Väsyttääkö ja pätkiikö muisti? Ratkaisu epämääräisiin oireisiin voi olla yksinkertainen
Kivut, krempat ja korkealla huitelevat veriarvot ovat merkki siitä, että oma hyvinvointi kaipaa huomiota. Kardiologian erikoislääkäri ja personal trainer kertovat, mitä he haluavat sinun tietävän elämäntapamuutoksesta.
Jotain pitäisi tehdä. Tähän ajatukseen havahtuvat useimmat elämäntaparemonttiin ryhtyvät, kertoo kardiologian erikoislääkäri, Suomen elämäntapalääketieteen yhdistyksen puheenjohtaja ja väitöskirjatutkija Outi Haggren.
”Suurin osa miettii hyvinvointiaan vasta, kun tulee jokin vaiva. Väsyttää, ylipainoa kertyy, muisti heikkenee, on ruuansulatusvaivoja, nivelkipuja, tulehduskierteitä, hengenahdistusta tai rintakipuja tai sieltä täältä kolottelee.”
Toiseksi yleisin syy ryhtyä tarkastelemaan elintapojaan on se, kun terveystarkastuksessa todetaan ylipainoa, kohonnut verensokeri- tai kolesteroliarvo, verenpainetta tai terveydelle haitallinen vatsanympärysmitta.
”Näissä tapauksissa lääkäri tarjoaa usein lääkehoitoa, mutta potilas haluaakin ehkä kokeilla, millaisia muutoksia elintavoilla voisi saada aikaan.”
Eroon sairauksista
Elämäntapalääketiede on viime vuonna Yhdysvalloista Suomeen rantautunut lääketieteen ala, jonka avulla pyritään ennaltaehkäisemään, lievittämään ja parantamaan elämäntapasairauksia.
”Suomalaisille tyypillisistä sairauksista jopa 80 prosenttia johtuu kehnoista elämäntavoista: vähäravinteisesta ruuasta, liikunnanpuutteesta, alkoholinkäytöstä, tupakoinnista, univajeesta ja stressistä.”
Elämäntapasairauksia ovat verenpaine- ja sepelvaltimotauti, aikuistyypin diabetes, masennus ja monet tulehdussairaudet. Haggrenin mukaan myös iso osa muistisairauksista liittyy elämäntapoihin.
”Aikuistyypin diabetes ei puhkea yllättäen. Siihen johtavat liikkumattomuus ja liian eläinperäinen, rasvainen sekä nopeita hiilihydraatteja sisältävä ruokavalio. Hyvä uutinen on, että suurin osa voi päästä taudista eroon.”
Elämäntapalääketieteen ratkaisu elämäntapasairauksiin on kokokasvisruokailu ja liikunnan lisääminen.
Kokokasvisruokailu tarkoittaa kasvis- ja kuitupitoista, minimaalisesti prosessoitua ruokaa, joka koostuu monipuolisesti vihanneksista, hedelmistä, marjoista, palkokasveista, täysjyväviljoista, pähkinöistä ja siemenistä. Valkaistuja jauhoja, tavallista sokeria, mehuja, limsoja ja öljyjä vältetään.
Diabeteksesta tervehtymisen lisäksi Haggrenin potilaat ovat terveyskursseilla laihtuneet ja saaneet laskettua korkean verenpaineen. Myös monen sepelvaltimontautipotilaan rintakipu on väistynyt.
Pienet muutokset, iso vaikutus
Pikaruoka ja sokeripitoiset herkut tuntuvat auttavan jaksamaan kiireisessä arjessa ja helpottavat väsymystä – vaikka totuus on päinvastainen. Kun syö kasvisvoittoista, ravinteikasta ruokaa ja harrastaa säännöllisesti liikuntaa, olosta tulee aiempaa energisempi ja unikin maistuu paremmin.
Tämän positiivisen kierteen huomaa moni personal trainer ja ravintovalmentaja Henriikka Pitkäsen asiakas.
”Lähes kaikki yllättyvät, kuinka paljon laadukas ravinto ja säännöllinen liikunta vaikuttavat fiilikseen. Olo on virkeä ja mieliala positiivisempi. Vaikka vaa’alla ei suuria muutoksia näkyisi, henkinen hyvinvointi on voinut parantua paljonkin.”
Pitkänen kehottaakin olemaan tuijottamatta vaakaa liiaksi.
”Naisilla hormonikierto ja vaihdevuosioireet saavat joskus painon heittelemään useitakin kiloja parin päivän sisällä. Jos edistymistä haluaa mitata, mittanauha on tarkempi.”
Outi Haggren muistuttaa, että oleellista on tiedostaa, ettei elämäntaparemontti ole hetken dieetti, vaan siinä luodaan uudet rutiinit, joita jatketaan toivottavasti loppuelämän.
”Siksi emme elämäntapalääketieteessä opeteta kalorinlaskentaa. Sen sijaan opetamme, millaista on ravintotiheä ruoka, jossa on paljon hyvää tekeviä hivenaineita, vitamiineja ja kuituja suhteessa ruuan energia- ja kalorimäärään.”
Elämäntapalääketieteen perusperiaatteisiin kuuluvat ravitsemuksen ja liikunnan lisäksi riittävä uni, riippuvuusaineista luopuminen, stressin hallinta ja terveisiin ihmissuhteisiin panostaminen.
Elämäntaparemontti saa usein aikaan muutoksia myös henkisessä hyvinvoinnissa. Moni remontin läpikäynyt kertoo oivaltaneensa itsetuntoon liittyviä kipukohtiaan. Samalla usein myös omanarvontunto paranee.
Juttu on julkaistu Kauneus ja Terveys -lehdessä 1/2024.
