Paniikkikohtauksia, rauhattomuutta ja painetta rinnassa. Ruotsalainen tiedetoimittaja Katarina Wilk oli 42-vuotias, kun hän huolestui oudoista oireista.

Katarina pani ne ensin stressin piikkiin. Sitten alkoi aivan yllättäen hänen elämänsä pahin unettomuusjakso. Joinain öinä hän ei nukkunut silmäystäkään, toisina muutaman tunnin.

– Oloni oli kauhea. Pelotti, että olen sairas. Lääkäri epäili, että kyseessä on masennus tai uupumus. Katarina oli varma, ettei ollut masentunut. Hän ei ottanut vastaan masennuslääkkeitä ja vahvoja nukahtamislääkkeitä, joita lääkäri tarjosi hänelle.

Lopulta Katarina tajusi itse, että syynä olivat hormonit. Hänellä oli esivaihdevuodet.

– Moni kuvittelee, että vaihdevuosista tarvitsee huolehtia vasta viisikymppisenä. Oireet voivat kuitenkin alkaa hyvin varhain.

Katarina kirjoitti aiheesta kirjan Perimenopower: Valmiina vaihdevuosiin (Atena Kustannus), joka julkaistiin vuoden alussa.

– Uskon, että esivaihdevuosioireista kärsiville naisille määrätään usein masennuslääkkeitä turhaan. Kun ymmärtää, mitä kehossa tapahtuu, on helpompi olla.

Lue Sarin tarina: Vaihdevuodet muuttivat Sarin elämää

Esivaihdevuosista puhutaan vähän, vaietaan. Nelikymppinen nainen voi tuntea olevansa vielä nuori, ja sitten hedelmällinen ikä onkin lopuillaan. Se saattaa ahdistaa ja hävettääkin.

– Jos oireita on alle nelikymppisenä, kyse on ennenaikaisista vaihdevuosista. Oireet eivät ole poikkeuksellisia 41-vuotiaalla, gynekologi Maija Kajan kertoo.

Esivaihdevuosioireet johtuvat estrogeenin puutteesta. Olo voi olla ärtyisä, ahdistunut ja saamaton. Voi olla muistihäiriöitä, kuumia aaltoja ja unettomuutta. Yleensä vaivat alkavat hiljalleen, mutta eivät aina.

– Yhtenä yönä voi herätä silmäkuopat täynnä hikeä. Joillakin naisilla kehon estrogeeni­pitoisuus romahtaa nopeasti.

Oireita saattaa tulla yhtä hyvin hiukan yli 40-vuotiaana tai vasta 55-vuotiaana. Vaikka ne kiusaisivat jo nuorempana, itse menopaussi voi silti alkaa 51-vuotiaana tyypilliseen tapaan.

– Estrogeenin eritys vähenee hiljalleen. Voi olla vuosia, jolloin munasarjat toimivat välillä laiskasti, välillä paremmin.

Vähitellen paheneviin oireisiin ei välttämättä reagoi samalla tavalla kuin silloin, jos kadottaa unensa yhdessä yössä.

Kaikki lääkäritkään eivät tunnista estrogeenin vähenemiseen liittyviä oireita varsinkaan, jos ne alkavat nuorena.

– Munasarjojen toiminnan todentaminen on vaikeaa. Ultraäänitutkimuksessa ne voivat vaikuttaa toimivan, vaikka naisella on vaikeitakin oireita. Verikokeetkaan eivät aina kerro tilanteesta varmuudella, Maija Kajan kertoo.

Hankalatkin oireet voivat helpottaa joksikin aikaa.

– Tällöin nainen saattaa ajatella, että olipa helpot vaihdevuodet.

Estrogeeni vaikuttaa moneen asiaan. Se on naimisissa aivojen välittäjäaine serotoniinin kanssa, jota kutsutaan myös onnellisuus­hormoniksi.

Kun estrogeenin määrä romahtaa, samoin käy serotoniinille. Tulos: ahdistusta, alakuloa ja ärtyisyyttä.

– Uskon, että osa noin 50-vuotiaiden naisten itsemurhista johtuu vaihdevuosioireista, joita ei ole tunnistettu, Maija Kajan yllättää.

Jo esivaihdevuosissa voi olla ahdistusta, masentuneisuutta ja unettomuutta. Huonot yöt vaikuttavat mielialaan ja koko elämään.

– Estrogeenin väheneminen on tavallisin syy yli 45-vuotiaiden naisten uniongelmiin. Se liittyy luultavasti osin estrogeenin ja aivojen välittäjäaineiden yhteyteen.

Estrogeenin väheneminen voi vaikuttaa seksuaaliseen halukkuuteen. Jopa tuntoherkkyys eli se, miltä kosketus tuntuu ja miten helppo on saada orgasmi, liittyvät osin hormoneihin.

Ahdistuksen voi ajatella johtuvan ikäkriisistä ja kumppanille raivoamisen siitä, että suhde on tullut tiensä päähän. Ei ole ihme, jos nainen on ymmällään, mitä oikein tapahtuu.

Helena vaihdevuosistaan: "Hikoilin massiivisesti ja juoksin vessassa"

Miten koko ajan voi olla nälkä? Serotoniini säätelee ruokahalua. Kun tämänkin hormonin määrä pienenee kehossa estrogeenin vähenemisen myötä, tekee mieli herkkuja.

Ovatko niskat jumissa? Täytyykö rampata pissalla jatkuvasti tai iskeekö hätä yhtäkkiä? Onko nivelkipuja tai virtsatietulehduksia?

Estrogeenin vähyys voi ilmetä myös vaivoina, joita ei heti osaisi yhdistää siihen.

– Osa oireista johtuu siitä, että estrogeenin määrän romahtaminen lisää matala-asteista tulehdusta eli inflammaatiota elimistössä.

Tutkimukset osoittavat matalan estrogeenitason ja inflammaation yhteyden. Syytä siihen ei tiedetä.

Estrogeenin hupeneminen saattaa aiheuttaa muutakin ikävää. Kolesteroli ja verenpaine voivat kohota ja sokerin sietokyky heikentyä.

– Arvot voivat huonontua hyvinkin jo esivaihdevuosissa, Maija Kajan kertoo.

Esivaihdevuosissa tapahtuu sama kuin ennen kuukautisia PMS:ssä: hormonitaso laskee. PMS-oireilu menee ohi, kun hormonien määrä kasvaa kuukautisten alettua. Esivaihdevuosissa estrogeenia on liian vähän koko ajan.

– PMS-oireet voivat kestää viikon sijaan koko kuukauden.

Hankalat PMS-oireet saattavat kertoa herkkyydestä hormonien vaihtelulle. Tällöin vaihdevuosioireetkin voivat olla vaikeat. Myös synnytyksen jälkeinen masennus saattaa ennustaa hankalia mielialaoireita vaihdevuosissa.Myös äidin suvun naisten oireista voi hieman ennustaa vaihdevuosia. Silti ei tiedetä, miksi toiset pääsevät vähällä ja toiset eivät.

Osalla oireet helpottavat jossain vaiheessa. Useimmilla on jonkinlaisia oireita koko loppu­elämän.

Ensin kannattaa kokeilla elintapamuutoksia. Ruokavalioon voi lisätä kasviestrogeenejä, kuten soijaa, marjoja, siemeniä ja täysjyväruista. Tarkista myös D-vitamiinin saantisi.

– Kun kehossa on hyvä D-vitamiinivarasto, se voi helpottaa joitakin esivaihdevuosioireita, Maija Kajan sanoo.

Myös testosteronin määrä vähenee iän myötä. Sekin voi laskea mielialaa ja energiatasoa sekä vähentää seksuaalista halukkuutta.D-vitamiinia voi Kajanin mukaan ottaa huomattavasti yleistä suositusta enemmän.

– Suomen virallisen suosituksen mukaan turvallinen maksimiannos on 100 mikrogrammaa päivässä. Joskus tarvitaan selvästi tätäkin enemmän, jotta D-vitamiinivarasto rakentuu hyväksi ja vitamiinista saa hyötyä. Oireisiin voi saada apua myös esimerkiksi liikunnasta.

Jos elintapamuutos ei paranna oloa, apuun voivat tulla hormonit. Ne palauttavat elimistön estrogeenitason.

Pieniannoksinen hormoni­tukihoito on usein myös ainoa tapa selvittää, johtuvatko vaivat juuri estrogeenin puutteesta.

Maija Kajanin mukaan hormonihoitoa kannattaa harkita heti, kun oireet haittaavat elämänlaatua, vaikka kierto olisi normaali.

– Hoito räätälöidään aina yksilöllisesti. Joihinkin hoitoihin liittyy enemmän riskejä ja vähemmän hyötyjä. Asiaan vaikuttaa, onko naisella kohtu tai käytössä hormonikierukka sekä millaiset kuukautiset ovat. Myös ehkäisypillerit voivat auttaa.

– Esivaihdevuosissa luonnollista estrogeenia sisältävät ehkäisypillerit voivat pitää joidenkin naisten oireita kurissa ja parantaa elämänlaatua. Toisaalta hyvin pieniannoksiset ehkäisy­pillerit voivat aiheuttaa estrogeenin vähyyteen liittyviä oireita missä iässä tahansa.

Hormonihoitoa ei yleensä suositella yli viideksi vuodeksi. Maija Kajan on eri mieltä.

Hänen mukaansa estrogeenin puute vaarantaa naisen terveyden koko loppuelämän ajan. Estrogeeni nimittäin vähentää sepelvaltimotaudin, diabeteksen ja luun murtumisen sekä todennäköisesti myös dementian, paksusuolisyövän ja aivoinfarktin riskiä.

– Miksi ihmeessä nämä riskit haluttaisiin tarjoilla 55- tai 65- tai 85-vuotiaalle naiselle? Varsinkin kun terveyshaittojen lisäksi estrogeenin pieni määrä laskee merkittävästi elämänlaatua, joskus jopa pysyvästi. Moni karttaa hormonihoitoa, sillä se nostaa rintasyöpäriskiä.

Kajanin mukaan osa tutkijoista on sitä mieltä, ettei hormonihoito aiheuta syöpää vaan naisella on jo valmiiksi pieni solumuutos, jota hormonit kasvattavat nopeammin. Silloin syöpä usein myös löydetään, ennen kuin se on ehtinyt lähettää etäpesäkkeitä.

– Jos naiset käyttäisivät itselleen räätälöityä hormonihoitoa, he voisivat paremmin, tarvitsisivat vähemmän lääkkeitä, eivät joutuisi ennenaikaisesti eläkkeelle ja eläisivät terveempinä ja pidempään kuin ilman hormoneja, Maija Kajan sanoo.

Oireiden kestämistä voi helpottaa jo se, että ymmärtää, että alakulo, unettomuus ja ärtyisyys johtuvat hormoneista. Silloin ei tarvitse miettiä, onko tulossa hulluksi tai sairastumassa, vaan voi hankkia apua.

– Voin nyt paljon paremmin, kun tiedän, mitä kehossani tapahtuu, Katarina Wilk sanoo.

Hänen unettomuuteensa auttoivat jooga, liikunta, kofeiinin välttäminen, iltakylvyt, melatoniini ja piikkimatolla makaaminen. 48-vuotiaana hän alkoi saada myös hormoni­hoitoa.

– Sillä oli mahtava vaikutus! Olin äkkiä taas oma itseni.

Juttu on julkaistu Kauneus ja Terveys -lehdessä 3/2020.