Oletko joskus sairastanut vesirokon? Silloin kannat elimistössäsi virusta, joka voi vuosikymmenten hiljaiselon jälkeen herätä uudelleen kivuliaana vyöruusuna. Useimmiten tauti puhkeaa vasta aikuisena, kun vastustuskyky alkaa heiketä viidenkympin jälkeen. Yllättävää on, että moni sairastunut on täysin perusterve.
Miksi riskiä ei tunnisteta?
Moni meistä ajattelee, että vakavat taudit koskettavat muita – naapuria, työtoveria tai vanhempaa sukulaista – mutta eivät itseä. Vyöruusun kohdalla tämä asenne on erityisen yleinen. Kun tautia ei ole nähnyt läheltä, sen oireita ja seurauksia on vaikea hahmottaa. Se myös mielletään helposti ikääntyneiden vaivaksi, vaikka todellisuudessa se voi puhjeta kenelle tahansa, joka on joskus sairastanut vesirokon.
Kun omaa riskiä ei hahmota, taudin ennaltaehkäisyä ei tule ajatelleeksi. Ikääntymisen myötä tapahtuva vastustuskyvyn lasku on vyöruusun merkittävin riskitekijä – siksi riski sairastua kasvaa selvästi viidenkympin jälkeen, vaikka moni kokee olevansa yhä täysin terve.
Viruksen aktivoitumisen ja vyöruusun puhkeamisen taustalla voi ikääntymisen lisäksi olla muitakin syitä. Vastustuskykyä heikentävät esimerkiksi vakavat sairaudet, mutta myös tavallinen flunssa voi hetkellisesti alentaa immuniteettia. Riskiä voivat lisätä tietyt lääkitykset, kuten kortisoni ja biologiset hoidot. Myös kova stressi ja runsas auringon UV-säteily voivat toimia laukaisevina tekijöinä.
Miltä vyöruusu tuntuu?
Vyöruusu on tauti, joka voi pysäyttää arjen täysin. Se kestää yleensä kolmesta viiteen viikkoa, mutta kipu voi tuntua paljon pidempään. Toisilla se on jatkuvaa polttelua, toisilla sähköiskumaisia tuikkauksia tai niin voimakasta kosketusarkuutta, ettei edes vaatteen kangasta ihoa vasten pysty sietämään. Useimmiten tauti sairastetaan vain kerran, mutta poikkeuksia on – pieni osa saa vyöruusun uudelleenkin. Kerran sairastettu tauti ei siis välttämättä suojaa tulevalta sairastumiselta.
Tauti alkaa yleensä kivulla, jota ei aina tunnista heti vyöruusun oireeksi. Vasta myöhemmin ihoon ilmaantuu rakkuloita, tavallisimmin keskivartalon tai kasvojen alueelle.
Vaikka tauti itsessään kestää joitain viikkoja, seurauksia voi jäädä pitkäksikin aikaa. Joillekin kehittyy hermokipu, joka voi jatkua kuukausia tai pahimmillaan jopa vuosia. Harvinaisemmissa tapauksissa vyöruusu voi aiheuttaa myös silmä- tai korvaongelmia – siksi etenkin kasvojen alueella ilmaantuessaan oireet vaativat välitöntä lääkärin arviota.
Suojaudu ajoissa – tautia voi ennaltaehkäistä
Hyvä uutinen on, että vyöruusua voi ennaltaehkäistä rokottautumalla. Rokottautuminen vahvistaa elimistön puolustuskykyä vesirokkovirusta vastaan ja ennaltaehkäisee sen uudelleenaktivoitumisen.
Vyöruusua vastaan rokottautumisesta on huolehdittava itse – omasta riskistä ja tarpeesta suojautua kannattaa keskustella lääkärin tai hoitajan kanssa, jotka auttavat arvioimaan rokotustarpeen.
Mikä ihmeen vyöruusu?
- Yleinen ja kivulias sairaus, erityisesti yli 50-vuotiailla.
- Johtuu lapsuuden vesirokkoviruksesta, joka aktivoituu uudelleen.
- Oireet: ensin kova kipu, sitten rakkulainen ihottuma yleensä keskivartalossa tai kasvoissa.
- Seurauksina voi olla arpia tai pitkittynyttä hermokipua.
- Jos tauti iskee kasvoihin, tulee hakeutua lääkäriin silmäkomplikaatioiden riskin vuoksi.
- Hoidetaan viruslääkkeillä, ennaltaehkäistävissä rokottautumalla.
