Laulaminen vahvistaa keuhkoja ja syventää hengitystä, jolloin veren happipitoisuus lisääntyy. Tästä hyötyvät etenkin astmaatikot. Brittitutkimuksen mukaan laulajat kuorsaavat muita vähemmän. Hyräily flunssassa voi auttaa irrottamaan limaa.

Keho ja mieli rentoutuvat, kun alat laulaa. Nopea sisäänhengitys ja hidas uloshengitys aktivoivat parasympaattista hermostoa, jolloin stressihormonit vähenevät ja mielihyvähormonit lisääntyvät. Myös verenpaine laskee ainakin lyhytaikaisesti.

Koko keho on mukana laulamisessa. Laulu kohentaa ryhtiä ja saattaa jopa helliä sydäntä, sillä sykevälivaihtelu voi parantua. Ääniongelmista kärsivien puhetyöläisten kannattaa kokeilla avuksi laulutunteja.

Dementikoilla tehdyssä tutkimuksessa huomattiin, että laulaminen paransi keskittymiskykyä ja kognitiivisia taitoja. Laulussa voi kehittyä nopeasti. Kun harjoittelee ja oppii, saa itsevarmuutta. Se voi rohkaista opettelemaan muitakin asioita.

Laulu tuntuu hyvältä! Se vapauttaa kehossa mielihyvähormoneja eli endorfiinejä. Porukassa laulun hyödyt kasvavat. Frankfurtin yliopiston tutkimuksen mukaan kuorolaulajien vastustuskyky oli muita parempi. Kuorolaulu lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta, onnellisuutta ja voi jopa pidentää elin­ikää.

Juttua varten haastateltu laulunopettaja Kirsi Sipistä ja Kaisa Kelloniemeä, joilta on ilmestynyt Nuotin vierellä – rautalankaa laulamisesta (Aviador 2020). Lähteenä myös Berkeley Wellness ja Prevention.