Miksi näemme unia? Unet ovat aina kiinnostaneet ihmisiä
Ihmiset ovat aina olleet kiinnostuneita unista, mutta syy niiden näkemiseen voi olla epäselvä. Valve, uni ja niiden välinen rajamaasto kiinnostavat myös tutkijoita.
Näitkö viime yönä unta? Muistatko, mitä siinä tapahtui? Unet kiinnostavat, ja niille annetut merkitykset ovat vaihdelleet yksilöstä ja kulttuurista riippuen. Unet ja niiden merkitys kiinnostavat edelleen, myös tieteen näkökulmasta.
Professori, unitutkija Katja Valli on tutkinut unia yli kahdenkymmenen vuoden ajan Turun yliopiston psykologian laitoksella ja Skövden yliopistossa Ruotsissa. Nykyisin suurin osa uusista uniteorioista on evoluutiopsykologisia.
Evoluutiopsykologiassa unia lähestytään ihmislajin kehityksen näkökulmasta ja mietitään, miten ne ovat palvelleet ihmistä lajina ja auttaneet selviytymään. Olemme lajina osa pitkää maapallon kehityshistoriaa, ja se vaikuttaa meihin monin tavoin, niin päivin kuin öin.
Ennen vanhaan ajateltiin, että nukkuvat ihmiset ovat ison osan yötä tajuttomia. Pitkään on kuitenkin tiedetty, että meillä on kaikissa univaiheissa – nukahtamisesta syvään uneen ja vilkeuneen – mahdollisuus tajunnallisiin kokemuksiin.
”Nukkuminen on dynaaminen prosessi, jonka aikana aivojen toiminta muuttuu eri univaiheiden mukana. Muutoksia tapahtuu myös univaiheiden sisällä niiden toistuessa useita kertoja yön aikana. Mitä pidempään nukumme, sitä monimutkaisemmiksi tajunnansisällöt muuttuvat kaikissa univaiheissa”, Katja Valli kertoo.
Aivot lepotilassa
Aivojen toiminnassa on yksilöllisiä eroja, eikä niiden toiminta pysy valveillakaan koko ajan samanlaisena. Aivojen toiminta on dynaamista, niiden sisäinen viestiliikenne jatkuu vuorokauden ympäri.
Aiemmin luultiin, että ihminen joko nukkuu tai on hereillä. Nyt on havaittu, että osa aivojen hermosolujoukoista voi mennä lepotilaan valveilla ollessa. Tutkijat ovat arvelleet, että tämä voi ilmetä esimerkiksi keskittymiskyvyn herpaantumisena tai muistikatkoksina.
Tutkijat ovat myös arvelleet, että se voi selittää, miten mielenvaeltelun aikana hereillä olevat aivot tuottavat joskus voimakkaita mielikuvia, jotka eivät liity sen hetkisestä ympäristöstä tuleviin ärsykkeisiin.
On myös havaittu, että nukkuessa osa aivoista voi olla hereillä olon kaltaisessa tilassa, mikä saattaa aiheuttaa esimerkiksi unissakävelyä.
”Valvetajunta ja unitajunta eivät ole niin selkeästi erillisiä ilmiöitä kuin olemme tottuneet ajattelemaan, vaan ikään kuin jatkumo. Sen voi huomata unen ja valveen rajamailla juuri, kun on nukahtamaisillaan tai heräämässä. Ihminen on silloin tavallaan yhtä aikaa unessa ja hereillä.”
Ihmismieli on läpeensä visuaalinen. Vallin mukaan ei kuitenkaan vieläkään tiedetä, minkä aivoalueiden aktivoituminen synnyttää unennäkemisen. Unia nähdään kaikissa univaiheissa ja eniten vilkeunessa, jolloin aivot toimivat hyvin aktiivisesti.
”Unien maailma matkii hyvin tarkasti valvehavaintomaailmaa. Uni on uniminän näkökulmasta kokemus, joka sisältää samankaltaisia esineitä, ympäristöjä, tapahtumia ja ihmisiä kuin valvemaailma, ja samat aivoalueet osallistuvat sekä uni- että valvekokemusten luomiseen”, Valli kertoo.
”Unien maailma matkii hyvin tarkasti valvehavaintomaailmaa.”unitutkija Katja Valli
Mikä on unennäön merkitys?
Unennäön merkitys ja tehtävä ovat kaksi eri asiaa. Osa ihmisistä arvostaa suuresti uniaan ja tulkitsee niitä jonkin menetelmän tai intuitionsa avulla. Unia pidetään viesteinä omasta alitajunnasta, jumalilta tai hengiltä.
Kokonaan toinen kysymys on, onko unilla tehtävä, joka on kaikille sama kulttuurista ja henkilökohtaisesta merkityksenannosta riippumatta.
Psykologiassa on perinteisesti ajateltu, että unilla on yksilön hyvinvoinnin kannalta merkittävä tehtävä. Ne ovat ikään kuin yöllinen psykoterapeutti, joka auttaa käsittelemään vaikeita asioita.
”On ajateltu, että kun ihminen työstää valve-elämän vaikeuksia ja toistaa niitä unissa, muistijäljistä poistuu kielteinen lataus. Sitä ei ole kuitenkaan pystytty empiirisesti todistamaan”, Valli selventää.
Ei ole mitään näyttöä siitä, että kun näemme unia tietyistä ikävistä asioista, voimme paremmin. Joissakin tapauksissa saattaa jopa käydä päinvastoin. Kun näemme toistuvasti samaan ikävään muistoon tai traumaan perustuvan painajaisen, muistijälki aktivoituu yhä uudestaan ja vaikuttaa kielteisesti hyvinvointiin.
”Itse olen eniten tutkinut evolutiivisia uniteorioita, muun muassa Turun yliopiston psykologian professorin Antti Revonsuon kehittämää uhkasimulaatioteoriaa, jonka mukaan unien uhkakuvat auttavat varautumaan valvemaailman vaaroihin.”
”Nukkumisen aikana aivojen toiminta muuttuu eri univaiheiden mukana.”unitutkija Katja Valli
Painajaisia ja uhkan tuntua
Unipäiväkirjoja tutkimalla on saatu selville, että yli puolet tavallisten ihmisten unien sisällöistä on painajaisia tai unia, joihin liittyy uhkaa.
Traumatisoituneiden ihmisten unissa uhkia esiintyy enemmän.
”Uhkasimulaatioteorian mukaan unien tehtävä on tuoda kaikki selviytymistä uhkaavat ikävät tilanteet uniin niin, että niitä toistamalla erilaisissa variaatioissa opimme havaitsemaan ja tunnistamaan uhkia nopeammin ja välttämään tulevaisuudessa näitä tilanteita tai selviytymään niistä paremmin”, Valli kertoo.
Näin voidaan selittää se, miksi unissa esiintyy niin paljon takaa-ajotilanteita, pakenemista, putoamista, väkivallan uhkaa tai hengenvaaraa tavalliseen arkeen verrattuna.
”Vaikka arki varsinkin länsimaissa on yleensä hyvin turvallista ja ennakoitavaa, unissa tuntuvat korostuvan nimenomaan sellaiset vaaralliset tilanteet, jotka olisivat hyvin voineet olla läsnä myös esi-isiemme elämässä.”
Evoluutio on saattanut suosia unennäköä niin, että painajaisia ja uhkaa sisältäviä unia nähneet ovat mahdollisesti selvinneet paremmin hengissä ja siirtäneet samalla jälkeläisilleen tehokkaat uhkasimulaatiogeenit.
Lisäksi Katja Valli on ollut mukana kehittämässä sosiaalisen simulaation teoriaa, jossa ajatellaan, että uhkiin varautumisen lisäksi unet valmentavat meitä sosiaalisia tilanteita varten. Valveilla ollessamme käytämme paljon aivokapasiteettia lajitovereittemme eleiden ja ilmeiden tulkitsemiseen, ja unemme ovat samalla tavoin sosiaalisia.
”Suurin osa sosiaalisista kohtaamisista unissa on neutraaleja, vaikka ihmisillä on taipumus muistaa kielteiset unet paremmin kuin myönteiset tai neutraalit.”
Aivoja ei voi sammuttaa yöksi
Omakohtaiset kokemukset vaikuttavat unisisältöihin voimakkaimmin. Jos on kokenut jotain hyvin traumaattista, kuten sotaa tai väkivaltaa, on todennäköistä, että nämä muistijäljet valikoituvat uniin. Sen lisäksi ympäröivä kulttuuri, sadut ja media tuottavat kuvastoa.
”Visuaalinen media on aivoille hyvin uusi asia, eivätkä aivot ole kehittyneet erottamaan keinotodellisuutta ja oikeaa todellisuutta. Kaikki, mitä aivot pitävät uhkaavina muistijälkinä, valikoituu helposti unisisältöihin.”
Katja Vallin mukaan on myös olemassa teorioita, joiden mukaan unet ovat ihmisen kehityshistorian sivutuote, joka ei ole ihmiselle vahingollinen muttei hyödyllinenkään.
Aivoja ei voi yöllä sammuttaa, joten ne jatkavat kuvan luomista maailmasta ja tuottavat sinne simuloituja sisältöjä.
”Jään kyllä aina tässä yhteydessä miettimään, miksi tietyt sisällöt sitten tulevat uniin niin paljon tyypillisemmin kuin toiset. Miksi aivot eivät vain luo kuvaa, joka meillä on oikeasta maailmasta, ja simuloi sitä tarkasti? Näin ei ilmiselvästi ole.”
”Aivot eivät ole vielä kehittyneet erottamaan keinotodellisuutta ja oikeaa todellisuutta.”unitutkija Katja Valli
Enneunia ja selkounia
Entä enneunet, ovatko ne mahdollisia? On heitä, jotka ovat täysin vakuuttuneita siitä, että he ovat nähneet enneunia.
Tieteen näkökulmasta ilmiö ei ole täysin vailla selitystä.
”Aivot on rakennettu muistamaan menneistä tapahtumista ne, jotka auttavat parhaiten ennustamaan tulevaa. Aivot siis pyrkivät jatkuvasti ennakoimaan tulevia tapahtumia. Ilmeisesti teemme sitä myös unissa, sillä noin kolmannes unista sisältää tapahtumia, joiden tiedämme olevan edessä lähitulevaisuudessa”, Valli kertoo.
Hänen mukaansa on jopa tietynlainen tilastollinen todennäköisyys nähdä unta, joka jollain tasolla toteutuu.
Varsinaisiin enneuniin liittyy hänen mukaansa kuitenkin ongelmia. Ne eivät esimerkiksi liity kovin tarkasti mihinkään tiettyyn tapahtumaan, eivätkä myöskään kuvaa yksityiskohtaisesti sitä, mitä tulee tapahtumaan, missä, milloin ja kenelle.
Entä onko selkounelle selitystä? Monet kertovat olevansa unia nähdessään tietoisia siitä, että he näkevät unta.
”Osa ihmisistä näkee selkounia luonnostaan, kun taas toisille niiden näkeminen vaatii harjoittelua. Aivoja voi treenata olemaan tietoinen nukkuessa, sillä aivot ovat hyvin muovautuvat. Joissakin uskonnoissa, menetelmissä ja kulttuureissa tälle harjoittelulle annetaan erityisiä hyvinvointimerkityksiä.”
”Unen ja valveen rajamailla ihminen on tavallaan yhtä aikaa unessa ja hereillä.”unitutkija Katja Valli
Ratkaisuja unessa
Buddhalaiset tavoittelevat ympärivuorokautista tietoisuutta kehittämällä nirvanaa, valaistumista, jossa tajunnassa ei ole mitään sisältöä vaan pelkkä puhdas tietoisuus.
Jooganidra puolestaan tarkoittaa tilaa hereillä olon ja unen välimaastossa. Se on systemaattinen menetelmä, jonka avulla pyritään syvärentoutumaan meditatiivisen tilan kautta.
Joillakin on myös kokemusta siitä, miten jokin hankala ongelma on ratkennut unessa. Kun ilmiötä on tutkittu tieteellisesti, näyttää siltä, että näin tapahtuu erittäin harvoin. Tutkittaville on annettu jokin ongelma ja pyydetty miettimään sitä viisitoista minuuttia ennen nukkumaan menoa.
Tutkimustilanteessa erittäin harvassa unessa ongelma on ratkaistu, vaikka se olisi esiintynyt unessa.
”Suurin osa unista ei tuota luovia ratkaisuja ongelmiin, joita olemme unelle esittäneet ratkaistaviksi. Voimme päätellä, että ongelmanratkaisu ei ilmeisesti ole unien varsinainen tehtävä. Sen sijaan nukkuminen vaikuttaa olevan luovan ongelmanratkaisun tärkeä osatekijä, eivät niinkään unet.”
”Ihmisillä on taipumus muistaa kielteiset unet paremmin kuin myönteiset.”unitutkija Katja Valli
Unet kasvattavat itsetuntemusta
Unien symbolitulkintaa Katja Valli pitää epätieteellisenä, sillä asioilla ei ole ihmisille valveillakaan samaa merkitystä.
Kulttuuri, kokemukset ja kasvatus muovaat jokaista meitä.
”Miten esimerkiksi käärme voisi merkitä kaikille ihmisille unessa samaa asiaa? Jos näen kyykäärmeen hereillä ollessani, tulen onnelliseksi. Joku toinen taas juoksee karkuun tai hakee lapion ja tappaa sen.”
Sen sijaan Valli ajattelee, että unet voivat oikeasti lisätä itsetuntemusta. Unet voivat hänen mukaansa paljastaa mieltä vaivaavat hankaluudet tai asiat, joihin emme kiinnitä valveilla tarpeeksi huomiota.
”Aivot luovat unemme. Kun unisisältöihin on taipumus valikoitua tärkeitä ja emotionaalisia muistijälkiä, ihminen voi oppia tuntemaan uniensa kuvastoa ja sitä kautta itseään, vaikka unet eivät annakaan suoria vastauksia elämään”, Valli sanoo.
Voimme antaa unille henkilökohtaisia merkityksiä ja ajatella, että ne kertovat meistä, juuri minusta.
Tämän lisäksi unilla saattaa olla myös tehtävä, joka on kaikille sama, kuten evolutiivisissa uniteorioissa ajatellaan, eli se, miten unet ovat palvelleet ihmistä lajina ja auttaneet selviytymään.
Kyse on kahdesta eri tasoisesta selitysmallista ja lähestymistavasta uniin.
”Unille annetut henkilökohtaiset merkitykset ja unien biologiset tehtävät voivat esiintyä rinnakkain. Asioita voidaan aina katsoa monelta eri selitystasolta. Erilaiset näkökulmat täydentävät toisiaan.”
Katja Valli
on unitutkija, opettaja ja ruotsalaisen Skövden yliopiston kognitiivisen neurotieteen professori. Hän asuu lähellä Turkua miehensä, kahden kissansa ja puolisonsa toisen, vielä kotona asuvan lapsen kanssa. Vapaa-ajallaan hän lukee scifiä ja fantasiaa, katsoo tiede- ja luontodokumentteja ja harrastaa veneilyä, sukeltamista ja moottoripyöräilyä.
