Onko arjesta tullut harmaata? Psykologi ja koomikot kertovat 12 tapaa lisätä naurua elämään – yksi niistä löytyy lapsuusmuistoista
Jos elämästä on tullut liian järkevää, on hyvä lisätä naurua arkeen. Psykologi muistuttaa, että leikkiminen on ihmisen välttämätön tarve.
1. Tiedosta tarve ja sen tärkeys
Kiireen keskellä hauskanpito kuulostaa helposti ylimääräiseltä luksukselta, johon ei ole varaa. Hyvä, jos ehtii tärkeätkin asiat!
Tosiasiassa palautumista ei tapahdu ilman rentoutumista eikä ilman palautumista yksinkertaisesti jaksa. Palautuminen ei tarkoita vain passiivista sohvalla pötköttelyä, vaan oloa voi virkistää hauskanpidolla ja heittäytymisellä.
”Spontaanius ja leikki nähdään psykologiassa välttämättöminä tarpeina. Ne tuovat elämään mielekästä sisältöä ja yhteyttä toisiin ihmisiin”, sanoo psykologi Linda Tavio.
Olo kertoo usein parhaiten sen, jos arki on luiskahtanut liian kaavamaiseksi eikä tilaa ole suoritusten lisäksi pienille hauskoille hetkille. Mieliala voi olla jatkuvasti kireä, pingottunut tai katkera. Kipuja voi tuntua eri puolilla kehoa ja mieltä kalvaa tyhjyyden tai jopa merkityksettömyyden kokemus.
”Myötätunto muita kohtaan voi puuttua, ja voi olla vaikea keksiä, mitä haluaisi tehdä vapaina hetkinä, vaikka sellaisia tulisi.”
Hauskuus usein rentouttaa, ja rentoutuneena on todennäköisesti vahvemmassa yhteydessä ja siten myös myötätuntoisempi itseään ja muita kohtaan kuin ylivireänä.
Ratkaisu voi siis olla, että päästää sisäisen lapsen hommiin. Lasten elämässä leikki on luonnostaan läsnä.
Kokeile hyppelehtiä metsäkävelyllä kiveltä toiselle. Tai päätä arkisista asioista kivi, sakset, paperi -tekniikalla. Pukeudu kumppanin, ystävän tai lapsen vaatteisiin ja esitä hetki hänen hauskimpia sutkautuksiaan. Todennäköisesti nauratte pian molemmat.
2. Irtaudu velvollisuuksien kehästä
Komiikassa hauskaa on se, mikä tapahtuu yllättäen. Vitsissä kaksi asiaa yhdistyy toisiinsa tavalla, jota kuulija ei olisi aavistanut. Tai klassikkoesimerkin mukaisesti kadulla kävelijä liukastuu banaaninkuoreen. Naurattaahan se.
”Tyhjännauraja on kauhea sana. Vapauttava nauru on parasta, mitä itselleen tai toiselle voi tarjota”, sanoo koomikko ja käsikirjoittaja Eeva Vekki.
Naurulle ei kuitenkaan ole sijaa, jos mieli on kiinni suorittamisessa: arkipäivät yhdeksästä viiteen kuluvat töissä ja illat ruokahuoltoa ja harrastusten aikatauluja pyörittäen.
Heittäytyminen arjen ulkopuolelle auttaa rikkomaan kaavaa, Vekki neuvoo. Vaikka se ei varsinaisesti naurattaisi, olo todennäköisesti keventyy, kun ajatukset pääsevät lepäämään velvollisuuksien kehän ulkopuolelle.
”Käyn lähipuistossani aamuisin lenkillä. Tanssin ja laulan siellä samalla. Voisi kuvailla, että käyn ottamassa puiston pusikossa pienet aamuteknot”, Vekki kertoo.
Vekki esiintyy työkseen mutta jännittää silti esiintymisiä. Puistossa häntä ei haittaa, näkeekö hänet joku ja mitä tämä mahdollisesti siitä ajattelee.
”Koetan ajatella, että jos satunnainen koiranulkoiluttaja näkee minut, luultavasti näystä tulee vain hyvä mieli.”
Komedian sääntöjen mukaisesti yllättävä näky tarjoaa katselijallekin arjesta irrottautumisen hetken – ja luultavasti makeat naurut.
3. Kokeile tietoista tanssia
Suorituskeskeisessä ajassa tarkkaillaan jopa unta, ja harrastukset johtavat mitattaviin lopputuloksiin, kuten puolimaratonin juoksuun tai seinälle ripustettaviin somansävyisiin ryijyihin.
Psykologi Linda Tavio on löytänyt omaan arkeensa leikkisyyttä tekemällä asioita, jotka tuntuvat kehossa ja mielessä hyviltä tekemisen hetkellä, lopputuloksesta välittämättä.
”Joskus maalaan niin, että suljen silmät. Laitan musiikkia soimaan ja maalaan sen tahtiin. Käyn myös joka viikko tanssimassa tietoista tanssia.”
Tietoisessa tanssissa kaikki saavat pari tuntia liikkua musiikin tahtiin kuten itsestä hyvältä tuntuu.
Samaa voi kokeilla helposti kotona vaikka varttitunnin ajan.
4. Paina mieleen hauskat hetket
Tuntuuko siltä, että heittäytyminen tai hassuttelu on jopa mahdotonta? Kokemus on yleinen. Useampi kuin joka neljäs vastaaja sanoi Kauneus ja Terveys -lehden lukijapaneelissa, että arkimurheista irrottautuminen ja hauskanpito tuntuu vaikealta. Vastaajia oli parisataa.
Itseltään voi kysyä, millaisia esteitä tunnistaa hauskanpidon tiellä, Linda Tavio neuvoo. Tunnetko häpeää heittäytymisestä tai tunteiden tuntemisesta tai näyttämisestä muille?
”Vai onko mielessä esimerkiksi pelkoa siitä, että aikaa menee hukkaan, jos pitää hetken hauskaa suorituksista välittämättä?”
Jos häpeä, pelko tai tunnollisuus jarruttavat leikkimieltä, niille voi kokeilla antaa tilaa. On tavallista tuntea aluksi olonsa kiusaantuneeksi, kun tekee jotain uutta, jännittävää tai normeista poikkeavaa. Sen ei siis tarvitse estää heittäytymistä.
Hetkeen tarttumista on myös se, että jättää joskus kotityöt surutta tekemättä.
Tunteiden alkuperää voi myös tutkia. Itseltään voi kysyä, onko tai onko omassa elämässä nyt tai ollut joskus aiemmin ihminen, jolle hauskanpito on ollut vaikeaa. Haluaisiko itse pitää vai rikkoa kaavan?
Arjen vaatimukset voivat olla erityisen kovia keski-ikäisen naisen elämässä. Hyvä juttu on se, ettei läsnäolo hetkessä vaadi välttämättä ihmeitä. KT:n kyselyn vastaajille hauskanpito tarkoitti niinkin yksinkertaista asiaa kuin yhdessäoloa muiden kanssa.
Soita tai lähetä ystävälle viesti. Sopikaa, että ennen mahdollista kuulumisten vaihtoa käytte läpi kummankin hauskimman hetken kuluneelta viikolta. Se voi piristävästi rikkoa keskustelun kaavaa tai tarjota mahdollisuuden oloa puhdistavaan nauruun. Hetkeen tarttumista on myös se, että jättää joskus kotityöt surutta tekemättä, eräs lukija sanoi kyselyssä. Aikaa jää tehdä sitä, mitä haluaa.
5. Anna itsesi möhlätä
Itku puhdistaa ja rauhoittaa, sanotaan. Saman tekee nauru, koomikko Ulla Virtanen huomauttaa.
Hyvän naurun jälkeen olo tuntuu usein keventyneeltä ja rentoutuneelta. Siksi makean naurun aiheita kannattaa metsästää ihan tietoisesti.
Virtasen kaveriporukassa on tapana ostaa lahjaksi esimerkiksi käyntejä pakohuonepeleihin, kaupunkisuunnistuksiin tai köysipuistoihin. Kaveriporukka menee sinne useimmiten vain aikuisten kesken.
Lasten seurassa tilanne menee helposti siihen, että aikuiset katsovat vierestä ja lapset tekevät, Virtanen sanoo.
”Viimeksi nauroimme ystävieni kanssa pakohuonepelissä aivan katketaksemme, kun kukaan meistä ei oivaltanut vihjeistä, miten sieltä pääsee ulos. Leikissä möhlääminen antaa naurun ohella tärkeää ja suorituskeskeisessä yhteiskunnassa myös harvinaista sallitun möhläämisen tunnetta.”
6. Huomaa esiin nousevat tunteet
Vaikka leikki on monesti lääke rennompaan oloon, aina sen hyödyntäminen ei ole mahdollista, psykologi Linda Tavio sanoo. Kykyyn heittäytyä ja metsästää leikillisiä hetkiä vaikuttaa esimerkiksi se, onko elämässä juuri nyt surua tai muuten vaikea tilanne.
Vastaavasti suremattomat surut voivat palautua mieleen rentoutuneella hetkellä.
”Jos saa yhteyden itseen tai toiseen, se voikin yllättäen alkaa itkettää. Tai ihminen saattaa huomata, että ei nautikaan hauskaksi tarkoitetusta puuhasta ollenkaan, vaan olo on äkkiä rättiväsynyt.”
Kannattaa siis tiedostaa, ettei leikkiin heittäytyminen välttämättä ole heti iloista hommaa. Ei ole tavatonta, eikä vaarallista, jos mieleen nousee kuormituksen tunteita ilon hetkiä metsästäessä.
Anna tilaa kaikenlaisille tunteille. Mieti esimerkiksi, miltä kehossa tuntuu ja millaisia ajatuksia päässä pyörii.
7. Puhu hetki häpeästä
Nauraminen on siis tärkeää, mutta itselle nauraminen vasta tärkeää onkin. Se voi vapauttaa turhista häpeän tunteista, koomikko ja kirjailija Anna Rimpelä on huomannut.
Rimpelä kertoo olevansa herkkä tuntemaan häpeää.
”Jos häpeän aiheitaan oppii katsomaan ulkopuolelta, olo vapautuu ja elämästä tulee kevyempää. Se voi johtaa siihen, ettei tarvitse tuomita niin herkästi muitakaan.”
Yksi keino etäännyttää itseään hankalasta tunteesta on kertoa häpeän hetkestään muille. Samalla voi hauskuuttaa itseään ja muita. Tarina kannattaa kertoa nimenomaan häpeän näkökulmasta eli ei siitä, mitä tapahtui, vaan siitä, mitä asiaa häpesi viimeksi.
Esimerkkinä toimii Rimpelän tarina.
”Minun on vaikea mennä jonon ohi, vaikka olisin menossa ravintolaan omalle keikalleni. Itsestään numeron tekeminen on vain hirveää. Niinpä vähän aikaa sitten päädyin jonottamaan omalle keikalleni. Tuottajani tuli lopulta hakemaan minut jonosta, kun minua ei alkanut kuulua sisälle. Eniten hävetti se, että hän pyöritteli minulle silmiään, ei varsinainen asia. Minulla oli hyvä fiilis jonossa”, Rimpelä kertoo.
Naurattiko? Kokeile kertoa oma tarinasi jollekulle.
8. Irtaudu oikein tekemisen pakosta
Työelämän vaatimukset heijastuvat helposti vapaa-ajalle. Jos töissä täytyy olla jatkuvasti tarkka ja suoritusten virheettömiä, oikein tekemisen pakkoon voi jäädä kiinni.
Itseään täytyy silloin tietoisesti muistuttaa, että kaikkea ei tarvitse, eikä edes voi, tehdä aina oikein. Esimerkiksi suhdeasioissa harvoin on yhtä oikeaa ratkaisua.
Töissä virheettömiin suorituksiin keskittyminen voi tehdä sen, että luovuus ja ideointikyky kärsivät.
Voit kokeilla edistää luovuuden kulttuuria työpaikallasi ehdottamalla, että palaverin hassuin idea palkitaan aplodeilla. Näin huomiota saa ideointikyky, eivät pelkät ”oikeat” tai tuottavimmat ajatukset.
Se taas vapauttaa ideoimaan luovasti. Työpaikoilla kouluttamassa kiertävä Ulla Virtanen on huomannut, kuinka inspiraatio näkyy keskittyneissä katseissa. Omassa elämässä ajatusta voi jalostaa kysymällä kumppanilta, lapselta tai ystävältä, mitä hassua voisitte tehdä. Toteuttakaa hassuin realistinen idea.
9. Ryhdy juttusille vieraan kanssa
Heittäytyminen kuulostaa siltä, että pitäisi ilmoittautua stand up -kurssille tai viihdyttää illanvietossa kaveriporukkaa esittämällä pantomiimina vuorotellen jokaista. Heittäytymistä on jo se, että ryhtyy juttusille tuntemattoman kanssa. Myös siinä arjen kaavat hetkeksi rikkoutuvat ja mieli piristyy, Eeva Vekki sanoo.
”Usein tuntematon ei sano asioita, joita itse olettaa kuulevansa. Keskustelu voi mennä tosi hyviin vesiin.”
Joitakin vuosia sitten Vekki oli menettänyt läheisen. Hän istui hiljaa ajatuksissaan yleisen saunan lauteilla. Viereen istahti tuntematon henkilö.
”Menetyksestä kertominen vain tuli suustani. Vastauksena tämä tuntematon ihminen alkoi käydä läpi oman äitinsä syöpää. Sitten keskustelimme puolitoista tuntia vakavia. Olo keventyi.”
Hiljattain Vekki nauroi kaupassa vieraan kanssa, kun kumpikaan ei saanut auki hedelmäpussia maski päällä.
”Parhaassa tapauksessa molemmille tulee kohtaamisesta nähty olo, mikä keventää.”
10. Muistele, mikä oli lapsena kivaa
Jos liikunta tuntuu vain yhdeltä arjen velvollisuuksista, Ulla Virtanen kehottaa pelaamaan lapsuuden pihapelejä jumppaporukan tai naapureiden kanssa.
”Polttopallo on rankkaa, koska siinä ollaan liikkeellä koko ajan. Samalla se vapauttaa sisäisen lapsen.”
Lapset taitavat myös toisen nahkoihin menemisen. Jos lähipiirissäsi on lapsia, lue iltasatu ja esitä satuhahmoa.
”Muistan ikuisesti, kuinka eräänä iltana äitini ja isäni tulivat huoneeseeni pukeutuneina possuksi ja kärpäseksi. Eniten nauratti se, että vanhemmat heittäytyivät.”
11. Rentoudu viisi minuuttia
Kaipaatko rentoutusta, mutta baariin meno ei kiinnosta? Läsnäolo hetkessä ei ehkä hauskuuta mutta rauhoittaa.
”Sitä on esimerkiksi se, että päättää tietoisesti ilman muita virikkeitä tuijotella hetken kynttilän liekkiä. Kumppanin, lapsen tai ystävän kanssa voi sopia, että viiden minuutin ajan toinen tekee itselle jotakin mukavaa, mikä tuntuu hyvältä”, Linda Tavio neuvoo.
Toista voi pyytää vaikka harjaamaan hiuksia, pitämään sylissä tai sanomaan jotain kaunista. Toinen voi pohtia, haluaako toteuttaa pyynnön sellaisenaan vai ehdottaa siihen muutosta. Sitten vaihdetaan osia.
Lyhytkin hetki voi olla voimakas kokemus. Voi saada yhteyden itseensä ja arkeen hautautuneisiin tarpeisiinsa.
12. Aloita nautinto levosta
Liikaa järkevyyttä on viisasta suitsia, jos se tarkoittaa ylimitoitetun vastuun kantamista tai liikaa töitä.
”En tosin sanoisi tällaisia juttuja järkevyydeksi vaan inhimillisyyden laiminlyönniksi ja sen tosiseikan sivuuttamiseksi, että niin omat voimat kuin elämäkin ovat rajalliset. Mikä voisi olla järkevämpää kuin oppia tunnistamaan oikeita tarpeitaan?” psykologi Linda Tavio kysyy.
Tyypillinen arjen keskellä piiloon jäänyt tarve on riittävä lepo. Silloin se on elämästä nauttimisen lähtökohta.
”Itse nukun lyhyitä päiväunia, leikin tai tanssin työpäivien aikana. Katson myös, että iltaisin ja viikonloppuisin on tyhjiä hetkiä. Ne ovat elinehto sille, että luovuus ja läsnäolo voivat virrata toisena hetkenä.”
Juttu on julkaistu Kauneus ja Terveys -lehdessä 03/2022.
