Näistä syistä naiset nukkuvat huonommin kuin miehet – yksi niistä liittyy vaihdevuosiin
Naiset kertovat kärsivänsä unettomuudesta selvästi miehiä useammin. Keinoja naisten unettomuuden hoitoon on useita. Yllättävä apu voi löytyä ystävistä tai taide-elämyksistä.
Jokainen, joka on kärsinyt pitkäaikaisesta unettomuudesta, tietää, miten tuskallista on odottaa tuntikausia unen tuloa. Mieleen juolahtaa väistämättä toive löytää tilanteeseen jokin pika-apu: olisiko tarjolla lääke, rohto tai kotikonsti, jonka avulla nukkumatti vihdoin tulisi?
Professori, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Päivi Polo toteaa, että pikakonsteja naisten unettomuuden hoitoon ei valitettavasti ole. Sen sijaan usein parasta unettomuuden hoitoa on elää tasapainoista elämää, jossa on arjen pyörityksen lisäksi aikaa myös ystäville ja harrastuksille.
”Jos unettomuus vaivaa, liika itsetutkiskelu ja asioiden analysointi eivät myöskään ole hyvästä. On tärkeää luottaa siihen, että elämä kantaa.”
Polo on 1990-luvun lopulta lähtien ollut yksi Suomen johtavista unilääketieteen ja erityisesti naisten unen tutkijoista. Viime vuosina hän on huolestuneena seurannut, miten unettomuudesta kärsivien määrä on nopeasti noussut.
”Erityisesti älypuhelimien lisääntynyt käyttö vaikeuttaa monilla nukahtamista.”
Arviolta noin 15–20 prosenttia suomalaisista aikuisista kärsii pitkäaikaisesta unettomuudesta, joka heikentää toiminta- ja työkykyä. Sitä huomattavasti suurempi joukko kärsii ajoittaisesta unettomuudesta, joka johtuu esimerkiksi raskaasta elämäntilanteesta.
”Tarkkojen lukujen määrittely on mahdotonta, sillä on normaalia, että jokaisella on elämässään vaiheita, jolloin nukkuu tavallista huonommin.”
”Mieliala ja uni ovat vahvasti yhteydessä toisiinsa. Jos joutuu jatkuvasti kantamaan paljon huolta toisista, nukkuu todennäköisesti huonommin.”Erikoislääkäri Päivi Polo
Yksi ilmiö on kuitenkin selkeä: naiset raportoivat unihäiriöistä huomattavasti miehiä useammin. Arviolta noin 70 prosenttia unettomuudesta kärsivistä on naisia ja noin 30 prosenttia miehiä.
Polon mukaan oma raportointi ei kuitenkaan välttämättä anna täysin totuudenmukaista kuvaa. Lääketieteellisissä unitutkimuksissa naisten ja miesten nukkumisen väliltä ei ole löydetty kovin suuria eroja.
”Kyse voi siis olla myös siitä, että naiset tunnistavat unettomuusongelman paremmin ja siksi myös raportoivat siitä enemmän.”
Unitutkija korostaa, että hyvä uni on monien asioiden muodostama kokonaisuus. Siksi yksinkertaisia ratkaisuja ei ole, vaan omaa elämää täytyy tarkastella laajasta perspektiivistä ja korjata asioita, jotka eivät tunnu hyviltä.
Naisten huonompaa nukkumista selittävä tekijä voi olla taipumus huolehtia toisista. He kantavat lasten hoidosta usein enemmän vastuuta kuin miehet. Myöhemmin elämässä he myös käyttävät keskimäärin enemmän aikaa iäkkäistä vanhemmista huolehtimiseen.
”Mieliala ja uni ovat vahvasti yhteydessä toisiinsa. Jos joutuu jatkuvasti kantamaan paljon huolta toisista, nukkuu todennäköisesti huonommin.”
Nukkumista usein parantaakin se, että pystyy päiväaikaan jakamaan huoliaan jonkun kanssa. Silloin mieli ei pyöri niiden ympärillä enää yhtä tiiviisti yöllä.
Naisen uni on vahvasti sidoksissa hormonitoimintaan koko elämän ajan. Hedelmällisessä iässä kuukautiskierron hormonivaihtelut vaikuttavat unenlaatuun. Kierron alkupuolella estrogeenihormoni saa olon tuntumaan vireältä, kun taas kierron puolivälissä lisääntyvä keltarauhashormoni rauhoittaa oloa ja auttaa nukkumaan paremmin.
”Hormonien aiheuttama vaihtelu on tavallisesti kuitenkin niin pientä, että nainen itse ei huomaa mitään”, Polo selventää.
Vaikeampia unihäiriöitä voivat aiheuttaa kuukautisia edeltävä oireyhtymä PMS, kuukautiskivut ja munasarjojen monirakkulaoireyhtymä PCOS. Vaivoja voidaan kuitenkin hoitaa tehokkaasti.
Raskauden aikana raskauspahoinvointi, tiheävirtsaisuus ja erilaiset kivut voivat aiheuttaa unettomuutta. Lapsen synnyttyä yölliset heräilyt saattavat pitää äitiä hereillä.
”Luonto on kuitenkin taannut, että vastasyntynyttä hoitava äiti nukkuu edes kohtuullisesti. Esimerkiksi imetystä stimuloiva maitohormoni, prolaktiini, auttaa säätelemään unta.”
Unettomuus on yksi merkittävimmistä vaihdevuosioireista, ja siitä kärsii 40–60 prosenttia naisista.
naisen unenlaatu usein huononee vaihdevuosi-iässä. Elimistön estrogeenipitoisuuden lasku aiheuttaa monille kuumia aaltoja ja hikoilua, jotka voivat valvottaa öisin. Unettomuus onkin yksi merkittävimmistä vaihdevuosioireista, ja siitä kärsii 40–60 prosenttia naisista.
”Kuumia aaltoja ja hikoilua voidaan onneksi hoitaa hormonikorvaushoidolla, jos siihen ei ole vasta-aiheita. Kaikki eivät sitä kuitenkaan tarvitse. Lievien oireiden kanssa tulee toimeen ilman hoitoakin.”
Estrogeenin väheneminen vaikuttaa myös monien muiden hormonien pitoisuuksiin elimistössä. Esimerkiksi kasvuhormonin, stressihormoni kortisolin, pimeähormoni melatoniinin ja unta säätelevien hormonien määrä voi muuttua, mikä voi omalta osaltaan lisätä univaikeuksia.
Unipolygrafioiden, lääketietellisten unitutkimusten, mukaan on myös selvitetty, että unen rakenne muuttuu kaikilla jonkin verran ikääntyessä.
Esimerkiksi syväaaltounen ja unisyklien määrät vähenevät. Unisykli tarkoittaa normaaliin uneen kuuluvaa kevyen unen, syväaaltounen ja REM-unen vaihtelua.
Nuorilla unisyklejä voi yössä olla jopa viisi, kun taas ikääntyneemmillä niitä on yleensä vähemmän.
Polon mielestä ikääntymiseen liittyvästä unen rakenteen muuttumisesta ei kuitenkaan tarvitse olla huolissaan.
”Ikääntyneenäkin voi nukkua erittäin hyvin, jos pitää unestaan hyvää huolta.”
Hyvän nukkumisen peruskivet luodaan tavallisessa arjessa. Päivi Polo suosittelee pitämään yleisterveydestä hyvää huolta syömällä terveellisesti, liikkumalla säännöllisesti, välttämällä tupakointia ja käyttämällä alkoholia kohtuudella.
Hyvän nukkumisen kannalta on tärkeää pyrkiä pysymään normaalipainoisena, jos se suinkin on mahdollista.
”Unihäiriöt ja varsinkin uniapnea vaivaavat huomattavasti useammin ylipainoisia kuin normaalipainoisia.”
Pysyäkseen terveenä keho tarvitsee myös säännöllisiä rytmejä. Kun vuorokausi- ja ateriarytmi toistuvat suurin piirtein samanlaisina joka päivä, myös nukahtaminen ja nukkuminen helpottuvat. Säännöllisestä vuorokausirytmistä on tärkeää pitää kiinni myös viikonloppuisin.
”Varsinkin iltavirkuilla viikonlopun valvominen sekoittaa unirytmiä, mikä kostautuu myöhemmin päiväaikaisena väsymyksenä.”
Lisäksi on hyvä miettiä, mitkä asiat häiritsevät unta konkreettisesti, ja poistaa ne. Joskus nukkumista saattaa häiritä esimerkiksi puolison kovaääninen kuorsaus tai lemmikin hyppääminen sänkyyn kesken unien.
”Silloin täytyy miettiä, voisiko nukkua eri huoneessa puolison kanssa tai miten lemmikin saa pidettyä poissa sängystä.”
”Taide-elämyksillä, kuten konserteissa tai museoissa käynnillä, voi olla yllättävän suuri merkitys myös nukkumiseen. Ne lisäävät mielen hyvinvointia.”Erikoislääkäri Päivi Polo
Kun terveyden perusasiat ovat kunnossa, Polo suosittelee tarkastelemaan omaa elämää vielä astetta laajemmin. Vaikka päivät tuntuisivat hujahtavan jatkuvassa kiireessä, on tärkeää, että elämässä on aikaa myös virkistäville asioille, jotka lataavat akkuja.
”Taide-elämyksillä, kuten konserteissa tai museoissa käynnillä, voi olla yllättävän suuri merkitys myös nukkumiseen. Ne lisäävät mielen hyvinvointia.”
Lisäksi on tärkeää vaalia avoimia ja luotettavia ystävyyssuhteita. Ystävien merkitys unettomuuden hoidossa voi olla yllättävän suuri. Kun ongelmistaan puhuu ystävien kanssa, niihin saa ulkopuolisen näkökulman, joka voi auttaa hahmottamaan tilannetta uudella tavalla.
”Yksikin hyvä ystävä voi olla aivan ratkaisevan tärkeä unettomuuden hoidon kannalta.”
Jos omat keinot eivät auta unettomuuden hoitoon, apua voi saada esimerkiksi kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan pohjautuvista uniryhmistä. Ne on todettu erittäin tehokkaaksi tavaksi vähentää unettomuutta.
Unilääkkeitä Polo suosittelee vain tilapäisen unettomuuden hoitoon, jos mikään muu keino ei auta.
”Lääkkeettömät keinot ovat ehdottomasti parhaita tapoja hoitaa unettomuutta. Unilääkkeitä kannattaa käyttää hyvin harkiten, sillä niihin jää helposti koukkuun.”
Päivi Polo
on synnytys- ja naistentautiopin professori, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri ja unitutkimuksen erityisasiantuntija Turun yliopistossa ja Turun yliopistollisessa keskussairaalassa.
Unitutkimukseen hän suuntautui 1990-luvulla lähes sattumalta, kun hänelle tarjottiin mahdollisuutta tehdä naisen uneen liittyvä väitöskirja. Siihen aikaan hormonikorvaushoidon vaikutuksia vaihdevuosi-ikäisten naisten uneen ei ollut vielä juurikaan tutkittu.
Aamutorkkuna Polo itse ei pidä aikaisista aamuista ollenkaan vaan aloittaa työnteon hieman myöhemmin, jos se vain on mahdollista.
”Minusta kello yhdeksän tai kymmenen on hyvä aika aloittaa työt.”
Juttu on julkaistu Voi hyvin -lehdessä 2/2025.
