Ajatukset takkuavat ja väsyttää – voiko vireyden vaihtelu johtua biorytmeistä?
Yhtenä päivänä kaikki sujuu, mutta toisena ei mikään. Millaisissa tilanteissa omien biorytmien tai luontaisten rytmien tuntemusta voisi hyödyntää?
Biorytmeistä oltiin erityisen innostuneita 1960- ja -70-luvuilla Keski-Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Monet suuryhtiöt suhtautuivat biorytmeihin vakavasti ja alkoivat soveltaa niitä henkilökuntansa tarpeisiin. Motiivina oli pyrkiä minimoimaan biorytmikäyrissä näkyvien kriisipäivien mahdollisia riskejä.
”Ranskassa taksikuskeja jopa kiellettiin ajamasta taksia niin sanottujen kolmoiskriisipäivien aikana”, biorytmeihin perehtynyt ammattiastrologi Seppo Tanhua kertoo.
Biorytmiikka on jo yli sata vuotta vanha itsetutkiskelun menetelmä.
”Se on järjestelmä, jonka avulla voi tutkia, mikä on itselle paras ajankohta suorittaa asioita fyysisesti, älyllisesti tai henkisesti.”
Biorytmejä on pidetty mystisenä ja epätieteellisenä menetelmänä. Niillä on kuitenkin tieteellinen syntytausta.
Biorytmiikan löysivät 1800–1900-lukujenvaihteessa saksalainen lääkäri Wilhelm Fliess, itävaltalainen psykologian professori Herman Swoboda ja itävaltalainen insinööri Alfred Telscher.
Fliess kiinnostui ensin rytmeistä. Hän huomasi ajallisia vaihteluja ihmisten terveydessä, esimerkiksi stressitasoissa. Fliess loi perustan 23-vuorokautiselle fyysiselle syklille.
Swoboda löysi emotionaalisen, 28 päivän pituisen syklin tutkittuaan ihmisten mielialan ja minäkuvan vaihteluja.
Näiden kahden syklin innoittamana Telscher kehitti 33 päivää kestävän älyllisen syklin, joka selittää vaihtelut ihmisten älyllisessä suorituskyvyssä.
Biorytmien laskentamalli perustuu jaksolliseen järjestelmään, jonka laskeminen aloitetaan syntymähetkestä.
Rytmiikan käyrät kertovat ajankohdan, jossa fyysinen hyvinvointi, emotionaalinen kyky tai älyllinen taso ovat korkeimmillaan tai alimmillaan.
Tanhua toteaa, että käyriä voidaan käyttää navigaattorina näyttämään suuntaa oman elämän ratkaisuihin.
”Biorytmit ovat työväline, jota voi opetella käyttämään tietoisesti. Ne voivat toimia kompassina itsensä parempaan tuntemiseen ja hyvinvoinnin lisäämiseen.”
Seuraavaksi löytyi 28 päivän pituinen sykli tunne-elämän vaihtelulle.
Biorytmikaavio koostuu aaltoviivoista tai käyristä, jotka nousevat ja laskevat säännöllisessä rytmissä.
Keskellä kaaviota kulkee neutraali eli niin sanottu nollaviiva, jonka yläpuolelle kohoavat rytmit kuvaavat aktiivista vaihetta. Viivan alapuolella olevat rytmit kuvaavat passiivista vaihetta.
Jos käyrä osuu vaakasuoralle viivalle, rytmi siirtyy kriittiseen vaiheeseen. Se tarkoittaa siirtymää passiivisesta aktiiviseen tilaan tai päinvastoin. Tässä kohdassa ihmisen elimistössä tapahtuu muutoksia.
Näitä kohtia pidetään myös riskialttiina päivinä, jolloin voi sattua myös ei-toivottuja asioita. Pahimmillaan tämä voi ilmentyä onnettomuusalttiutena.
Puhutaan kriittisestä, kaksoiskriittisestä ja kolmoiskriittisestä päivästä. Kaksoiskriittisenä päivänä kaksi ja kolmoiskriittisenä päivänä kolme käyrää osuu nollaviivalle saman päivän aikana.
”Noina päivinä kannattaa olla erityisen tarkkana ja harkita tekemisiään.”
”Biorytmien seuraamisen avulla voi oppia välttämään turhia vaikeuksia tai hyödyntämään kaikkein energisimmät päivät.”
Rytmien seuraamisen ansiosta elämä voi sujua paremmin ja toimiminen helpottua.
”Voi esimerkiksi huomata, milloin kannattaa tehdä älyä vaativia asioita ja milloin taas on hyvä hetki kohdata fyysistä ponnistelua vaativia haasteita.”
"Oman kehonsa kuuntelu on hyvin tärkeää hyvinvoinnin kannalta. Biorytmi voi auttaa kuulemaan kropan viestejä.”Seppo Tanhua
Mistä sitten kannattaa aloittaa, jos haluaa oppia seuraamaan omia biorytmejään? Ensimmäinen askel on fyysisen käyrän tutkiminen.
Ennen sitä täytyy laskea oma biorytmi. Sen voi tehdä itse netissä olevan laskurin avulla, joka piirtää syntymäajan perusteella fyysisen, emotionaalisen ja älyllisen käyrän.
”Fyysisen käyrän tarkastelu on helpoin tapa päästä sisälle rytmiikan ymmärtämiseen. Sitä voi soveltaa vaikka liikuntaharrastukseen.”
Jos käy säännöllisesti lenkillä, huomaa taatusti, että joinakin päivinä juoksu kulkee kuin itsestään. Toisinaan taas lenkki tökkii, vaikka olosuhteissa ei sinänsä olisi tapahtunut muutosta.
Tällöin selitys saattaa löytyä fyysisen käyrän alhaisesta tasosta.
”Voi pohtia, että mitä jos sellaisina päivinä ottaisikin vähän leppoisammin. Voisiko riittää, että kävisi pelkällä kävelyllä? Oman kehonsa kuuntelu on hyvin tärkeää hyvinvoinnin kannalta. Biorytmi voi auttaa kuulemaan kropan viestejä.”
Emotionaalista käyrää voi opetella tulkitsemaan ihmissuhteiden kautta. Rytmit toimivat hyvin osviittana myös haastavissa kohtaamisissa.
”Olemme joskus vaimoni kanssa verranneet erimielisyyksien jälkeen omia ja toistemme rytmejä päällekkäin. Muutaman kerran olemme saaneet hyvät naurut, kun olemme kurkanneet käyriämme.”
Älyllistä käyrää voi hyödyntää vaikka silloin, kun täytyy suunnitella, milloin olisi paras aika laatia vaativia raportteja tai tehdä tärkeitä järkeilyä vaativia päätöksiä.
”Jos tilanne sallii, mitään ei kannata puskea väkisin. Voi olla parempi odotella hetkeä, jolloin älyllinen taso on korkealla ja suoritus sujuu vaivattomasti.”
Netistä löytyy laskureita, joilla voit laskea oman biorytmisi. Se lasketaan syntymäajan perusteella.
Kuten mikä tahansa menetelmä, myös biorytmiikka vaatii pidempiaikaista harjoittelua. Tanhua kehottaa luomaan kokemusperäisen tuntuman siitä, miten rytmit toimivat omalla kohdalla.
”Jokainen on oman elämänsä paras asiantuntija. Tämä pätee myös siihen, miten rytmejä tulisi tulkita.”
Kaikkien käyrien onnistunut seuranta edellyttää niiden säännöllistä tutkimista.
”Niitä voi seurata vaikka joka kolmas päivä ja havainnoida, mihin suuntaan rytmit ovat menossa. Oman rytmiikkansa ymmärtämisestä ja etenkin hyödyntämisestä tulee parhaimmillaan loistava itsetuntemuksen väline.”
Tanhua muistuttaa, että biorytmiikan tulkinnassa kannattaa pitää mukana maalaisjärki. Hakoteille mennään esimerkiksi silloin, jos aletaan käyttää käyrää tekosyynä asioiden laiminlyömiselle.
”Jos jokin käyrä on alhaalla, ei se tarkoita, että silloin voi jättää hommat kokonaan tekemättä.”
Biorytmien on tarkoitus toimia apuvälineenä, mutta ihmisellä on aina vastuu omasta elämästään. Aivan kuten astrologian ei biorytmienkään tehtävä ole toimia itseään toteuttavana profetiana.
”Olisi hölmöä ruveta elämään astrologisen tulkinnan tai biorytmikäyrien orjana ja selittää elämäänsä vain niiden kautta.”
Tanhua suhtautuu myös varauksella tarjolla oleviin verkkopalveluihin, joissa ennustajat ja selvänäkijät tekevät asiakkailleen biorytmiikkaan perustuvia tulkintoja.
”Kaikkiin tulkintoihin pitää suhtautua terveellä järjellä. Ketään ei pidä nostaa sellaiseen asemaan, jossa hän pystyisi kertomaan, millainen tulevaisuus toisella on.”
Ihmisen luontaisia rytmejä on tutkittu myös lääketieteessä. Biologisena olentona meillä on vaihtelevia rytmejä, jotka liittyvät vuorokauden vaihteluihin, vuodenaikoihin ja hormonitasapainoon.
”Rytmit vaikuttavat meihin todella paljon. 10–20 prosenttia geeneistämme ilmenee rytmisesti ja noudattaa jonkinlaista biologista rytmiä”, sanoo psykiatrian erikoislääkäri, psykoterapeutti Antti-Jussi Ämmälä.
Ei siis ole sattumaa, että lääkäri määrää menemään laboratoriokokeisiin aamutuimaan tai että kilpirauhashormoniarvot tulee ottaa ennen aamukymmentä.
”Monien muidenkin hormonien eritys kulkee rytmisesti.”
Lääketieteen näkökulmasta tärkeintä olisi oppia kiinnittämään huomiota maallikoillekin tuttuun käsitteeseen sisäisestä kellosta.
Se noudattaa elimistön fysiologista vuorokausirytmiä eli sirkadiaanista rytmiä.
”Sen seurauksena ihmiset jakaantuvat aamu- ja iltatyyppeihin. Tämä on tosin karkea jaottelu, sillä suurin osa meistä on jotakin näiden kahden äärityypin väliltä.”
Ihminen oppii tunnistamaan, onko hän fyysisesti, emotionaalisesti ja älyllisesti virkeimmillään heti aikaisin aamulla, iltapäivällä vai vasta myöhään illalla.
”Hyvä puoli tässä on se, että rytmiä voi hyödyntää. Mikäli mahdollista, iltatyypin kannattaa esimerkiksi jättää vaativammat tehtävät illaksi. Huono puoli on se, että aina ei voi itse valita ajankohtaa tekemisilleen.”
Olemme biologisia olentoja. Rytmit vaikuttavat meihin todella paljon.
Luontaisen rytmin vangiksi ei tarvitse jäädä. Etenkään silloin, jos se heikentää hyvinvointia ja jaksamista.
”Jos on tapana arki-iltana valvoa puolille öin, mutta tietää, että aamulla kello soi kuudelta, on hyvä tehdä asialle jotakin. Ei kannata ajatella, että kun nyt olen iltatyyppiä, en voi asialle mitään.”
Ihminen tarvitsee riittävän määrän lepoa ja unta. Lääketieteessä on viime aikoina tutkittu paljon kronobiologisia rytmejä. Ne ovat uneen, vireystilaan ja valveilla oloon liittyviä rytmejä.
”Unella ja unirytmillä on selkeästi aiempia käsityksiä laajemmat ja monimuotoisemmat vaikutukset ihmisen terveyteen ja hyvinvointiin.”
Mikäli oma unirytmi on epäsäännöllinen, sitä tulisi pyrkiä korjaamaan.
”Hyvän unirytmin salaisuus ovat rutiinit. Elimistö tykkää säännöllisyydestä ja ennakoitavuudesta. Rytmin korjaaminen lähtee siitä, että tiedostaa, miksi riittävä ja hyvä uni on niin tärkeää.”
”Unella ja unirytmillä on selkeästi aiempia käsityksiä laajemmat ja monimuotoisemmat vaikutukset ihmisen terveyteen ja hyvinvointiin.”Antti-Jussi Ämmälä
Myös vuodenajat heijastuvat luontaisiin rytmeihin. Pohjoisen pitkä, kylmä ja pimeä talvi ei ole ainoa aikajakso, joka haastaa sekä unta että valveilla oloa. Myös valoisat kesät saattavat koetella nukkumista.
Ihmisen jokaisessa solussa on oma kellonsa, joita tahdistaa keskuskello. Sitä säätelee pääasiallisesti ulkoinen valon määrä.
”Vanhat hyvät konstit toimivat edelleen. Keskuskelloon voi vaikuttaa pimeinä marraskuun aamuina kirkasvalolampun avulla. Keskikesällä kannattaa käyttää pimennysverhoja.”
Ämmälä korostaa, että hyvän unen puolesta ei voi koskaan puhua liikaa.
”Unitaidot ovat kansalaistaitoja, joista on hyvä keskustella eri näkökulmista.”
Aikaista unirytmiä
Arki haastaa meidät noudattamaan tiettyä rytmiä riippumatta siitä, onko se meille luontainen vai ei. Oman rytminsä tunnistaminen on hyödyllistä, jotta sitä voi tarvittaessa korjata.
Etenkin iltavirkkujen kannattaa muuttaa unirytmiään aikaisemmaksi. Sen avulla unen laatu paranee ja oma jaksaminen lisääntyy. Näin rytmiä voi aikaistaa:
Arvosta unta
Tee unirytmistäsi säännöllinen
Tiedosta palautumisen merkitys.
Tarkista elintapasi. Onko ruokavaliosi kunnossa? Liikutko tarpeeksi? Harrastatko illalla hyvin raskasta liikuntaa?
Vältä alkoholia. Tutkimusten mukaan jo yksi alkoholiannos illassa heikentää unen laatua ja palautumista.
Sulje älylaitteet ennen nukkumaanmenoa. Älä vie niitä mukanasi makuuhuoneeseen. Älylaitteiden sininen valo siirtää tutkitusti unirytmiä.
Huolehdi unihygieniastasi. Pidä makuuhuone siistinä ja petivaatteet puhtaina.
Aivot tykkäävät viileästä. Tuuleta makuuhuone tarvittaessa ennen nukkumaanmenoa.
Vältä uni- ja nukahtamislääkkeitä, jos mahdollista.
Kokeile rentouttavaa musiikkia, joka vaikuttaa niin kehoon kuin mieleen.
Pyri pitämään unirytmisi samana myös lomien aikana.
Seppo Tanhua
on toiminut ammattiastrologina vuodesta 1990. Hän on järjestänyt astrologiaan liittyviä kursseja, leirejä ja luentoja eri puolilla Suomea. Hän on julkaissut teoksen Astrologiaa sinulle (Gummerus, 1992). Tanhua on Suomen ammattiastrologit ry:n jäsen. Hän ylläpitää astrologiasta ja henkisestä kehityksestä kiinnostuneille sivustoa astro.fi.
Antti-Jussi Ämmälä
on psykiatrian erikoislääkäri ja psykoterapeutti. Hän työskentelee psykiatrian erikoisalajohtajana Suomen Terveystalo Oy:ssä. Ämmälä on aiemmin työskennellyt muun muassa THL:n yksikönjohtajana ja Puolustusvoimien psykiatrian ylilääkärinä.
Juttu on julkaistu Voi hyvin -lehdessä 4/2020.
