Verkkohäirintä uhkaa yksilön terveyttä ja koko yhteiskunnan demokratiaa – toimi näin, jos joudut kohteeksi
Yhteiskunta
Verkkohäirintä uhkaa yksilön terveyttä ja koko yhteiskunnan demokratiaa – toimi näin, jos joudut kohteeksi
Dick picejä, huorittelua, ulkonäön arvostelua, uhkailua, ahdistavia viestejä ja kommentteja. Verkkohäirintä on yleinen mutta vähätelty ilmiö, jota kohtaavat etenkin nuoret naiset.
Teksti

Kuvat

16.12.2022

Suomessa 42 prosenttia ja maailmanlaajuisesti 58 prosenttia tytöistä ja nuorista naisista on joutunut verkkohäirinnän kohteeksi lastenoikeusjärjestö Plan Internationalin vuonna 2020 tehdyn kyselytutkimuksen mukaan. Häirinnän tarkoituksena on loukata, nöyryyttää tai vaientaa viesteillä, kommenteilla, kuvilla tai videoilla.

Pahimmillaan verkkohäirintä voi vaikuttaa negatiivisesti tasa-arvoiseen keskustelukulttuuriin ja demokratian toteutumiseen yhteiskunnassa.

”On havaittu, että naiset epäröivät politiikkaan lähtemistä, koska työ vaatii somenäkyvyyttä ja julkista kannan ottamista, mikä tekee todella alttiiksi häirinnälle”, kertoo Outi Rantamäki Naisten Linjan Turvaverkko -hankkeesta.

On edelleen valitettavan yleistä, että verkkohäirintää kokenut joutuu kohtaamaan vähättelyä, koska digitaalisilla alustoilla tapahtuneita asioita pidetään herkästi “tosielämästä” irrallisina.

”On havaittu, että naiset epäröivät politiikkaan lähtemistä, koska työ vaatii somenäkyvyyttä ja julkista kannan ottamista, mikä tekee todella alttiiksi häirinnälle.”
Outi Rantamäki

Rantamäen mukaan seuraukset ovat kuitenkin todella vakavia.

”Ahdistus on yksi yleisimmistä vaikutuksista. Lisäksi verkkohäirinnän kohteeksi joutuneet kokevat usein uupumus- ja masennusoireilua, univaikeuksia ja pelkotiloja. Kokija saattaa joutua eristäytymään online-yhteyksistä ja somealustoista, mikä voi aiheuttaa yksinäisyyttä. Pahimmillaan verkkohäirintä on johtanut myös itsemurha-ajatuksiin ja itsemurhiin.”

Tätä on verkkohäirintä

  • vihapuhetta
  • häiritsevää viestittelyä tai kommentointia, joka liittyy usein sukupuoleen, seksuaalisuuteen tai ulkonäköön
  • seksuaalisten kuvien ja viestien lähettämistä ja jakamista ilman vastaanottajan suostumusta tai seksuaalissävytteistä uhkailua
  • uhkailua
  • pelottelua
  • huhujen levittämistä ja mustamaalaamista
  • maalittamista eli ihmisten usuttamista tietyn henkilön kimppuun
  • valetilien luomista ja sometilin hakkerointia
  • doksaamista eli esimerkiksi pitsatilauksien tekemistä uhrin yhteystiedoilla

Häirintää kohdistuu usein aktiivisesti julkiseen keskusteluun osallistuviin naisiin. Tekijä on useimmiten mies, myös silloin, kun kohde on mies. Verkkohäirinnän kohteeksi joutumisen riskiä lisää vähemmistöön kuuluminen ja työ antirasismin tai feminismin parissa.

”Koska verkkohäirintä on jossain määrin normalisoitua ja vähäteltyä, on tärkeä ymmärtää, että se on oikeasti asia, joka vaikuttaa kokijaan hyvin voimakkaasti.”
Outi Rantamäki

Oletko joutunut verkkohäirinnän uhriksi? Näiden 8 vinkin avulla edistät selviytymistäsi ja toipumistasi.

1. Puhu läheisillesi

Jo se, että joku kuuntelee ja ymmärtää tilanteesi, voi helpottaa oloasi. Läheisten ihmisten kanssa oleminen ja tieto siitä, ettet ole tilanteen kanssa yksin, auttavat suojaamaan traumaperäisen stressihäiriön oireilta. Oireita ovat esimerkiksi painajaiset, takaumat ja jatkuva ylivirittyneisyystila.

2. Tsekkaa tietoturva-asetuksesi ja salasanasi

Sometilien ja muiden käyttämiesi verkkoalustojen tietoturva-asiat kannattaa hoitaa kuntoon. Etsi sovelluksista kohtia tietosuoja, yksityisyys ja tietoturva. Tutustu ohjeisiin ja toimi niiden mukaan.

Käytä mahdollisimman pitkää ja ”järjetöntä” salasanaa, jota ei voi arvata helposti mielenkiinnon kohteidesi tai henkilötietojesi perusteella. Ota käyttöön monivaiheinen tunnistautuminen, se hankaloittaa tilisi hakkeroimista ja tilille murtautumista.

Apua ja tukea tietoturva-asioissa antaa Naisten Linjan Turvaverkko. Kannattaa myös tutkia, tarjoaako paikallinen kirjasto tukea tietoturva-asioissa, jos ne tuntuvat liian haastavilta. Lisäksi omalta puhelinoperaattorilta voi kysyä liittymään ja verkkoon liittyviä asioita.

3. Tee turvasuunnitelma

Verkkohäirintään liittyy riski, että se laajenee verkon ulkopuolelle. Tämän vuoksi on hyvä tehdä turvasuunnitelma, johon olennaisena osana kuuluu häirinnästä kertominen läheisillesi.

On tärkeää, että joku osaa huolestua, jos sinulle käy jotain. Ota selvää kenen luokse voit mennä turvaan, jos tilanne sitä vaatii – fyysisesti tai henkisesti.

4. Lisää turvallisuuden tunnettasi

Ajan viettäminen tärkeiden ihmisten kanssa auttaa lisäämään turvallisuuden tunnetta. Keskity asioihin, joista sinulle tulee hyvä mieli ja rentoutunut olo. Harrasta liikuntaa, lue kirjaa, pidä sarjamaraton.

Turvaa lisää myös omista perustarpeista huolehtiminen. Yritä nukkua tarpeeksi, syödä monipuolisesti ja pitää kehoa liikkeessä.

5. Kun läheisille puhuminen ei riitä, ammattilaiset auttavat

Jos sinulla on taloudellinen mahdollisuus, psykologille tai terapeutille hakeutuminen voi olla hyvä ratkaisu paineistetussa ja traumatisoivassa elämäntilanteessa.

Matalan kynnyksen ilmaista keskusteluapua tarjoavat muun muassa:

  • Naisten Linjan Turvaverkko-puhelin torstaisin klo 12-15 numerossa 0800 02400 ja Turvaverkko-chat keskiviikkoisin klo 12-15.
  • Mieli ry:n 24 tuntia vuorokaudessa päivystävä Kriisipuhelin numerossa 09 2525 0111 ja maanantaista torstaihin klo 15-19 päivystävä Solmussa-chat.

6. Pidä somebreikki

Joskus sometilin sulkeminen ja somen käytön lopettaminen saattavat tuntua verkkohäirintää kokeneesta parhailta vaihtoehdoilta. Tämä ei kuitenkaan välttämättä ratkaise ongelmaa.

”Häirintä voi jatkua verkossa edelleen laajentua myös sen ulkopuolelle esimerkiksi doxauksen, eli yhteystietojen levittämisen, myötä”, Rantamäki kertoo.

Jos joku kehottaa sinua poistumaan somesta koettuasi häirintää, mieti voisiko lyhyt tauko auttaa.

”Some on monelle työn, vaikuttamisen sekä ihmissuhteiden ylläpitokanava, joten on moraalisesti väärin, että verkkoväkivallan kokijan pitäisi vain poistua paikalta. Eihän katuväkivaltaa kokeneellekaan sanota, että ‘älä vain mene sinne kadulle, niin mitään ei satu‘”, Outi Rantamäki huomauttaa.

Muista, ettei ole sinun tehtäväsi selvittää tai tietää, täyttääkö kohtaamasi verkkohäirintä rikoksen tunnusmerkit.

Pieni hengähdystauko voi kuitenkin tehdä hyvää jaksamisellesi ja kenties rauhoittaa häirikköjä.

”Moni vaikuttaja kokee painetta lukea kaikki viestit läpi ja vastata joukossa oleviin asiallisiin yhteydenottoihin. On tärkeä kuunnella itseään ja tarvettaan irtautua häirinnästä. Kun voimavaroja on saanut kerättyä, voi someen halutessaan palata.”

7. Ota tarvittaessa sairauslomaa

Jos olosi on hankala etkä jaksa olla töissä, hae sairauslomaa. Se voi mahdollistaa itselle voimavarojen kerryttäminen.

Tämä on asia, josta Rantamäen mielestä on erityisen tärkeä muistuttaa.

”Koska verkkohäirintä on jossain määrin normalisoitua ja vähäteltyä, on tärkeä ymmärtää, että se on oikeasti asia, joka vaikuttaa kokijaan hyvin voimakkaasti.”

8. Tee rikosilmoitus matalalla kynnyksellä

Lainsäädäntöön ja lakiin liittyvissä kysymyksissä voit olla yhteydessä juristiin.

Ilmaisia juristipäivystyksiä tarjoavat ainakin Rikosuhripäivystys numerossa 0800 161 177 (ma–to klo 17–19) ja Naisasialiitto Unioni numerossa 09 643 158 (keskiviikkoisin klo 17–19).

Rikosuhripäivystys auttaa sinua myös tunnistamaan tilanteet, joissa on syytä olla yhteydessä poliisiin ja tehdä rikosilmoitus. Sieltä voit saada tukihenkilön, joka auttaa sinua niin käytännön asioissa kuin hyvinvoinnista huolehtimisessa.

Rikosilmoituksen voit tehdä aina, kun koet sen olevan tarpeellista. Muista, ettei ole sinun tehtäväsi selvittää tai tietää, täyttääkö kohtaamasi verkkohäirintä rikoksen tunnusmerkit. Asian tutkiminen on poliisien työtä.

”Rikosilmoituksen tekeminen voi parhaimmillaan vähentää tai lopettaa häirinnän. Toisaalta se on tärkeää, koska ilmoitetut rikokset rekisteröityvät poliisin tilastoihin. Sitä kautta saadaan dataa siitä kuinka paljon verkkohäirintään liittyviä rikoksia ilmoitetaan poliisille, miten niitä käsitellään, kuinka pitkälle tutkinta etenee ja mihin ja miksi tutkinta tökkää.”

Kommentoi +