Etkö ymmärrä, miksi olet niin vihainen? Kiukun takana on usein toinen tunne – psykologi kertoo, miten opit käsittelemään ikäviä tunteita paremmin
Tunteiden säätely ja tunteiden tunnistaminen on joskus aikuisellekin vaikeaa. Välillä tarvitaan salapoliisityötä, jotta selviää, mistä viha tai ärtymys johtuu.
Kaupan kassajonossa on kireä tunnelma. Takana tuleva huokailee turhautuneesti ja nälvii, miten hitaasti toimit. Tekee mieli töksäyttää takaisin. Päällimmäinen tunne on kiukku, mutta sen alla on piilossa usein jotain syvällisempää.
Kyseessä voi olla tunne siitä, ettei toinen arvosta sinua ja pitää omaa tapaansa parempana kuin sinun.
On hyvin tavallista, ettei ihminen aina tunnista tai ymmärrä tunteitaan, psykologi ja tunnekeskeisen paripsykoterapian kouluttajaterapeutti Eira Eklund-Mikola sanoo.
Olo on epämääräisen huono, mutta on vaikea sanoa, miksi. Siksi tunteiden säätely aikuisena on erittäin tärkeää. Tunnetaitojen opettelu olisi aikuisillekin tärkeää.
”Tunteet ovat ihmisen sisäistä informaatiota. Niiden tarkoitus on auttaa selviytymään hengissä ja toimimaan suotuisalla tavalla. Ne ovat koko ajan osa ajattelua, päätöksentekoa ja käyttäytymistä.”
Kun ihmisellä on hyvä yhteys tunteisiinsa, hänen itsetuntemuksensa rakentuu realistiselle pohjalle. Hän ymmärtää esimerkiksi, millaiset asiat ovat hänelle vaikeita ja mikä häntä hävettää tai pelottaa.
”Ihminen kokee, että hän riittää. Hän voi olla aidosti sellainen kuin on ja kohdata toisen sellaisena kuin tämä on.”
1. Keho on viisas, siksi sitä kannattaa kuunnella
Jos omien tunteiden tunnistaminen tuntuu hankalalta, kannattaa suunnata huomio kehoon. Ovatko lihakset kireät tai vatsa kipeä? Kuristaako kurkkua? Itkettääkö?
”Tunne ei ole staattinen tila vaan kehossa tapahtuva prosessi, jonka jokin laukaiseva tekijä käynnistää. Jos huomaa, että suonissa kohisee tai kädet puristuvat nyrkkiin, voi oivaltaa, että itse asiassa minua ottaa todella paljon päähän.”
Monissa tilanteissa keho reagoi ennen kuin mieli ehtii mukaan. Eklund-Mikola kertoo esimerkin. Kun ihminen kävelee metsäpolulla ja näkee silmäkulmastaan maassa olevan pitkän tumman suikeron, hän säikähtää ja hyppää todennäköisesti sivuun ennen kuin ehtii ajatella, onko se käärme vai keppi.
”Olisi vaarallista, jos ei osaisi reagoida niin. Esimerkiksi siksi tunteita tarvitaan. Jos ei tunne mitään, on vaikea tehdä päätöksiä ja toimia suotuisasti vaarallisissa tilanteissa.”
Kun ihminen on hyvin jumissa tunteidensa kanssa, pieni salapoliisityö on usein tarpeen. Kehon lisäksi kannattaa tarkastella toimintaansa ja sitä, miksi toimii kussakin tilanteessa niin kuin toimii.
”On ihan sama, mistä johtolangasta saa kiinni. Se voi olla ajatuskin. Ihminen voi ajatella, että vitsi tuo on ärsyttävä, mutta ei silti tajua olevansa vihainen.”
Eklund-Mikola käyttää työssään usein sanaa olo. Jos ihminen ei osaa sanoa, miltä hänestä tuntuu, hän osaa ehkä kertoa, millainen olo on. Olotilojen, kuten väsymyksen tai voimattomuuden huomaaminen voi johdattaa tunteiden tutkimisessa syvemmälle. Taustalta voi löytyä surua tai pelkoa, joiden tunnistaminen auttaa ihmistä eteenpäin.
”Itsemyötätunto ja tunteen validointikin on tärkeää. Ei ihmekään, että minulla on tällainen olo, kun toinen kohteli minua näin.”
Kyky säädellä ja sietää hankaliakin tunteita on mielenterveydelle tärkeää.
”Masennuksessa tunteet turtuvat ja katoavat pois ja ahdistuksessa tunteiden säätely ei toimi. Tunteet ovat kaoottisia ja pelottavia ja niiden kanssa on sietämätöntä olla”, Eklund-Mikola sanoo.
2. Kiukun takana on usein pelko
Tunnekeskeisessä terapiassa tunteet jaetaan kahteen kerrokseen: pinnan päällä ja pinnan alla oleviin tunteisiin. Eklund-Mikolan mukaan pinnan päällä olevat tunteet ovat usein reaktiivisia suojatunteita – ärtymystä, vihaa tai sitä, että ei tunnu miltään. Pinnan alla ovat haavoittuvaisemmat ydintunteet.
Usein ongelma on se, että suojatunteet todella suojaavat. Ihminen ei tunnista, mitä raivon alla on. Ydintunne voi olla esimerkiksi pelko siitä, ettei kelpaa toiselle. Näiden ydintunteiden havaitseminen on tärkeä osa tunteiden säätelyä.
Eklund-Mikolan mukaan hyvin tyypillinen ydinpelko on huoli siitä, ettei ole toiselle tärkeä. Se voi näkyä arjessa esimerkiksi ärtymyksenä siihen, että toinen ei kuuntele.
”Sellaisessa tilanteessa ihmisestä tuntuu, että hän ei ole merkityksellinen toiselle ja että hänellä ei ole väliä. Se on yksi kamalimpia juttuja kokea. Mitä tärkeämpi ihmissuhde on, sitä kamalampaa se on.”
Toinen hyvin tavallinen ydinpelko on pelko siitä, ettei riitä toiselle. Kolmas on pelko toisen menettämisestä ja yksin jäämisestä.
”Ihmiselle on sairastuttavaa ja vaurioittavaa olla yksin. Kun riidellään esimerkiksi siitä, että toinen on paljon töissä, taustalla voi oikeasti olla pelko, että toinen ei halua olla yhdessä.”
Eklund-Mikola kannustaa aina pyrkimään kohti ydintunnetta, koska sillä tavalla saa yhteyden itseensä. Kipupisteiden tökkiminen on usein rankkaa, mutta palkitsevaa.
Kun tunteen tunnistaa, sen voi jakaa muille. Niin olo todennäköisesti helpottuu.
3. Temperamentti vaikuttaa kykyyn näyttää ja käsitellä tunteita
Kaikilla on joskus vaikeuksia näyttää tunteitaan tai olla niiden kanssa. Eklund-Mikolan mukaan tavat käsitellä tunteita opitaan usein varhaisissa ihmissuhteissa.
Jos on saanut lapsena kiitosta kiltteydestä ja oppinut piilottamaan vaikeat tunteensa, saattaa tehdä niin myös aikuisena. Myös temperamentti vaikuttaa siihen, kuinka tunteitaan näyttää ja käsittelee. Yhden tunteet ryöpsähtävät nopeasti ja näyttävästi, toinen työntää ne piiloon läheisissäkin ihmissuhteissaan.
Parisuhteessa tunteiden tukahduttaminen voi aiheuttaa yksinäisyyttä ja yhteyden katoamista. Rakkaus ei välity toiselle, jos sitä ei osaa ilmaista.
”Joillekin esimerkiksi paineet töissä aiheuttavat sulkeutumista kotona. Se voi näkyä riitoina ja erilleen kasvamisena.”
Tunnesäätely rakentuu kahdesta osasta: kyvystä itse säädellä tunteita ja kyvystä antaa toisen auttaa. Tärkeintä on tasapaino.
”Hyvinvoiva ja emotionaalisesti tasapainoinen ihminen osaa käyttää molempia tunnesäätelyn kanavia. Kaikki hänen tunteensa eivät ryöppyä toisen niskaan, mutta hän osaa myös kääntyä toisen puoleen vaikeissa tunnetiloissa.”
”Kukaan ei voi voida hyvin, jos tärkeitä tunteita ei jaeta.”Eira Eklund-Mikola
4. Tunteesta puhuminen tuo turvaa ja vie eteenpäin
Hyvä keino opetella tunnetaitoja onkin puhua tunteistaan jonkun kanssa. Kun on itse jumissa, toinen voi lempeästi tukea ja ohjata.
”Ihminen on vuorovaikutuksellinen olento. Kukaan ei voi voida hyvin, jos tärkeitä tunteita ei jaeta. Jos kukaan ei tiedä, että on surullinen, ei pääse eteenpäin.”
Eklund-Mikola tapaa työssään paljon pariskuntia, jotka tulevat pariterapiaan tai parisuhdekurssille käsittelemään suhteensa kipukohtia, kuten seksuaalisten halujen eriparisuutta. Kun Eklund-Mikola kysyy ihmiseltä, miltä hänestä tuntuu, kun hän ei halua seksiä, tämä saattaa vastata, ettei tiedä, ja samalla hävetä sitä, ettei tiedä.
”Silloin on tärkeää, että olen avuksi ja teen lempeitä, empaattisia oletuksia. Tuntuuko sinusta pahalta? Siltä, ettet riitä tai kelpaa? Nouseeko ärtymys?”
Arjessa tunteiden pallottelukumppani voi olla ystävä, puoliso, vanhempi tai kuka tahansa, johon luottaa. Tärkeintä on, että joku välittää ja on kiinnostunut kuulemaan.
”Kipeään tunteeseen liittyy usein jokin emotionaalinen tarve. Esimerkiksi tarve tulla halatuksi tai lohdutetuksi. Siksi tunteen jakaminen on tärkeää.”
Eklund-Mikolan mukaan tunteiden tukahduttaminen heikentää yhteyttä itseen ja vie elämästä hyvinvointia ja iloa. Jos omia tunteitaan ei jaa kellekään, jää helposti yksin.
”Stressitasot ovat koko ajan korkealla, ja se taas altistaa erilaisille sairauksille.”
Tunteiden sivuun sysääminen käy usein huomaamatta.
”Kun on oppinut työntämään tunteet pois, voi olla vaikeaa nähdä siinä tavassa mitään huonoa. Se on saattanut auttaa menestymään elämässä. Esimerkiksi kirurgin tai palomiehen ammatissa tai muissa vaativissa töissä, joissa vaaditaan maksimaalista suorituskykyä.”
Ihmissuhteissa tunteiden tukahduttamisesta on harvoin hyötyä, Eklund-Mikola sanoo. Jos ei itse tunne esimerkiksi pelkoa, voi olla vaikea asettua toisen asemaan, kun häntä pelottaa.
”Tunteet ovat läheisen suhteen liima. Jos ihmisen tunnekoneisto toimii normaalisti, hän on automaattisesti empaattinen, kun toisella on paha olla. Tunteiden jakaminen synnyttää turvaa, mikä on kaiken mielenterveyden ja hyvinvoinnin pohja.”
5. Tunteet tarttuvat, jos ei erota muiden tunteita omistaan
Ihminen, jolla on hyvät tunnetaidot, osaa tunnistaa ja ymmärtää paitsi omiaan myös toisten tunteita. Hän tiedostaa, että muut voivat kokea saman tilanteen hyvin eri tavalla kuin hän itse kokee.
”Tunteet tarttuvat, ja myös tulkitsemme niitä usein itsestä käsin. On hyvin keskeistä erottaa, mikä on minun ja mikä sinun tunteesi.”
Jotta se onnistuu, on tärkeää puhua ja kysyä.
”Jos ei osaa kysyä toiselta, miten hän jonkin asian koki, tekee hyvin todennäköisesti vääriä tulkintoja.”
Hyvistä tunnetaidoista on hyötyä erityisesti silloin, kun kohtaa vaikeuksia ja menetyksiä.
”Se, että pystyy suremaan, vie suruprosessia eteenpäin. Ihminen ei jumiudu yksinäisyyteen tai katkeruuteen esimerkiksi silloin, kun eroaa tai menettää tärkeän ihmisen.”
Vaikeisiinkin tunteisiin kannattaa suhtautua lempeydellä.
”Tunteet ovat sinun puolellasi. Niillä on hyvä tarkoitus. Ne eivät ole huonoja tai vääriä vaan informaatiota, jota kannatta kuunnella.”
Eira Eklund-Mikola
on psykologi ja tunnekeskeisen paripsykoterapian kouluttajaterapeutti. Hän on julkaissut kirjan Rakkauden logiikka – vahvista parisuhteen tunneyhteyttä (Otava 2025).
Juttu on julkaistu Voi hyvin -lehdessä 6/2025.
