Romanttisissa kirjoissa on yleensä onnellinen loppu. Siksi niiden avulla voi turvallisesti käsitellä vaikeita asioita, kuten vaikka lapsettomuutta. Kirjan tapahtumia voi peilata omiin vaikeuksiin, mikä asettaa murheet mittasuhteisiin. Esimerkiksi Mary Baloghin historialliset romaanit käsittelevät sotatraumoja.

Kun itsellä on rankkaa, romanttisesta viihteestä saa ihanan todellisuuspaon: lukiessa voi uppoutua muiden kohtaloihin, jotka ovat usein kaukana omasta. Ei ole ihme, että historiallinen Bridgerton-sarja nousi suosioon juuri ensimmäisenä koronatalvena. Sen maailmassa ei ole maskeja ja toiseen saa koskea.

Toisin kuin monissa muissa historiallisissa romaaneissa romanttisissa kirjoissa käsitellään muutakin kuin sotahistoriaa. Niissä nostetaan esiin myös vähemmistöjä. Alyssa Colen vakoojaromanssit tuovat keskiöön mustan kansan­osan äänen.

Romanttinen viihde on samaa kirjallista perintöä kuin sadut: saat tuudittautua siihen, että kaikki selviää. Viihde voi tuoda lohtua ja uusia ajatuksia silloin, kun eniten tarvitsee. Ansa Tulivaaran (nimen takana Päivi Artikainen ja Kirsi Haapamatti) Dekolteen kääntöpiiri -kirjan suhteet pyörivät tutuissa Suomi-maisemissa.

Lukeminen on erinomainen tapa opetella olemaan itsensä ja muiden kanssa. Tarinoissa ihmisten sisäiset kokemukset tulevat esille ja lukija voi oppia ymmärtämään hyvin erilaisesta kokemuspiiristä tulevaa henkilöä. Klassikko­esimerkki on Jane Austenin Järki ja tunteet, jossa kaksi erilaista maailmankuvaa löytää tasapainon.

Asiantuntija: romanttista kirjallisuutta tutkinut Veera Mäkelä