Suorittaja. Pilkunviilaaja. Kiltti tyttö, joka ei osaa vetää rajojaan.

Tunnollisuudella on usein negatiivinen kaiku. Se yhdistetään neuroottisuuteen, uupumiseen – ja umpitylsyyteen.

– Ajatellaan, että tunnollinen on stressaava perfektionisti, massan mukana menevä robotti tai ujo tyyppi, joka ei osaa nauttia elämästä, tiivistää psykologian professori Markus Jokela Helsingin yliopistosta.

Kyse on kuitenkin aivan muusta, nimittäin arvoista.

Tunnollinen tuntee omat arvonsa ja haluaa tehdä itselleen tärkeät asiat hyvin, sanoo psykoterapeutti ja terveyspsykologian erikoispsykologi Maarit Lassander.

– Tunnollisuuden vastakohta ei ole rentous vaan ennemminkin välinpitämättömyys: Se, että asiat eivät ole tärkeitä, eikä niistä halua ottaa vastuuta, Lassander sanoo.

Oletko tunnollinen, vaikka välillä jopa toivoisit, ettet olisi? Lassanderilla ja Jokelalla on sinulle hyviä uutisia.

Saan kiitosta työstäni. Kotona on siistiä. Käyn tunnollisesti liikkumassa, joten olen hyvässä kunnossa, mistä on hyötyä monessa asiassa. (Vastaaja Terve.fi:n kyselyssä)

Tutkimusten mukaan tunnollisuus tekee tervey­delle suorastaan ihmeitä. Jokelan mukaan ominaisuus ennustaa keskimääräistä pidempää elinikää ja alhaisempaa riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin, diabetekseen ja muihin kroonisiin sairauksiin.

Jokela tuntee terveysvaikutukset hyvin, koska hän tutkii persoonallisuutta Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa. Tunnollisuus nousee esiin tutkimuksissa, joissa selvitetään terveyden psykologista taustaa.

Oikeastaan kyse ei ole yksittäisestä luonteenpiirteestä vaan kimpusta loistavia ominaisuuksia. Tunnolliset osaavat kantaa vastuuta, tehdä asiat ajallaan ja pitää paikat järjestyksessä.

– Ihmiset ovat erilaisia siinä, kuinka hyvin he pystyvät vastustamaan mielijohteitaan ja pitäytymään suunnitelmissa. Tunnolliset ovat hyviä toiminnassa, joka edellyttää päämäärätietoisuutta ja itsekontrollia, Jokela sanoo.

Tunnollisuuden yhteys terveyteen selittyykin osittain sillä, että nämä ihmiset noudattavat muita todennäköisemmin terveellisiä elintapoja. He harrastavat liikuntaa, syövät monipuolisesti ja käyttävät maltillisesti alkoholia.On myös näyttöä siitä, että he hakeutuvat muita tunnollisemmin lääkäriin.

Tunnolliset noudattavat myös mielellään sosiaalisia normeja. Jos suositukset sanovat, ettei tupakointi kannata, tunnollinen jättää sauhuttelun väliin muita todennäköisemmin.

Olen tehnyt työt aina ajallaan, en juuri myöhästele. Vaikken ole se fiksuin, hommat ovat kunnossa. Minuun on luotettu ja minulle on annettu vaativampia tehtäviä.

Tutkimuksista tiedetään, että tunnollisuus ennustaa persoonallisuuspiirteistä parhaiten koulutusta ja menestystä töissä.

– Silti tunnollisuuden arvoa vähätellään. Puhutaan kympin tytöistä kuin siinä olisi jotain vikaa. Tunnolliselle on luontaista huolehtia, että asiat ovat paikoillaan. Hänellä on huoliteltu asenne elämään, Jokela sanoo.

Hän huomauttaa, että tämäkin ominaisuus on kuitenkin vain osa persoonaa. Kaikki tunnolliset eivät suinkaan ole samanlaisia. Esimerkiksi sillä, kuinka sosiaalinen, tasapainoinen tai ujo on, ei ole tekemistä tunnollisuuden kanssa.

– Jostain syystä moni ajattelee, että tunnolliset olisivat jotenkin lammasmaisia. Että he eivät tekisi itse elämäänsä koskevia päätöksiä vaan noudattaisivat vain muiden vaatimuksia.

Mielikuvat voivat johtua siitä, että impulsiivisesti toimivat ihmiset ovat usein värikkäitä hahmoja. Spontaaneista liftausreissuista voi syntyä kiinnostavampia tarinoita kuin huolellisesti järjestetyistä matkoista.

Tunnollisuus ei kuitenkaan tarkoita sitä, että hoitaisi jokaisen asian yhtä pieteetillä. Säntillinen työntekijä voi olla huoleton siivoaja tai laiska hoitamaan ihmissuhteitaan.

Maarit Lassanderin mukaan tunnollisella on kyky valita, mihin kohdistaa sitoutumistaan. Kun hoitaa itselleen tärkeät asiat hyvin, saa onnistumisen kokemuksia, jotka vahvistavat.

– Ei tarvitse olla tunnollinen kaikessa. Itse hoidan työn aika huolellisesti. Ruoan­laitossa tai siivouksessa taas en ole tunnollinen, koska ne eivät ole minulle elämän tärkeitä kysymyksiä.

Ihmiset, joiden kanssa olen tekemisissä, tietävät, että en petä lupauksia ja informoin, jos jotain yllättävää sattuu. En jätä ketään pulaan. Luotettavuus on minulle tärkeä arvo ja haluan toteuttaa sitä elämässäni.

Tunnollisuus auttaa ihmistä pitämään kiinni päämääristään ja lupauksistaan. Kun langat pysyvät muutenkin käsissä, tunnollinen myöhästyy muita vähemmän eikä hukkaa yhtä helposti tavaroitaan.

Itsekontrolli on Markus Jokelan mukaan yksi tunnollisuuden tärkeimmistä osa-alueista. Se tuo tietynlaista harkitsevaisuutta. Ihminen sitoutuu päätöksensä pitkäkestoisiin seurauksiin, eikä anna impulsseilleen valtaa. Tämä piirre näkyy usein jo lapsuudessa.

Tunnollisuuteen vaikuttavat geenit, elämänkokemukset, sosiaaliset odotukset ja muilta saatu palaute. Se ei ole muuttumaton ominaisuus, jota joko on tai ei ole. Jatkuva kritiikki voi syödä jämptiyttä ja kannustus puolestaan vahvistaa sitä.

Lassanderin mukaan turvallinen kasvuympäristö vahvistaa itseohjautuvuutta ja kykyä pitää huolta itsestä.

Kun on varmuus siitä, että itseä rakastetaan, ei ole niin suurta tarvetta hakea hyväksyntää toisilta. Tällöin tunnollisuus on lähtöisin enemmän itsestä kuin muiden odotuksista.

Kaaottisessa elinympäristössä tai haastavassa elämäntilanteessa on vaikeaa pitää langat käsissään. Myös heikentynyt terveys vaikeuttaa järjestelmällisesti toimimista.

Jos tunnollisuus ei ole varsinaisesti oma vahvuus, Lassander kannustaa miettimään, mitkä asiat ovat itselle tärkeitä. Mihin haluaisi panostaa ja miten sen voisi tehdä?

Usein hyvä alku on se, että suunnittelee tekemisensä paremmin ja pitää kiinni lupauksistaan. Tavoitteiden kannattaa olla konkreettisia ja käytännönläheisiä. On helpompi pyrkiä maksamaan laskut ajallaan kuin pyrkiä muuttumaan kaikissa asioissa tunnolliseksi.

– Se on liian epämääräinen tavoite. Konkreettisia tavoitteita on helpompi harjoitella ja seurata, Jokela sanoo.

Jos haluaa esimerkiksi opetella olemaan ajoissa ainaisen myöhästelyn sijaan, myönteinen palaute tai aikataulujen hallinnan harjoittelu voi auttaa, Lassander vinkkaa.

– Tuttavallani oli vaikeuksia saapua tapaamisiin ajoissa. Hän pyysi kollegojaan kehumaan häntä, kun hän oli ajoissa. Pian hän huomasi myöhästelevänsä vähemmän.

Tunnollisuuden merkitystäkään ei Jokelan mukaan kannata ylikorostaa.

– Vaikka tunnollisuudessa on hyviä puolia, se ei tarkoita, että elämästä pitäisi karsia kaikki spontaanius. Ei kaikkien tarvitse elää erittäin harkitsevaisesti ja järjestelmällisesti.

En väsy tunnollisuuteen, koska osaan jo keski-iässä määritellä, mitkä asiat ovat niitä, jotka oikeasti kuuluvat minulle ja ovat tärkeitä. Huonosti tehty tai tekemätön työ sen sijaan aiheuttaa stressiä.

Jos tunnollinen ajautuu riitaan, hän pyrkii todennäköisesti ratkaisemaan kiistan eikä vain lakaise murheita maton alle, Jokela sanoo.

– Se johtuu sosiaalisesta velvollisuudentunnosta mutta myös uskosta siihen, että ongelmat ovat ratkaistavissa.

Jokelan mielestä on tärkeä muistaa, että vaikka tunnollisuus ja uupumus liitetään mielellään toisiinsa, tunnollinen ei automaattisesti vaadi itseltään liikaa.

– Tunnolliset pystyvät ratkaisemaan ongelmia. He eivät ole tuomittuja uhrautumaan, polttamaan itseään loppuun tai hoitamaan asioita muiden puolesta.

Olennaista on ymmärtää, että vaikka itse haluaisi toimia oikein ja tunnollisesti, kaikki ei aina mene suunnitelmien mukaan.

Ratkaisukeskeinen ihminen pystyy sopeutumaan vastoinkäymisiin eli muuttamaan suunnitelmaa. Perfektionisti tai itseltään liikaa vaativa taas on usein joustamaton eikä pysty yhtä helposti sopeuttamaan käytöstään ja tunteitaan muuttuviin tilanteisiin.

Jokelan mukaan tunnollisuudesta ei juuri ole haittaa, kunhan se ei muutu patologiseksi perfektionismiksi.

– Perfektionisti ei pysty päästämään irti tavoitteistaan ja vaatimuksistaan vaan jää niihin jumiin. Hän kokee, että hänen omanarvontuntonsa on sidoksissa kohtuuttomiin tavoitteisiin, ja pelkää epäonnistumista.

Jos huomaa, että oma täydellisyyden tavoittelu menee liian pitkälle, on hyvä miettiä, miksi asettaa itselleen kohtuuttomia vaatimuksia. Välillä on hyvä kysyä, ovatko tavoitellut asiat lopulta edes niin tärkeitä.

Tärkeistä tavoitteista ei tarvitse luopua, kunhan ei rakenna omaa arvoaan niiden varaan.

Tunnollisuuden vuoksi en ole jäänyt tuleen makaamaan, vaan olen pakottanut itseni kouluun tai töihin. Tästä on tullut tunne, että selviän vaikeistakin asioista.

Jokela ja Lassander korostavat, että tunnollisuus ei tarkoita sitä, että ei osaisi pitää kiinni rajoistaan.

Jos huomaa olevansa liian kiltti, taustalla on usein jokin aivan muu asia kuin tunnollinen luonne. Jokelan mukaan tunnolliset ihmiset yleensä ymmärtävät kohtuuden merkityksen.

– On tärkeää tunnistaa, mikä on motiivi tunnollisuuden takana, Lassander sanoo.

Tekeekö asiat huolella, koska ne ovat itselle tärkeitä, vai yrittääkö täyttää ulkopuolelta tulevia odotuksia? Jälkimmäinen tukee harvoin hyvinvointia.

Tunnollisuus voi jopa suojata uupumiselta. Jos pitää hyvinvointia tärkeänä asiana, huolehtii jaksamisestaan.

– Oma hyvinvointi tulisi nähdä niin mielekkäänä ja merkittävänä asiana, että siitä ei halua tinkiä.

Lassander huomauttaa, että uupumus ei kosketa vain tunnollisia. Ympäristöllä on suuri merkitys, ja siksi yhtä hyvin myös vähemmän tunnolliset ihmiset voivat uupua.

Jos pelkää, että tunnollisuus kääntyy itseään vastaan, kannattaa pohtia, haittaako se jotenkin elämää. Kuormittaako jämptiys itseä tai tuoko se ongelmia ihmissuhteissa? Vaatiiko muilta niin paljon, että he rasittuvat?

– Kuulostele, millainen olo asioiden tekemisestä tulee. Onko sinulla pakonomainen tarve menestyä ja suorittaa vai saatko iloa siitä, että teet asiat hyvin?

Jos tunnollisuus on ylimitoitettua ja ulkoa ohjautuvaa, uupumisriski kasvaa. Hälytysmerkki voi olla se, jos usein turhautuu muiden toimintaan.

– Jos joku toinen ei hoida asioita samalla tarkkuudella, se voi tuntua epäreilulta tai suorastaan henkilökohtaiselta loukkaukselta, Lassander sanoo.

– Jos näitä tunteita tunnistaa itsessään, kannattaa pysähtyä miettimään, mistä oma tunnollisuus kumpuaa. Onko taustalla kenties kriittinen ja vaativa minä, joka ei huomaa huolehtia omasta hyvinvoinnistaan?

Lassander on kuullut häntä hieman vanhemmilta kollegoilta ja ystäviltä, että he ovat opetelleet pois tunnollisuudesta, jotta saisivat enemmän iloa ja omannäköisemmän elämän.

– Ajattelen, että he ovat opetelleet pois ulkoa lähtevästä tunnollisuudesta ja menneet kohti omia arvojaan, Lassander sanoo.

Se tekee todennäköisesti pelkkää hyvää.

Kursivoidut kohdat ovat lukijoiden kommentteja tunnollisuuskyselystä, joka tehtiin Terve.fi:ssä tammi-helmikuussa.