Suomessa 42 prosenttia ja maailmanlaajuisesti 58 prosenttia tytöistä ja nuorista naisista on joutunut verkkohäirinnän kohteeksi lastenoikeusjärjestö Plan Internationalin vuonna 2020 tehdyn kyselytutkimuksen mukaan. Häirinnän tarkoituksena on loukata, nöyryyttää tai vaientaa viesteillä, kommenteilla, kuvilla tai videoilla.

Pahimmillaan verkkohäirintä voi vaikuttaa negatiivisesti tasa-arvoiseen keskustelukulttuuriin ja demokratian toteutumiseen yhteiskunnassa.

”On havaittu, että naiset epäröivät politiikkaan lähtemistä, koska työ vaatii somenäkyvyyttä ja julkista kannan ottamista, mikä tekee todella alttiiksi häirinnälle”, kertoo Outi Rantamäki Naisten Linjan Turvaverkko -hankkeesta.

On edelleen valitettavan yleistä, että verkkohäirintää kokenut joutuu kohtaamaan vähättelyä, koska digitaalisilla alustoilla tapahtuneita asioita pidetään herkästi “tosielämästä” irrallisina.

Rantamäen mukaan seuraukset ovat kuitenkin todella vakavia.

”Ahdistus on yksi yleisimmistä vaikutuksista. Lisäksi verkkohäirinnän kohteeksi joutuneet kokevat usein uupumus- ja masennusoireilua, univaikeuksia ja pelkotiloja. Kokija saattaa joutua eristäytymään online-yhteyksistä ja somealustoista, mikä voi aiheuttaa yksinäisyyttä. Pahimmillaan verkkohäirintä on johtanut myös itsemurha-ajatuksiin ja itsemurhiin.”

Oletko joutunut verkkohäirinnän uhriksi? Näiden 8 vinkin avulla edistät selviytymistäsi ja toipumistasi.

Jo se, että joku kuuntelee ja ymmärtää tilanteesi, voi helpottaa oloasi. Läheisten ihmisten kanssa oleminen ja tieto siitä, ettet ole tilanteen kanssa yksin, auttavat suojaamaan traumaperäisen stressihäiriön oireilta. Oireita ovat esimerkiksi painajaiset, takaumat ja jatkuva ylivirittyneisyystila.

Sometilien ja muiden käyttämiesi verkkoalustojen tietoturva-asiat kannattaa hoitaa kuntoon. Etsi sovelluksista kohtia tietosuoja, yksityisyys ja tietoturva. Tutustu ohjeisiin ja toimi niiden mukaan.

Käytä mahdollisimman pitkää ja ”järjetöntä” salasanaa, jota ei voi arvata helposti mielenkiinnon kohteidesi tai henkilötietojesi perusteella. Ota käyttöön monivaiheinen tunnistautuminen, se hankaloittaa tilisi hakkeroimista ja tilille murtautumista.

Apua ja tukea tietoturva-asioissa antaa Naisten Linjan Turvaverkko. Kannattaa myös tutkia, tarjoaako paikallinen kirjasto tukea tietoturva-asioissa, jos ne tuntuvat liian haastavilta. Lisäksi omalta puhelinoperaattorilta voi kysyä liittymään ja verkkoon liittyviä asioita.

Verkkohäirintään liittyy riski, että se laajenee verkon ulkopuolelle. Tämän vuoksi on hyvä tehdä turvasuunnitelma, johon olennaisena osana kuuluu häirinnästä kertominen läheisillesi.

On tärkeää, että joku osaa huolestua, jos sinulle käy jotain. Ota selvää kenen luokse voit mennä turvaan, jos tilanne sitä vaatii – fyysisesti tai henkisesti.

Ajan viettäminen tärkeiden ihmisten kanssa auttaa lisäämään turvallisuuden tunnetta. Keskity asioihin, joista sinulle tulee hyvä mieli ja rentoutunut olo. Harrasta liikuntaa, lue kirjaa, pidä sarjamaraton.

Turvaa lisää myös omista perustarpeista huolehtiminen. Yritä nukkua tarpeeksi, syödä monipuolisesti ja pitää kehoa liikkeessä.

Jos sinulla on taloudellinen mahdollisuus, psykologille tai terapeutille hakeutuminen voi olla hyvä ratkaisu paineistetussa ja traumatisoivassa elämäntilanteessa.

Matalan kynnyksen ilmaista keskusteluapua tarjoavat muun muassa:

Joskus sometilin sulkeminen ja somen käytön lopettaminen saattavat tuntua verkkohäirintää kokeneesta parhailta vaihtoehdoilta. Tämä ei kuitenkaan välttämättä ratkaise ongelmaa.

”Häirintä voi jatkua verkossa edelleen laajentua myös sen ulkopuolelle esimerkiksi doxauksen, eli yhteystietojen levittämisen, myötä”, Rantamäki kertoo.

Jos joku kehottaa sinua poistumaan somesta koettuasi häirintää, mieti voisiko lyhyt tauko auttaa.

”Some on monelle työn, vaikuttamisen sekä ihmissuhteiden ylläpitokanava, joten on moraalisesti väärin, että verkkoväkivallan kokijan pitäisi vain poistua paikalta. Eihän katuväkivaltaa kokeneellekaan sanota, että ‘älä vain mene sinne kadulle, niin mitään ei satu‘”, Outi Rantamäki huomauttaa.

Pieni hengähdystauko voi kuitenkin tehdä hyvää jaksamisellesi ja kenties rauhoittaa häirikköjä.

”Moni vaikuttaja kokee painetta lukea kaikki viestit läpi ja vastata joukossa oleviin asiallisiin yhteydenottoihin. On tärkeä kuunnella itseään ja tarvettaan irtautua häirinnästä. Kun voimavaroja on saanut kerättyä, voi someen halutessaan palata.”

Jos olosi on hankala etkä jaksa olla töissä, hae sairauslomaa. Se voi mahdollistaa itselle voimavarojen kerryttäminen.

Tämä on asia, josta Rantamäen mielestä on erityisen tärkeä muistuttaa.

”Koska verkkohäirintä on jossain määrin normalisoitua ja vähäteltyä, on tärkeä ymmärtää, että se on oikeasti asia, joka vaikuttaa kokijaan hyvin voimakkaasti.”

Lainsäädäntöön ja lakiin liittyvissä kysymyksissä voit olla yhteydessä juristiin.

Ilmaisia juristipäivystyksiä tarjoavat ainakin Rikosuhripäivystys numerossa 0800 161 177 (ma–to klo 17–19) ja Naisasialiitto Unioni numerossa 09 643 158 (keskiviikkoisin klo 17–19).

Rikosuhripäivystys auttaa sinua myös tunnistamaan tilanteet, joissa on syytä olla yhteydessä poliisiin ja tehdä rikosilmoitus. Sieltä voit saada tukihenkilön, joka auttaa sinua niin käytännön asioissa kuin hyvinvoinnista huolehtimisessa.

Rikosilmoituksen voit tehdä aina, kun koet sen olevan tarpeellista. Muista, ettei ole sinun tehtäväsi selvittää tai tietää, täyttääkö kohtaamasi verkkohäirintä rikoksen tunnusmerkit. Asian tutkiminen on poliisien työtä.

”Rikosilmoituksen tekeminen voi parhaimmillaan vähentää tai lopettaa häirinnän. Toisaalta se on tärkeää, koska ilmoitetut rikokset rekisteröityvät poliisin tilastoihin. Sitä kautta saadaan dataa siitä kuinka paljon verkkohäirintään liittyviä rikoksia ilmoitetaan poliisille, miten niitä käsitellään, kuinka pitkälle tutkinta etenee ja mihin ja miksi tutkinta tökkää.”

Lue myös: Miisa Asikaista haukutaan jatkuvasti somessa – nyt somevaikuttaja kertoo päiväkirjassaan, mitä tapahtui, kun hän yritti kuukauden ajan keskustella vihaajiensa kanssa