Sykkivää päänsärkyä, pahoinvointia, oksentelua sekä valo- ja hajuherkkyyttä – raju migreenikohtaus saattaa vetää migreeniä sairastavan täysin toimintakyvyttömäksi. Migreeni on melko yleinen sairaus, sillä jopa joka kymmenes kärsii siitä.

Migreeni voi oirehtia eri ihmisillä eri tavoin: aurallista migreeniä sairastavat kokevat erilaisia oireita kuten näköhäiriöitä, huimausta tai raajojen puutumista jo ennen varsinaisen päänsäryn alkamista. Auratonta migreeniä sairastavilla kohtaus alkaa sen sijaan välittömästi ilman edeltäviä oireita.

Kohtauksen saattaa laukaista esimerkiksi kirkkaat ja vilkkuvat valot, alkoholin nauttiminen, valvominen, verensokerin vaihtelut ja kuumuus. Kohtauksen jo alettua omaa oloaan voi helpottaa lääkityksen lisäksi hakeutumalla pimeään, viileään ja rauhalliseen tilaan. Myös lepo ja kylmät kääreet voivat helpottaa oloa.

Migreenikohtaukset voivat olla kausittaisia ja pysyä pitkiäkin aikoja poissa. Pahimmillaan kohtauksia voi kuitenkin esiintyä useana päivänä viikossa, jolloin tarvitaan usein migreenin esto- ja kohtauslääkitystä.

Käypä hoito -suosituksen lisäosassa mainitaan migreenin estohoidossa myös ubikinoni, joka on kehon itse tuottama vitamiinin kaltainen aine.

Elimistö tuottaa ubikinonia maksassa. Ubikinonin luontainen tuotanto on kaikkein korkeimmillaan 20-vuoden iässä, jonka jälkeen sen tuotanto vähenee iän myötä.

– Ubikinonin tuotannon hiipumista ei romahduksenomaisesti huomaa, mutta iän myötä tulee esimerkiksi lisääntynyt tarve päiväunille ja kaikki hieman hidastuu, kertoo Pharma Nordin tuoteasiantuntija Riikka Tapanainen.

Ubikinonivarastoja kuluttavat myös jotkin lääkkeet, kuten statiinit, sekä erilaiset stressitilat, kuten ruuhkavuodet, pitkään sairastaminen ja toipilasaika. Myös huippu-urheilu aiheuttaa stressiä elimistölle.

– Ubikinonilisästä saattaa olla erittäin paljon hyötyä palautumisessa, sillä se tukee lihassolujen energia-aineenvaihduntaa. Ubikinonilisä voi myös tuoda lisää vireyttä, jos kokee olonsa väsyneeksi.

Ubikinonilisä suositellaan otettavaksi aamulla. Tällöin sen imeytymishuippu osuu alkuiltapäivään, jolloin vireystilan nostaminen tulee monille tarpeeseen.

– Ubikinonilisä kannattaa ottaa ruokailun yhteydessä, jolloin ruoansulatusentsyymit ovat aktiivisina ja myös ubikinonin imeytyminen on tehokkaampaa.

Ubikinonin hyödyt perustuvat sen vaikutukseen mitokondrioissa eli solujen energiatuotantokeskuksissa. Vaikka tarkkaa yhteyttä migreenin ja ubikinonin välillä ei vielä täysin ymmärretä, on havaittu, että monilla migreenistä kärsivillä on alhaisemmat ubikinonitasot elimistössä.

– Varsinaista yhteyttä ubikinonin ja migreenin välillä ei tiedettä, mutta on pohdittu, liittyisikö se siihen, että elimistössä olisi hiljainen tulehdus, kertoo Tapanainen.

– Ei myöskään tiedetä, ovatko ubikinonitasot laskeneet siksi, että migreeni aiheuttaa niin kovaa stressiä elimistölle vai onko migreenikohtaus seurausta alhaisista ubikinonitasoista.

Tutkimukset, joihin Käypä hoito -suosituksissa viitataan, on tehty 150 mg- ja 300 mg -vahvuisilla ubikinoniannostuksilla. Usein kuitenkin yksi 100 mg kapseli riittää vuorokausiannostukseksi.

– Ubikinonilisää kannattaa syödä vähintään kuukauden ajan säännöllisesti, jotta toivotut vaikutukset saavutetaan. Korkealaatuisen ubikinonivalmisteen hyödyt koetaan usein jo aiemminkin.