
Rakkaudella me -podcastissa on kuusi jaksoa, kuusi kirjettä ja kuusi tuttua, kiperää parisuhdepulmaa, joihin parisuhdekouluttaja Marianna Stolbow ja psykoterapeutti Antti Ervasti antavat ratkaisuehdotuksensa.
Ensimmäisessä podcastjaksossa käsitellään Leenan kirjettä, joka käsittelee sitä, miten ruma kielenkäyttö on vienyt suhteen eron partaalle:
Mieheni kritisoi minua koko ajan. En osaa tehdä mitään oikein, kahvinkin keitän väärin tai ainakin sitten väärään aikaan. Ruoka on mautonta, kulutan liikaa kaupassa ja mielipiteeni ovat typeriä. Hän muistaa kaikki virheeni ja huomauttelee niistä jatkuvasti, myös vieraiden kuullen. Pahinta on, kun hän ottaa muutaman oluen tai vähän enemmän, sitten tulee ihan täyslaidallinen siitä, miten kaamea akka olen. Ihan kuin hän olisi jatkuvasti vihainen minulle.
Minä olen alkanut puhua samalla tavalla hänelle, ottaa niin päähän kun toinen ei huomaa omia puutteitaan lainkaan. Olemme vähän niin kuin sellaisessa kierteessä, että kumpi sanoo toiselle ilkeämmin. Tätä on ollut meidän kommunikaatio jollain tavalla aina, kuittailua ja nokittelua, emme mitään lepertelijöitä ole koskaan olleet, mutta nyt se on mennyt pahaksi.
Olen miettinyt eroa, mutta kun sen otan puheeksi, mies alkaa ensin syyttää ja sitten uhkailee että katotaan kuinka kauan pärjään ilman häntä tai sitten että ei hän selviä ilman minua, että en saa lähteä.
Saako puolisolle puhua rumasti?
Antti Ervasti: Ei saa puhua. Huonolle käytökselle ei ole mitään selityksiä, eikä tässä puhuta mistään arjen nalkuttamisesta, vaan on tosi halventavaa kielenkäyttöä, joka menee naiseuteen, henkilökohtaisuuksiin ja vyön alle, kuten akka. Tämä on henkistä väkivaltaa, manipulaatiota ja vallankäyttöä.
Marianna Stolbow: ”Me harvoin hyväksyttäisiin sitä, että toinen kotona ohi kävellessään löisi vaikka litsarit. Jostain syystä meillä hyväksytään käsittämättömän paljon rumaa puhetta perheen sisällä. Tämä ei rajoitu ainoastaan kumppaneihin vaan myös lapsiin.
Kieli luo kuitenkin todellisuutta, ja siihen pariskunnan ja perheen valittuun kieleen täytyisi kiinnittää hirvittävän paljon enemmän huomiota.
Tässä maassa pari kaljaa on käsittämätön selitys huonolle käytökselle. Riidassa ja alkoholia käyttäessä saa sanoa niitä asioita, joita voi seuraavanakin aamuna sanoa toiselle ihan kirkkain silmin. Täytyy hakea apua, jos käyttää alkoholia niin, että se muuttaa käytöstä.
Mistä erottaa, milloin naljailu on leikkiä ja milloin se on väkivaltaa?
Marianna Stolbow: Jokaisen täytyy kuunnella itseään, onko tämä satuttavaa. Jos jokin tuntuu ikävältä, sen sijaan, että luettelisit toisen pahoja tapoja, kerro tunteistasi: kun minulle sanotaan noin, se tuntuu minusta esimerkiksi tältä ja ihan häpeän itseäni. Tämä vaatii vain uuden opettelua. Olen hirveän optimisti siinä, että ihminen oppii uusia tapoja.
Antti Ervasti: On hienoa, että kysyjä tunnistaa, että tilanne ei ole ok. Hyvin monenlaiseen väkivaltaan ja alistamiseen voidaan tottua. Siksi on tosi tärkeä tunnistaa, että jokin satuttaa. Pelon, ahdistuksen tai häpäisyn ei pitäisi olla osa mitään ihmissuhdetta. Tässä mietitytti myös se, miten julkisesti puoliso häpäisee Leenaa. Sehän tuo ihan omanlaisen satuttavuuden suhteeseen.
Mitä jos toisen naama vain harmittaa hirveästi?
Marianna Stolbow: Täytyy miettiä, mihin itsessä toinen osuu. Mehän emme koskaan ole sen takia vihaisia, mitä toinen on, vaan aina sen takia, että toinen osuu itsessä johonkin.
Vihan tunne on loistava kohta nostaa peili nenän eteen ja miettiä, mikä se pohjimmainen tunne minulla on.
Kuuntele Rakkaudella me -podcastin ensimmäinen jakso
Miksi olemme ilkeitä ihmiselle, jota rakastamme? Mistä nalkuttava tai vinoileva puoliso oikeasti valittaa, kun hän valittaa kahvista? Lietsooko tietynlainen käytös ilkeilijää? Mitä vaaditaan, että pitkä suhde muuttuu? Voiko suhde kaatua rumiin sanoihin? Entä miten käy, jos kauniita sanoja ei sanota tarpeeksi?
Antti Ervastin ja Marianna Stolbowin kanssa keskustelemassa on Kauneus ja Terveys -lehden toimituspäällikkö Elisa Helavuori.
Kuuntele: Spotify ja Apple Podcasts