät ilman entistä kumppania.

– Juhlapyhiin liittyy usein yhdessä oloa, nostalgiaa, lahjoja ja valokuvien ottamista. Pyhinä on myös aikaa pysähtyä. Muistot nousevat pintaan.

Jouni Pölösen mukaan moni kuvittelee, että ystävyyssuhteet säilyisivät todellista parempina. Toiset taas panevat tai joutuvat panemaan uusiksi lähes koko sosiaalisen ympäristönsä.

– Pitää hyväksyä, että ero on iso muutos myös sosiaalisille suhteille. Pikkuhiljaa kannattaa alkaa rakentaa myös uutta sosiaalista verkostoa.

Erossa jättää taakse myös materiaa. Talo ja kesämökki voivat tuntua yllättävän tärkeiltä.

Materian merkitys yleensä hiipuu ajan kuluessa. Hyvä keino välttää katkeruus jo alkumetreillä on tarkastella arvojärjestystään. Mitä tarvitsen, jotta olen onnellinen?

Päätöksiä ei kannata tehdä hätäisesti. Vaikka vanhan talon ostaminen 500 kilometrin päästä ex-puolisosta houkuttelisi, kannattaa odottaa hetki.

– Eron hetkellä ei edes kykene pohtimaan tarkasti asioita. Rajusti tehty uusi alku voi viedä allikkoon.

Pölönen ei usko, että ulkoinen muutos, uusi hiustyyli tai kodin sisustus, helpottavat oloa.

– Muutos voi auttaa pari viikkoa, mutta siinä on riski paeta eron varsinaisten syiden käsittelyä. Uusi harrastus voi tosin antaa muuta ajateltavaa.

Monelle lapset ovat tärkein erossa huomioitava asia. Se, miten välit säilyvät, voi heijastua vuosien päähän.

– Usein vanhempi ei ymmärrä, kuinka paljon isoakin lasta voi kuormittaa vanhemman uusi parisuhde tai se, että yhtäkkiä vanhempi antaakin huomion uuden kumppaninsa lapsille. Sellaisista asioista moni erolapsi puhuu terapiassa vielä nelikymppisenäkin.

Vaikka olisi viikonloppuvanhempi, lasten kanssa kannattaa keskittyä perusasioihin.

– Perusoleminen tuo hallinnan tunnetta. Kun asiat tehdään samalla tavalla, lapsesta tuntuu turvalliselta.

Neutraalit välit ex-puolisoon auttavat myös väleissä lapsiin. Paino on nimenomaan sanalla neutraali, huomauttaa Pölönen.

Sopuisa ero tai ystävyys eksän kanssa on oikeasti harvinaista. Osa joutuu käsittelemään asioita oikeudessa asti.

– Lasten asiat pitää hoitaa, mutta entisen kumppanin henkilökohtainen elämä ei enää kuulu eronneelle – ellei se heijastu lapseen huonolla tavalla.

Kun käytännön asiat ovat mallillaan, on aika siirtää huomio itseen. Tärkeintä on päästä irti syyllisen etsimisestä.

– Erotessa jälkiviisaus ei ole turhaa. On tärkeää tarkastella, mikä edellisessä suhteessa oli hyvää, mikä taas ei toiminut. Entä millaista oma toiminta oli?

Kannattaa miettiä, uskalsiko puhua avoimesti hankalistakin asioista tai oliko tyytyväinen fyysiseen läheisyyteen ja seksiin. Mitä toivoisi jatkossa?

Parhaimmillaan ero voi olla kasvun paikka ihmiselle, joka on elänyt elämäänsä autopilotilla.

– Jos on elänyt toisten ehdoilla, voi löytää sisäisen rohkeutensa ja vahvuutensa. Joillekin ero tuo positiivisen sisuuntumisen.

Pölösen mukaan etenkin naiset sisuuntuvat. Moni alkaa pohtia sitä, mikä itselle on tärkeää, harrastaa aktiivisesti ja pitää itsestään huolta.

Jotkut tilanne sysää vieläkin syvemmälle omaan kasvuun. Ero voi aktivoida henkilökohtaisen kriisin, jolle ei ole ollut aiemmin kimmoketta tai aikaa.

Silloin saattaa tarkastella ensimmäistä kertaa esimerkiksi omaa hylkäämiskokemusta ja lapsuuden kiintymyssuhteitaan. 

– Ero voi asettaa koko elämän uuteen arvojärjestykseen. Yhtäkkiä itselle saattaakin alkaa riittää se, että tekee vähemmän töitä, antaa enemmän aikaa lapsille ja elää terveellisemmin, Pölönen sanoo.

Mistä sitten tietää, että ero on todella käsitelty? Pölösellä on siihen seitsemän kohdan tarkistuslista.

– Kun työkyky ja unirytmi ovat normaaleja, ihmisten tapaaminen ei ole työlästä, liikunta kiinnostaa, yleinen toimeliaisuus on hyvä, käyttää alkoholia kohtuullisesti ja sietää myös yksinoloa.

Hyvä elämänhallinta on sopiva mittari myös sille, onko aika uudelle suhteelle – mutta liian ehdoton ei kannata olla.

– On hyväksyttävä myös epätäydellisyys. Koskaan ei ole tilannetta, jossa kaikki olisi sataprosenttisesti kunnossa.

Ennen uutta suhdetta kannattaa suoda vielä kertaalleen ajatus entiselle.

Kun eronsa käsittelee hyvin, tunnistaa myös helpommin, kenen matkaan ei kannata lähteä.

– Se, joka on käynyt elämäänsä ja itseään läpi kunnolla, huomaa nopeasti, milloin kannattaa vetäytyä pois.

Ei ole lainkaan harvinaista, että eron jälkeen kompastelee myös uusissa suhteissa.

– Suhteen arkipäiväistyminen kohtaa jokaista suhdetta. Silloin entiset ongelmat saattavat nostaa päätään, ellei niitä ole ymmärtänyt ja käsitellyt.

Jos pelkää toistavansa vanhoja virheitä, Jouni Pölönen suosittelee muutamaa keskustelukertaa ammattilaisen kanssa.

Myös siihen on hyvä varautua, että vanhat asiat saattavat pulpahtaa pintaan vuosienkin päästä.

– Eron käsittely jatkuu hyvin usein uudenkin suhteen aikana. Se saattaa lähteä liikkeelle pitkänkin tauon jälkeen. Joskus eroa saattaa alkaa taas jossitella, jos uudessa suhteessa tai uusperheessä tulee ongelmia.

Ihannetapauksessa apuna on silloin uusi, sopiva kumppani.

– Parhaimmillaan uusi kumppani voi auttaa havainnoimaan sitä, mitkä asiat ovat itselle vielä vaikeita.

Prosenttiosuudet ovat Terve.fi:n kyselystä, joka tehtiin elokuussa. Kyselyyn tuli 191 vastausta.