Hellitä otteesi eli hyväksy – ”Unohtamisen taito on yksi tärkeimmistä selviytymiskeinoista”
Hyväksymisen taito ei ole mielenlujuutta tai pakottamista vaan antautumista. Se on prosessi, joka voi viedä aikaa. Hyväksymisen opettelu kannattaa, sillä sitä tarvitaan etenkin elämänmuutoksissa.
Kun ihmistä kohtaa jokin suuri vastoinkäyminen tai elämänmuutos, tilanteen hyväksyminen voi olla helpommin sanottu kuin tehty. Mitä hyväksyminen oikeastaan tarkoittaa ja miten siihen pääsisi, moni miettii, kun pohtii yön pimeinä tunteina omaa menetystään tai kriisiään.
Hyväksyminen on enemmänkin hellittämistä kuin tahdonvoimalla puskemista, sanoo terapeutti Marika Rosenborg.
”Vanhasta kiinnipitämiseen menee paljon energiaa, eikä se hyödytä. Usein se, että meidän on vaikeaa päästää irti vanhasta tai hyväksyä muutosta, on hankalien tunteiden välttelyä. Niitä voivat olla esimerkiksi suru tai viha.”
Kun pidämme väkisin kiinni, kiellämme jotain, joka on jo totta. Näin käy yleensä kaikissa isoissa muutoksissa.
”Kiinnipitäminen on mielen mekanismi, joka on hyvin inhimillistä, sillä se suojaa meitä. Hyväksyminen taas on prosessi, jossa käsittelemme asiaa hetken ja askeleen kerrallaan. Prosessi on käytävä läpi, sillä emme voi hypätä suoraan uuteen tietoisuuteen.”
Siksi hyväksyminen on usein tarpeellista hyvinvointimme kannalta.
”Toivo on tärkeää. Se valaisee tietä silloin, kun tuntuu, ettei muuta ole jäljellä.”terapeutti Marika Rosenborg
Hyväksyminen vie aikansa
Elämän käännekohdat ovat tyypillisesti niitä ajanjaksoja, jolloin hyväksyminen olisi tarpeen.
”Lähes aina kun hakeudutaan esimerkiksi terapiaan, meneillään on jonkinlainen oman identiteetin päivitys tai kriisi.”
Tällaisia ovat parisuhdekriisit ja ero, vanhemmaksi tulo tai lapsettomuus, lasten aikuistuminen, sairastuminen, vanhempien kuolema. Myös ikääntyminen tai eläkkeelle jääminen ovat monelle vaikeita paikkoja.
Tämä on Rosenborgille tuttua myös omasta elämästä. Hän kirjoitti teoksensa Luopumisen kauneus – Kirja hellittämisestä ja hyväksymisestä, kun omat lapset aikuistuivat ja muuttivat pois kotoa.
Muunkinlaiset muutokset voivat vaivata mieltä. Esimerkiksi lemmikin kuolema, joka voi tulla eläinrakkaalle ihmiselle eteen monta kertaa elämässä, tai suuret taloushuolet, kuten konkurssi.
Muutostilanteissa on hyvä muistaa, että asioiden hyväksyminen kestää aikansa.
”Suuret muutokset vievät kaistaa aivoissa, emmekä silloin ole terävimmillämme. Muut asiat häviävät helposti mielestämme, kun fokuksemme asettuu uuden asian omaksumiseen”, Rosenborg selventää.
Muutosten hyväksyminen kuuluu ihmisyyteen, vaikkei se aina helppoa olekaan.
”Sillä on merkitystä, että käytämme tarvittavan ajan asian prosessointiin ja suostumme kohtaamaan tunteita, jotka tilanteeseen liittyvät.”
Ihmisenä kasvuun liittyy väistämättä vastoinkäymisiä. Nuorena opettelemme asioita.
”Muutokset kuuluvat erityisesti nuoruuteen, ja ensimmäisellä kerralla kaikki tuntuu vaikeammalta. Iän myötä opimme suhteuttamaan asioita ja luottamaan siihen, että uusia mahdollisuuksia tulee.”
Pettymysten sietämisen opettelu lapsena ja nuorena on tärkeää, sillä siten saamme harjoitella luottamusta.
”Vastoinkäymiset auttavat meitä ymmärtämään elämää. Mitä suostuvaisempia olemme näkemään, että elämässä tapahtuu sekä hyviä että huonoja asioita, sitä parempi.”
Vaikeiden asioiden ja tapahtumien hyväksyminen avaa tilaa jollekin uudelle.
Tämäkin hetki menee ohi
Elämä ei koettele ihmisiä samalla tavoin. On heitä, jotka voivat selvitä pitkään ilman suurempia vastoinkäymisiä, jolloin heille ei tule kokemusta siitä, että niiden yli voi päästä. Siksi se on myöhemmin vaikeampaa.
Kun vaikeuksia ilmenee, on tärkeää muistuttaa itseään siitä, että maailman mittakaavassa tämä ei ole poikkeustapaus. Kukaan ei ole kokemuksen kanssa yksin.
”Mikään kärsimys ei ole ainutlaatuinen, ja tämäkin hetki menee ohi.”
Kaikkein hoitavinta on Rosenborgin mielestä pyrkiä puhumaan asiasta toisen ihmisen kanssa.
Jos elämäntilanne on hyvin vaikea, voi olla mahdotonta kuvitella, mitä hyvää kaiken takaa voisi nousta. Silloin hyväksyminenkin on hankalaa.
”Kärsimys kirkastaa elämän tarkoitusta ja tekee rakkauden näkyvämmäksi. Näinhän käy esimerkiksi, kun läheinen sairastuu tai kuolee. Tai jos itse luopuu isosta haaveestaan, voi nähdä muiden asioiden merkityksen kirkkaammin kuin ennen.”
”Unohtamisen taito on yksi tärkeimmistä selviytymiskeinoista.”terapeutti Marika Rosenborg
Voimaa vaikeuksista
Hyväksyminen luo tilaa uudelle, mutta miten sen voisi käsittää vaikeimmilla hetkillä?
”Voi katsoa taaksepäin ja muistella, mitä muuta tapahtui aiemmassa vaikeassa tilanteessa ja mille uudelle vaikeat tapahtumat loivat tilaa. Tai jos on haaveillut aiemmin jostain, joka on toteutunut, mikä sitä edelsi”, Rosenborg neuvoo ja jatkaa:
”Usein vaikeuksista löytyy voimaa. Monista asioista, jotka sattuvat, seuraa jotain hyvää.”
Toivo on tärkeä asia, joka valaisee tietä silloin, kun tuntuu, ettei muuta ole jäljellä.
”Uudelle löytyy tilaa, mutta tarvittavat askeleet pitää ottaa itse. Unelmat toteutuvat, jos alat nähdä mahdollisuuksia”, sanoo Rosenborg.
Hyväksyminen auttaa pääsemään eteenpäin. Ihminen, joka ei suostu lähtemään prosessiin mukaan, saattaa katkeroitua tai uhriutua.
Unohtamisen taito on yksi tärkeimpiä selviytymiskeinojamme.
Marika Rosenborg tapaa työssään paljon eron kanssa kamppailevia asiakkaita. Hän kertoo, että eron yhteydessä joskus heräävä katkeruus, joka on tarkoitettu kostoksi toiselle, kohdistuu enemmän omaan itseen.
”Jos jää kiinni katkeruuteen, hylkää oman elämänsä. Siksi on tärkeää ottaa vastaan luopumiseen liittyvät tunteet. Jos emme hyväksy, joudumme pulaan itsemme kanssa.”
Hyväksyminen voi joskus olla liian vahva sana kuvaamaan tilannetta.
”Silloin voi sanoa mieluummin, että ihminen oppii elämään tapahtuneen kanssa jäämättä kiinni vaikeisiin tunteisiin. Juuri niihin tunteisiin jäämme kiinni, joita vastustamme”, Rosenborg sanoo.
Tavallinen tapa pyrkiä välttämään vaikeita tunteita on addiktioihin turvautuminen. Rosenborgin pakokeino on ollut työ.
”Käytän sitä joskus edelleen. Kaikki addiktiothan ovat kohtuullisessa määrin ihan hyväksyttäviä. Mutta on hyvä miettiä, mitä niiden avulla pyrkii pakenemaan.”
Terapiassa voidaan opetella sietämään esimerkiksi ahdistuksen tunnetta.
”On havaittu, että terapian jälkeen muun muassa halu juoda vähenee monilla, jotka ovat aiemmin lääkinneet vaikeita tunteitaan alkoholilla.”
Joskus voi olla vaikea erottaa ne asiat, jotka tulee hyväksyä, niistä, joihin ei saa suostua. Tällöin puhutaan aivan eri asiasta. Huonoa kohtelua, esimerkiksi henkistä tai fyysistä väkivaltaa, ei pidä hyväksyä.
Itsemyötätuntoinen tietää, mikä tekee itselle hyvää. Hän osaa ilmaista sen muille ja pitää myös kiinni rajoistaan.
Mennyttä ei voi muuttaa
Anteeksianto ei tarkoita pahojen tekojen hyväksymistä, vaan sitä että voi irrottautua menneestä ja jättää sen taakse. Luopua uhriutumisesta ja valita elämä.
”Jos jotain sellaista on jo tapahtunut, mihin ei voi vaikuttaa, on hyvä harjoittaa radikaalia hyväksymistä. Maito kaatui jo, sille ei voi mitään”, Rosenborg sanoo.
Radikaalin hyväksymisen periaatteet ovat samat kuin hyväksymisen muutenkin. Eli kohdata tosiasiat ja ymmärtää, ettei menneeseen voi vaikuttaa. Itsemyötätunto ja lempeys vahvistavat harjoitusta. Nykyhetkessä oleminen ja läsnäolo ovat tärkein ensimmäinen askel.
”Radikaali hyväksyminen tarkoittaa, että annamme itsellemme luvan olla ratkaisematta tilannetta, johon emme voi vaikuttaa. Se sopii myös tilanteisiin, jotka ovat tapahtuneet kauan sitten, koska se on ennen kaikkea tapa muuttaa omaa ajatteluamme, ei tapahtunutta asiaa.”
Toisinaan tarvitaan lempeää kuria, kun muutostilanteessa väärät asiat vetävät puoleensa. Esimerkiksi eron yhteydessä voikin yhtäkkiä tuntea mustasukkaisuutta entisen puolison uutta kumppania kohtaan.
”Kaikenlaisia tunteita voi tulla, ristiriitaisiakin. Silloin on hyvä luvata pysyä itsensä puolella.”
Mindfulness on toimiva keino opetella hyväksymään nykyhetki sellaisena kuin se on.
Arkielämässä voi pyrkiä tuomaan itsensä tähän hetkeen ilman tulevan tai menneen murehtimista. Esimerkiksi aina vesilasillista juodessaan voi keskittyä siihen, miltä vesi tuntuu suussa ja lasi kädessä.
”Se on vapauttava kokemus, kun sitä harjoittaa paljon. Läsnäolon taito on kaikkien saavutettavissa. Monille on helpompaa tehdä läsnäoloharjoituksia jonkun toisen ohjauksessa.”
Toinen keskeinen taito itsestä huolehtimisessa on itsemyötätunto.
”Ihmiset, joilla on paljon itsemyötätuntoa, osaavat pitää paremmin kiinni rajoistaan. Itsemyötätuntoinen tietää, mikä tekee itselle hyvää, ja osaa ilmaista sen muille.”
Todennäköisesti tällainen ihminen on myötätuntoisempi myös muita kohtaan.
”Itsemyötätunto on itsensä rakastamista ja lempeyttä itseä kohtaan.”terapeutti Marika Rosenborg
Rakkautta ja myötätuntoa
Itsemyötätunto on itsensä rakastamista ja lempeyttä itseä kohtaan.
”Nykyisin olen sitä mieltä, että rakkaus ja myötätunto ovat sama asia.”
Myötätunnon puute taas ilmenee usein vaativina ajatuksina ja tuomitsevana sisäisenä puheena. Riittämättömyyden tunteesta seuraa, ettei anna itselleen lupaa epäonnistua.
”Itsemyötätuntoinen ajattelee, että minussa on paljon hyvää.”
Rosenborgin mielestä elämä asettaa meille jatkuvasti kysymyksiä. Mitä ajattelemme tietystä asiasta nyt?
”Mitä seuraavaksi haluan, tunnenko kutsumusta tiettyyn suuntaan, otanko vastuuta omasta hyvinvoinnistani?”
Hyväksy muutos
Ihmisen suhde omaan itseen muuttuu myös koko elämän ajan, joten näitä asioita on hyvä pohtia aina uudestaan.
Ikääntymisen myötä saavutettu ymmärrys tuo levollisuutta.
”Mutta se edellyttää, että ihminen on suostunut käymään läpi aiempia kehitysvaiheita. Niillä kaikilla on tärkeä tehtävä.”
Ikääntymiseen liittyvät muutokset voivat olla myös vaikeita hyväksyä. Se, että oma ulkonäkö muuttuu, aistit voivat muuttua ja kaikesta tulee hitaampaa, voi tuntua hankalalta.
”Kannustan olemaan lempeä itseä kohtaan ja miettimään, mitkä asiat tuntuvat hyvältä”, Rosenborg sanoo.
Anteeksiantamisen taidon opettelu kuuluu elämään. Anteeksianto ei ole päätös, vaan hyväksymisen prosessi.
”Se ei tarkoita vääryyden hyväksymistä, mutta emme voi muuttaa sitä, mikä on jo tapahtunut. Anteeksiantaminen auttaa itseä vähintään yhtä paljon kuin toista.”
Harjoittele hyväksymistä
Lintuperspektiivi
Jos omaa tilannetta katsoo kahden kilometrin korkeudelta, se ei tunnukaan niin pahalta. Mieti, miten pieni osa olet maailmankaikkeutta.
Keho
Ahdistus voi tuntua puristuksena rinnassa tai päässä. Kehoharjoitteet sekä kosketushoidot tuovat monelle helpotusta. Kokeile vettä hoitavana elementtinä, hierontaa tai eri aistien elämyksiä.
Tunteet
Kohtaa vaikeat tunteet: Mielen hyvinvointi lähtee itsetuntemuksesta. Kirjoittaminen, piirtäminen, musiikki, tanssi tai meditaatio voivat auttaa tutkimaan omaa sisintä, samoin terapia ja läheisten kanssa keskustelu.
Luonto
Luonnossa oleilu opastaa hyväksymään elämän kiertokulun. Kävely metsässä tai veden äärellä rauhoittaa ja maadoittaa.
Unelmat
Mieti, mitä hyvää tästä voi seurata, mihin suuntaan haluan viedä elämääni? Avaako tapahtunut tilaa ja mahdollisuuksia uudelle?
Vanheneminen
Ikääntyminen on suostumista. Tee sovinto, anna anteeksi. Lempeys itseä kohtaan auttaa hyväksymään. Kiitollisuus kantaa.
Marika Rosenborg
on terapeutti, eroasiantuntija, mindfulness-ohjaaja ja tietokirjailija. Häntä innostavat ahdistuksen vähentäminen ja tunnetaitojen parantaminen. Marikan mielestä koskaan ei ole myöhäistä auttaa itseään vaikean elämäntilanteen keskellä. Hän on kirjoittanut kirjat Te selviätte kyllä – Mahdollisuuksien parisuhde (Otava 2020), Uusperheen käsikirja (2019, yhdessä Tarja Törmäsen kanssa), Sinä selviät kyllä – Erovuoden matkaopas (2018) ja Luopumisen kauneus – Kirja hellittämisestä ja hyväksymisestä (2022).
