Kun Tommi Korpela pyysi työkaveriaan Elina Knihtilää ensitreffeille, tämä ei lähtenyt – nyt pari ollut 34 vuotta yhdessä: ”Etsimme yhdessä elämyksiä”

Näyttelijä Tommi Korpela kertoo elämänsä rooleista Eeva-lehden juttusarjassa. Valkokankaalla hänet nähdään maaliskuussa ensi-iltansa saavassa Aleksi Salmenperän ohjaamassa Isänpäivä-elokuvassa.

Puoliso | Toinen hakeutuu ampiaispesään, toinen ei

”Olen ollut puolisoni Elina Knihtilän kanssa 34 vuotta yhdessä, ja meillä menee oikein hyvin. Ihailen häntä ihmisenä ja taiteilijana.

Tapasimme nuorina näyttelijäkollegoina Q-teatterissa 1991. Elinalla on tarkka muistikuva, että pyysin häntä elokuviin mutta hän ei lähtenyt. Pyysin Elinaa kuitenkin uudestaan treffeille, ja seuraavalla kerralla hän suostui. Siitä se lähti, aloimme pikkuhiljaa styylata.

Elinan kanssa voin aina olla oma itseni, ja hän on minulle myös hyvä ystävä. Olen kiittänyt häntä siitä, että hän on näin kauan jaksanut katsoa oikkujani eli kaikenlaista epävarmuutta, päättämättömyyttä, kiukuttelua, turhamaisuutta ja muuta.

Pariskuntana voimavaramme on, että tuemme toisiamme ehdoitta. Meillä nauretaan paljon. Elinalla ja minulla on tapana tarkkailla maailmaa ja elämänpiiriä huumorin sävyttämien lasien läpi.

Näen ihmisten tavoissa toimia valtavasti komiikkaa. Parisuhteessa ihminen käyttäytyy yleensä kaikkein kakaramaisimmin. Sitä vaatii, että tulee nähdyksi ja että valtavat itselle koituneet vääryydet korjataan.

Kun ihminen on niin vakavasti omien ongelmiensa sisällä, hän on hyvin hauraana ja paljaana. Se on sekä koskettavaa että koomista. Parisuhteemme on myös opettanut nauramaan itselle, se on siihen hyvä peili.

Joskus on raskasta, jos jommallakummalla on jokin ongelma työssä. Kun ei saa työstä kiinni, muuttuu paskaksi kotona. Silloin voimme huomauttaa toiselle, että nyt rooli tai duuni puhuu täällä.

Kun meillä on vapaata, etsimme yhteisiä elämyksiä. Pyrimme joka vuosi käymään Sodankylän elokuvajuhlilla ja matkustamme taiteen ja ruuan perässä myös ulkomaille.

Elina on rikastuttanut elämääni kovasti muutenkin kuin näyttelijäntyön professorin palkalla. Hänellä on aika paljon laajempi ja värikkäämpi temmellyskenttä kuin minulla, ja hän on myrskyn silmässä nuorten opiskelijoiden keskellä koko ajan. Opettaja on nuorille tuki ja turva mutta myös vastus ja sylkykuppi. Niin sen pitääkin olla. Nuorten pitää haastaa vanhempia.

Olen oppinut Elinalta muun muassa avara­katseisuutta, asioiden kyseenalaistamista ja rohkeutta. Hän hakeutuu aina suoraan ampiaispesään. Minä en pidä ampiaisista.

Olemme käyneet karilla muutamaan kertaan. Eteenpäin olemme päässeet keskustelemalla keskenämme ja ystävien kanssa. Vaatii jatkuvaa työtä osoittaa, että on parisuhteen arvoinen. Emme ole onneksi eksyneet pitämään toisiamme itsestäänselvyytenä.”

Luit lyhennelmän haastattelusta, joka on julkaistu Eeva-lehdessä 2/2026. Haastattelussa Tommi kertoo, miksi lapsuuden olosuhteet tekivät hänestä ujon ja pelokkaan mutta myös sopeutujan. Entä miten elämään tuli Bene-niminen pyörremyrsky, joka sulostuttaa hänen ja puolison elämää?