Oletko stressaantunut? Tämä yllättävä muutos helpottaa stressiä nopeasti, tutkimus osoittaa
Stressi katkaisee unen ja vaikuttaa mielialaan – mutta aiheuttaa myös lukuisia muita oireita. Psykologi kertoo, että uudenlainen suhtautuminen oireisiin voi auttaa.
Mitä kehossa tapahtuu, kun stressi iskee?
Keho ja mieli ovat vahvasti yhteydessä toisiinsa, ja stressi on niiden yhteinen reaktio haastavaan tilanteeseen. Tällaisia tilanteita voivat olla vaikeudet ihmissuhteissa, liiallinen työkuorma tai vakava sairastuminen.
”Stressireaktio on salamannopea, fysiologinen reaktioiden vyöry, joka lähtee liikkeelle, kun kyseessä on jokin itselle merkityksellinen asia”, neuropsykologian erikoispsykologi Laura Sokka sanoo.
Tällöin mielen tasolla tapahtuva asia alkaa vaikuttaa elimistössä ja sympaattinen hermosto aktivoituu. Siten elimistö pystyy vastaamaan tilanteeseen. Sydämen syke kiihtyy ja verenpaine nousee. Samalla parasympaattinen eli rauhoittumisesta vastaava hermosto vaimenee. Kaiken tämän tarkoituksena on, että ihminen saa lisää puhtia vaikean asian selvittämiseen.
Lisäksi aivojen HPA-akseli eli hypotalamus-aivolisäke-lisämunuaisakseli voimistuu ja elimistössä käynnistyy hormonireaktio.
Se johtaa siihen, että lisämunuaisen kuorikerros alkaa tuottaa lisää stressihormoniksi kutsuttua kortisolia. Sen tarkoitus on parantaa elimistön kykyä taistella: verensokeri ja vireystila nousevat, jotta keho saa ylimääräistä energiaa taisteluun.
Miksi stressi voi saada selän jumiin tai vatsan löysälle?
Stressistä voi seurata lähes mitä tahansa fyysisiä oireita.
”Stressitutkimuksen isä, itävaltalaissyntyinen endokrinologi Hans Selye on määritellyt sen epäspesifiksi reaktioksi”, Sokka sanoo.
Se tarkoittaa, että stressi ei aiheuta aina samoja oireita, vaan se voi näkyä ja tuntua monin eri tavoin. Kaikki lähtee aivojen ja hermoston hälytystilasta, mutta oireet voivat olla moninaiset.
Hartiajumi on tyypillinen oire, koska stressi lisää lihasjännitystä. Stressihormonit voivat supistaa verisuonia ja altistaa päänsärylle.
Stressistä seuraa usein myös univaikeuksia, ja ne taas lisäävät särkyjä ja saavat kaiken tuntumaan pahemmalta.
Lisäksi aivot ja suolisto ovat kiinteässä yhteydessä vagushermon kautta, ja stressi saattaa vilkastuttaa tai hidastaa suoliston toimintaa. Tähän vaikuttavat muun muassa sympaattisen hermoston aktivoituminen ja kortisolin lisääntyminen.
Stressi voi myös voimistaa kipukokemusta ja madaltaa kipukynnystä, jolloin säryt voivat tuntua pahemmilta. Se voi lisätä myös tulehdusta ja pahentaa iho-oireita.
Toiset tuntevat kuormituksen puristuksena ylävatsassa tai kurkun kuristumisena. Sekin on kehon ja mielen reagointia stressiin ja sen aiheuttamiin muutoksiin elimistössä.
Ihmiset ovat kuitenkin yksilöitä, ja siksi oireet eivät ole kaikille samanlaisia. Yksi reagoi aina vatsallaan, toinen päällään.
Toiset tuntevat stressin puristuksena ylävatsassa tai kurkun kuristumisena.
Miksi flunssat iskevät stressaantuneena?
Joku saa flunssan aina stressin kylkiäisenä – toinen ei. Ei siis ole totta, että flunssat iskevät aina stressaantuneena.
”Pitkään jatkuva stressi voi heikentää immuunijärjestelmää, mutta stressi saattaa myös hetkellisesti edistää fyysistä palautumista ja vahvistaa immuunipuolustusta, jotta se jaksaisi taistella.”
Siksi osa saa flunssan vasta sitten, kun kuormittava tilanne laukeaa eli alkaa vaikkapa viikonloppu tai loma. Tärkeää ei kuitenkaan ole se, iskeekö flunssa, vaan se, ettei stressaa siitä.
”Jos etukäteen pelkää, että sairastuu, stressi lisääntyy ja sairastumisesta tulee todennäköisempää. Samalla ylläpitää ajatusta, että flunssa johtuu stressistä. Koska stressi on haitallista, kierre säilyy.”
Miten stressioireista pääsee eroon?
”Kun niska alkaa kiristyä, kannattaa pysähtyä ja miettiä, mistä se kertoo ja mitä voisi tehdä, jotta kipu hellittäisi. Mihin jumi ohjaa sinua?”, Sokka kuvailee.
Niskajumiin voi auttaa hieronta, jooga tai hartiajumppa. Toisaalta sitä voivat helpottaa pieni kävely, hengitysharjoitus tai palauttavat tauot päivän aikana, sillä ne vähentävät stressiä. Joskus tarvitaan yksinkertaisesti särkylääkettä.
Vatsavaivoihin puolestaan saattaa saada helpotusta kuitupitoisesta ruokavaliosta. Mutta jos vatsa on aivan sekaisin stressin takia, mikään määrä kuitua ei välttämättä rauhoita sitä.
Oikea voide saattaa lievittää iho-ongelmia, mutta jos stressi lietsoo niitä, sekään ei välttämättä riitä.
Kohtuutehoinen liikunta on yleensä hyödyksi, mutta se ei aina poista oireita.
”Moni lähtee stressaantuneena lenkille ja olo paraneekin, mutta koska kuormituksen aiheuttaja ei katoa lenkkipolulle, saattaa stressi palata heti kotiovella.”
Yhtä vastausta ei siis ole, mutta stressin lievittyminen normalisoi myös kehon toimintoja.
”On tutkimusnäyttöä, että pitkittyneessäkään tilanteessa stressi ei ole aina johtanut pelkästään haittoihin, niin kuin on totuttu ajattelemaan.”
Miten stressin hyväksyminen vaikuttaa oireisiin?
Tiedetään, että lyhyellä aikavälillä stressistä on hyötyä ja se auttaa selviämään. Jos se pitkittyy, elimistö voi kuormittua.
Stressin haitoista puhutaan siksi paljon, mutta niitä ei kannata liikaa pohtia stressaantuneena. Vaikka haitoista varoittamisella tarkoitetaan hyvää, seuraus voi olla päinvastainen.
”Elämässä on tilanteita, kuten sairastuminen tai taloushuolet, joissa ei voi tietää, kuinka kauan ne kestävät. Jos silloin muistutetaan kuormituksen haitoista, siitä voi tulla lisää stressiä.”
Stressin haitat eivät sitä paitsi ole täysin itsestäänselvyys.
”On tutkimusnäyttöä, joka kertoo, että pitkittyneessäkään tilanteessa stressi ei ole aina johtanut pelkästään haittoihin, niin kuin on totuttu ajattelemaan. Tärkeää on se, miten suhtautuu tilanteeseen.”
Jos stressin ajattelee olevan liikkeelle paneva voima silloinkin, kun myös haitat ovat mahdollisia, se voi olla vähemmän haitallista. Esimerkiksi vaikean ja kuormittavan elämänvaiheen läpikäyminen voi saada ajattelemaan toisin, opettaa jotain itsestä ja elämänarvoista ja saada asettamaan asioita uuteen tärkeysjärjestykseen. Tätä kutsutaan posttraumaattiseksi kasvuksi.
”Tällöin stressin kokeminen onkin se, joka auttaa kasvamaan ja voimaan lopulta paremmin.”
Stressi on tavallaan kuin voimaharjoittelua: jos kuormitus ja lepo ovat tasapainossa, keho ja mieli vahvistuvat. Jos taas treenaa jatkuvasti ilman palautumista, seurauksena on ylikuormitus.
Olo voi myös helpottaa, jos hyväksyy sen ja sen aiheuttamat tuntemukset osaksi elämää silloin, kun sitä jo on.
”Tutkimusnäyttö osoittaa, että kun suhtautuminen stressiin muuttuu sallivammaksi, kortisolitasot palautuvat nopeammin normaalille tasolle.”
Tähän liittyy hormoni nimeltä dehydroepiandrosteroni-sulfaatti eli dhea-s. Se on kortisolin vastavoima, jota myös erittyy stressitilanteessa. Dhea-s tukee kehon palautumista.
”Tutkimuksissa on osoitettu, että jos suhtautuu stressiin sallivasti, dhea-s saa enemmän tilaa ja sysää fysiologista palautumista liikkeelle.”
Jos dhea-s taas pysyy matalalla ja kortisoli korkealla, keho on jatkuvassa hälytystilassa. Siksi ei kannata stressata stressistä, vaan muistaa, että tuntemukset ovat viestejä siitä, että jotain merkityksellistä on meneillään.
”Muista, että stressaat vain asioista, joista välität.”
3 vinkkiä stressin kestämiseen
- Vaihda näkökulmaa. Kun olet stressaannut, yritä olla huolestumatta stressistä itsestään. Näe se sen sijaan viestinä, jonka on tarkoitus auttaa sinua ja kertoa, että jotain sinulle merkityksellistä on käynnissä.
- Hyväksy, että stressi ei välttämättä tunnu hyvältä, mutta sillä on tarkoitus. Yritä välttää näkemästä sitä ongelmana, joka täytyy ratkaista ja saada pois. Tutkimukset kertovat, että stressin hyväksyminen lisää hallinnan tunnetta ja luottamusta itseen.
- Huomaa, mitä hyvää stressi saa sinut tekemään. Kun lähdet lenkille purkamaan kuormitusta, soitat kaverille tai menet vaahtokylpyyn, autat itseäsi palautumaan. Stressi on siis ohjannut sinua tekemään sitä, mitä tarvitset. Kun näet tämän, stressi ei tunnu niin kurjalta.
Asiantuntijana Laura Sokka
Psykologian tohtori, neuropsykologian erikoispsykologi ja psykoterapeutti.
Juttu on julkaistu Voi hyvin -lehdessä 11/25.
Kommentit