Näin voit laskea stressiä ruokavaliolla – asiantuntijat kertovat 5 helppoa vinkkiä

1. Syö terveellisesti ja kasvisvoittoisesti

Kasvikset, hedelmät ja marjat sisältävät antioksidantteja, polyfenoleita ja C-vitamiinia, jotka auttavat elimistöä poistamaan liiallista kortisolia. Täysjyväviljan ja tummanvihreiden kasvisten sisältämä magnesium on hyväksi.

Suosi vähemmän prosessoitua ruokaa, jossa vitamiinit ja suoja-aineet ovat tallella. Terveellinen ruokavalio vähentää kehon matala-asteista tulehdusta. Ruokavalio ja kortisolitaso kulkevat käsi kädessä, sillä parhaimmillaan terveelliset valinnat tukevat kehon stressinhallintaa.

2. Muista ruokailun säännöllisyys, proteiini ja kuitu

Pyri syömään paljon ravintokuitua ja neljästi päivässä ainakin kämmenellisen verran proteiiniruokaa, niin verensokerisi pysyy tasaisempana. Sen heilahtelu nostaa kortisolia. Proteiini auttaa lihasmassaa säilymään ja ehkäisee kortisolin haittoja. Näin kortisolitasojen laskeminen ravinnon avulla tehostuu.

3. Lisää ruokavalioosi omega-3-rasvahappoja

Niitä on paljon rasvaisessa kalassa, chian- ja pellavansiemenissä ja saksanpähkinöissä. Ne voivat vähentää kortisolin eritystä ja auttaa palautumaan stressistä. Lisäksi ne laskevat elimistön matala-asteista tulehdusta ja tekevät hyvää aivoille.

Kortisolin hallinta ruokavaliolla hyötyy erityisesti riittävästä määrästä näitä rasvahappoja.

4. Juo kofeiinia kohtuudella

Sen liiallinen nauttiminen nostaa stressitasoja. Pari kuppia kahvia mahtuu kyllä päivään, jos et ole erityisen herkkä kofeiinille, mutta pari pannua on luultavasti liikaa.

Viimeinen kuppi olisi hyvä juoda viimeistään kahden maissa iltapäivällä. Muuten kortisoli ei ehdi laskea illaksi, ja rauhoittuminen vaikeutuu. Liiallinen kofeiinin saanti voi myös hankaloittaa kortisolin hallintaa.

5. Harkitse adaptogeeneja, kuten ruusujuurta tai ginsengiä

Ne voivat mahdollisesti auttaa tasaamaan kortisolia. Muista kuitenkin, että adaptogeeneista ei ole tehty laajoja, pitkäkestoisia tutkimuksia. Ei siis tiedetä, millaisia vaikutuksia niiden pitkäaikaisella käytöllä voi olla, joten niihin kannattaa suhtautua hieman varauksella.

Kortisoli ja matala-asteinen tulehdus kytkeytyvät usein toisiinsa, joten kokonaisvaltaiset elämäntavat ovat avainasemassa.

Lue myös: Kortisolilla on huono maine – mihin sitä tarvitaan ja miksi korkeat kortisolitasot ovat huono juttu?

Asiantuntijat Mehiläisen terveyden edistämisen johtava lääkäri Atte Vadén ja DI, hyvinvoinnin valmentaja ja luennoija Kaisa Jaakkola, joka kiinnostui kortisolista hormonitoimintansa ongelmien kautta. He molemmat ovat perehtyneet perusteellisesti stressiin ja kortisolin merkitykseen.

Juttu on julkaistu Voi hyvin -lehdessä 3/2025.