Kärsitkö sydämentykytyksistä, kivistääkö selkää ja uni ei tule? Oireiden takaa voi paljastua uupumus – näillä asiantuntijoiden neuvoilla opit tunnistamaan kehosi viestit
Monia uupuneita vaivaa ylivirittyneisyystila, jossa ei pysty rentoutumaan. Oireita ei välttämättä huomaa heti, sillä ne voivat kehittyä vuosien kuluessa. Lääkäri ja työyhteisöpedagogi kertovat, miten kehosi viestii uupumuksesta.
Nukahtaminen on vaikeaa, uni katkeilee tai silmät avautuvat aamulla aivan liian aikaisin. Kroppaa kolottaa. Aika ei vain tunnu riittävän kaikkeen, mitä pitäisi tehdä.
Jos tämä kuulostaa tutulta, kannattaa pohtia, oletko vaarassa uupua kuormittavan työn tai arjen takia.
”Monia uupuneita vaivaa ahdistus- tai ylivirittyneisyystila, jossa ei pysty rentoutumaan”, kertoo työterveyslääkäri Mari-Liis Kalima Lääkärikeskus Aavasta.
Usein puhutaan ”ylikierroksilla käymisestä”. Yksi ilmiön seuraus on juuri unettomuus, joka lietsoo väsymistä ja nopeuttaa loppuunpalamista. Burnout voi tosin vaania, vaikka unen kanssa ei olisi ongelmia.
”Hyville nukkujillekin voi kehittyä ylivirittyneisyystila.”
Yhtä lailla jatkuva fyysinen rasitus kuin henkinen kuormitus voi viedä kehon ylikierroksille.
”Jos arki on jatkuvaa taistele tai pakene -reaktiota, ei kiirehuippujen väliin jää riittävästi rauhallista palautumisaikaa. Elimistö kuormittuu ja alkaa oireilla.”
Minä hoidan kaiken
Kun keho ylivirittyy, oireita ei aina huomaa heti. Ne voivat kehittyä vasta vuosien kuluessa, sanoo työyhteisöpedagogi, väitöskirjatutkija Merja Karjalainen.
Näin kävi Karjalaiselle itselleenkin. Hän kärsi pitkään erilaisista kivuista ja keskittymisvaikeuksista, kunnes kuusi vuotta sitten hän havahtui siihen, että oli pahasti uupunut.
”Jatkuva haasteiden vastaanottaminen voi koukuttaa. Ylikierroksilla käydessään voi jonkin aikaa tuntua jopa siltä, että jaksaa mitä tahansa. Hälyttävää on se, jos aktiivisuus lisääntyy jokaisella elämänalueella.”
”Uupunut keho voi tulkita hyvälaatuisenkin selkäkivun uhkaavaksi.”
Lyhytaikainen taistele tai pakene -reaktio on normaali ja tarpeellinen tila, kun pitää kohdata uhka tai hoitaa jokin homma ripeästi. Siinä hermosto valmistautuu toimimaan: syke ja verenpaine kohoavat, lihakset jännittyvät ja ruuansulatus hidastuu.
Stressi, kiire tai muu kuormitus ei kuitenkaan saisi jatkua pitkään eikä toistua liian usein.
”Ylikierrostilassa jotkut vain painavat kaasua. Kovan uranousun lisäksi voi olla esimerkiksi sosiaalisesti tai yhteiskunnallisesti superaktiivinen – aivan kuin itse pitäisi olla kaikessa mukana”, Karjalainen sanoo.
Työterveyslääkäri Kaliman mukaan kyse voi olla liiallisesta joustavuudesta.
”Huippusuorittajan mieli voi olla niin joustava, että se ottaa aina uuden jutun hoitaakseen.”
Kalima sanoo, että tärkeintä olisikin havahtua, jos huomaa jatkuvasti suorittavansa elämää.
”Tutkimustiedon mukaan työuupumukselta suojaa parhaiten se, että huomaa hälytysmerkkejä itsessään ja reagoi niihin.”
Kroppa puhuu kipua
Keho hälyttää uupumuksesta yleisimmin niska- ja selkäsäryillä. Kipuilu voi liittyä runsaaseen tietokoneella istumiseen tai kuormittavaan ruumiilliseen työhön, mutta uupuneella särkyjä voi ilmetä myös ilman fyysistä syytä, Mari-Liis Kalima sanoo.
”Uupunut elimistö voi tulkita hyvälaatuisenkin selkäkivun uhkaksi, mikä on omiaan voimistamaan kipua.”
Muita kehon hälytysmerkkejä ovat sydämentykyttely ja rasituksensietokyvyn heikkeneminen. Liikkeelle lähtiessä syke voi nousta nopeasti ja tottunut treenaajakin voi hengästyä entistä helpommin ja tuntea, ettei jaksa.
Päänsärky tai migreenien paheneminen voi niin ikään kieliä uupumuksesta. Osalla on myös keskittymisvaikeuksia, muistiongelmia ja niin sanottua aivosumua.
”Hyvät suorittajat usein toivovat, että uupumukseen olisi jokin yksittäinen, selkeä ruumiillinen syy – matala ferritiini tai kilpirauhasarvo – jonka voisi suorittaa kuntoon ja jatkaa sitten elämää kuin ennenkin.”
”Uupuneet ovat koko ajan vähän väsyneitä, koska aivot ovat ylikuumentuneet.”
Stressi ja uupumus vaikuttavat myös ruokahaluun.
”Osa ei tunne nälkää, mutta suuremmalla osalla elimistö yrittää kompensoida levon puutetta hakemalla energiaa ruuasta. He paikkaavat palautumisen vajetta syömällä enemmän kuin olisi tarpeen.”
On kuitenkin yksilöllistä, miten oma keho oirehtii. Siksi uupumusta ei aina ole helppo tunnistaa eikä erottaa sitä muista vaivoista tai sairauksista.
Uupunut mieli, sairauksille altis keho
Mari-Liis Kaliman mukaan moni uupunut pelkää, että oireiden taustalta paljastuu vakava sairaus. Yleensä tutkimuksissa kuitenkin selviää, ettei tykyttely johdu vakavasta rytmihäiriöstä eikä väsymys kerro syövästä. Tieto voi helpottaa mutta samalla hämmentää.
”Hyvät suorittajat usein toivovat, että uupumukseen olisi jokin yksittäinen, selkeä ruumiillinen syy – matala ferritiini tai kilpirauhasarvo – jonka voisi suorittaa kuntoon ja jatkaa sitten elämää kuin ennenkin.”
Monen on vaikea kohdata sitä tosiasiaa, että on ajanut itsensä loppuun. Yleistä on myös se, että uupuneet pelkäävät mielenterveyssairauksiin liittyvää stigmaa. Uupumuksen aiheuttamista sairauksista yleisimpiä ovat juuri mielenterveyshäiriöt, masennus ja ahdistuneisuushäiriö.
”Myös mukavat asiat voivat muuttua velvollisuudeksi.”
Uupumus voi pahimmillaan aiheuttaa myös verenpainetautia, sydämen eteisvärinää ja muita sairauksia. Yksi vakavimmista uupumuksen aiheuttamista tiloista on TIA-kohtaus (Transchient Ischemic Attack).
Kaliman mukaan TIA-kohtaus ei ole harvinainen työuupuneilla. Se on ohimenevä aivoverenkiertohäiriö, jonka oireisiin kuuluvat esimerkiksi toispuoleinen käden tai jalan heikkous, kasvojen toispuoleinen halvaus sekä vaikeus puhua tai ymmärtää puhetta.
Kohtauksen jälkeen on usean kuukauden ajan suurentunut riski saada varsinainen aivoinfarkti.
Onko pakko tehdä kivoja asioita?
Koska uupumuksella voi olla vakavia seurauksia, parasta olisi, jos suorituskierteen pystyisi katkaisemaan jo ennen kuin elimistö pääsee ylivirittymään pahasti. Tämä voi onnistua, jos huomaa ajoissa, ettei ole entisellään, oma itsensä. Fyysisen voinnin lisäksi kannattaa kiinnittää huomiota ajatuksiin ja tunteisiin.
Yleinen uupumisen merkki on kyynistyminen, Mari-Liis Kalima sanoo. Työ ei ehkä enää tunnu yhtä merkitykselliseltä kuin aiemmin tai on esimerkiksi vaikea virittyä asiakkaiden taajuudelle.
”Myös mukavat asiat voivat muuttua velvollisuudeksi.”
Kyse voi olla vaikka ystävien tapaamisesta, jonne raahautuu vain siksi, että on luvannut.
"Uupunut saattaa myös alkaa epäillä osaamistaan, ja kynnys töihin tarttumiseen voi kasvaa."
Uupumiseen viittaavat myös jatkuva väsymys, keskittymiskyvyn heikkeneminen sekä äkilliset tunnereaktiot, kuten itkuisuus ja vihanpuuskat.
Kaikkiaan uupumukseen liittyy elämänilon vähenemistä, Merja Karjalainen muistuttaa. Ilon mukana hiipuvat usein myös toiveikkuus ja usko siihen, että ongelmat ovat ratkaistavissa ja tilanne on menossa parempaan suuntaan.
Uupunut saattaa myös alkaa epäillä osaamistaan, ja kynnys töihin tarttumiseen voi kasvaa.
Arki ja työ saavat joskus olla puurtamista – mutta jos siltä tuntuu hyvin usein tai enemmän kuin ennen, on aika tehdä muutos.
Juttu on julkaistu Kauneus ja Terveys -lehdessä 14/2023.
