Miksi minulle käy aina näin? Älä hylkää itseäsi ja muut radikaalin hyväksymisen keinot, joilla vältät katkeroitumisen
Terapeutti Marika Rosenborg ja tietokirjailija Saku Tuominen kertovat, miten vastoinkäymiset ja kipeät asiat kannattaa kohdata radikaalin hyväksymisen keinoin.
Usein suojelemme itseämme väistelemällä ikäviä asioita. Kun lopetat itsesumutuksen, saat uutta energiaa.
Miksi minulle käy aina näin? Miksi juuri minä sairastuin, vaikka olen elänyt kuin pyhimys? Miksi minun jononi ei liiku tai kakkuni kohoa?
Ihmisen elämä on jatkuvaa kamppailua pienten ja suurten haasteiden ja vastoinkäymisten kanssa.
Niiden negatiivisesta vaikutuksesta voi vapautua radikaalilla hyväksymisellä. Se on yksi dialektisen käyttäytymisterapian (DKT) osa-alue. Terapiamuodon kehitti 1970-luvun lopulla yhdysvaltalainen psykologi Marsha Linehan epävakaan persoonallisuushäiriön hoitoon. Suuntauksessa opetellaan tunne-, vuorovaikutus- ja ahdingonsietotaitoja.
Sittemmin huomattiin, että terapiassa käytetyistä työkaluista saattoi hyötyä kuka tahansa. Terapeutti Marika Rosenborg hyödyntää DKT:n menetelmiä vetämissään ero- ja tunnetaitoryhmissä.
”Radikaali hyväksyminen on tapa päästä vaikeiden ja jopa sietämättömien tunteiden ja elämäntapahtumien läpi”, hän kertoo.
Tietokirjailija ja suosittu luennoitsija Saku Tuominen taas on oppinut stoalaisen elämänasenteen käytännön kautta. Hän puhuu mieluummin hyväksymisestä ilman radikaalia etuliitettä.
Jos Tuomisesta tuntuu pahalta, hän sanoo itselleen, että se on ihan ok.
”Olen huomannut, että jos hyväksyn sen, että elämässä tapahtuu kaikenlaista minun voimatta vaikuttaa siihen, kaikesta tulee paitsi helpompaa myös kiinnostavampaa.”
1. Lakkaa vastustamasta
Radikaali hyväksyminen on sitä, että lopettaa taistelemasta todellisuutta vastaan ja katsoo asioita sellaisina kuin ne ovat. Silloin ei pyri muuttamaan tilannetta, vakka se olisi itselle kuinka epämieluisa.
Se ei tarkoita, että jää passiivisena seuraamaan, kun elämä menee päin seinää ja toteaa vain, että sellaista elämä on. Hyväksyminen on keino selviytyä silloin, kun kaikki muut keinot on käytetty.
”Hyväksyminen ei tarkoita alistumista, vaan todellisuuden toteamista”, Rosenborg sanoo.
Kun kohtaa elämässä kärsimystä, on tietysti tarkoituksenmukaista koettaa vähentää sitä kaikin mahdollisin keinoin. Jos vaikka parisuhde rakoilee, on hyödyllistä keskustella ja mennä ehkä terapiaan, jos molemmat osapuolet ovat siihen valmiita.
”Mutta jos aikaikkuna on sulkeutunut, ainut keino olla itsensä puolella on mennä sen tilanteen aiheuttamien tunteiden läpi hyväksymällä ne”, Rosenborg sanoo.
Vain siten voi päästä eteenpäin.
Yksi yleinen väärinkäsitys on se, että sinun pitäisi jotenkin pitää siitä asiasta, jota koetat hyväksyä.
”Hyväksyminen ja samaa mieltä oleminen ovat kaksi aivan eri asiaa”, Tuominen sanoo.
”Jos puolisolla on esimerkiksi alkoholiongelma, voi vuodesta toiseen sanoa, ettei hyväksy sitä ja katkeroitua tai hyväksyä, että tähän on tultu ja tehdä sen pohjalta omat johtopäätökset ja toimia sen mukaan.”
Hyväksyminen ei synny väkisin tunteita hallitsemalla, koska tunteita ei voi hallita, Rosenborg muistuttaa.
Tiedämme kuinka käy, kun meitä kielletään ajattelemasta vaaleanpunaista elefanttia.
”Mitä enemmän vastustat ajatusta, sitä voimakkaammin elefantti takertuu ajatuksiisi, vie huomiosi ja sitoo mielesi voimavaroja.”
”Kun luovuin ajatuksesta, että elämä olisi hallinnassani, kaikesta tuli helpompaa.”Saku Tuominen
2. Valitse keskittyä hyvään
Kun luovuin ajatuksesta, että elämä olisi hallinnassani, kaikesta tuli helpompaa, Tuominen huomasi.
”Asioiden ei tarvitse mennä niin kuin minä haluan, ja se on ihan ok”, Tuominen sanoo.
Kun pomo sivuuttaa briljantin ideasi, kun puoliso tekee kotia koskevia päätöksiä kysymättä sinulta, kun ulkona sataa, vaikka sinun piti pukea juuri tänään uudet kengät. Hyväksytkö, että näin on vai kapinoiko mielesi vastaan?
Epämukavien tilanteiden ja tunteiden vastustaminen kutistaa näköalaa, jos takerrut niihin.
”Mitä enemmän olen raivoissani, sitä tyhmemmin toimin ja sitä vähemmän kykenen luovuuteen.”
Kun mieli täyttyy mustista pilvistä, voivat teot olla sen mukaisia: päätökset ovat lyhytnäköisiä, pomo saa niskojen nakkelua, puoliso maistiaisen omaa lääkettään ja lapset kohtuutonta huutoa.
Jos oppii hyväksymistä, maailma näyttäytyy erilaisena.
”Hyväksyminen avaa mahdollisuuden valita keskitynkö hyvään vai huonoon, ja pystyn näkemään enemmän vaihtoehtoisia tapoja edetä”, Tuominen sanoo.
Kun keskustelussa hyväksyy sen, että asiasta voi olla monta mieltä, vastakkaisista mielipiteistä on mahdollista syntyä jotakin, jota kumpikaan osapuoli ei olisi osannut yksin keksiä.
”Vastustamisen sijaan rohkaisen ihmistä katsomaan tapahtunutta sellaisena kuin se on.”Marika Rosenborg
3. Älä hylkää itseäsi
Marika Rosenborg tekee paljon töitä erokriisissä olevien ihmisten kanssa.
”Erokriisissä kipu nousee uudelleen ja mieli koettaa vastustaa sitä. Vastustamisen sijaan rohkaisen ihmistä katsomaan tapahtunutta sellaisena kuin se on ja tuomaan siihen itsemyötätuntoa ja lempeyttä”, Rosenborg kertoo.
Kaikki vaativat ja tuomitsevat ajatukset kumpuavat Rosenborgin mukaan juuri tunteiden tai tapahtuneen vastustamiseen. Pahimmillaan tämä voi johtaa siihen, että tarrautuu suruun ja menetykseen ja valitsee katkeran ja kyynisen ihmisen elämän.
”Sinut on ehkä hylätty ja sitten hylkäät vielä itsesi. Se on kaikista pahin kohtalo ihmiselle.”
Vaikka et voisi poistaa kipua, voit valita, miten suhtaudut siihen.
”Jos suostut hyväksymään sen, että elämässä on vaikeita kohtia, sinun on helpompi elää niiden läpi.”
Näin vapautuu valtavasti energiaa, joka muuten menisi siihen, että taistelet tapahtunutta vastaan.
4. Raivaa tilaa ratkaisuille
Tuominen kehottaa kysymään itseltä yhden perustavanlaatuisen kysymyksen: miten haluan elää?
”Maailma on täynnä ihmisiä, joille tekeminen tarkoittaa sen hokemista, ettei hyväksy jotakin asiaa. Silloin mitään ei tapahdu ja ahdistus vain kasvaa.”
Päähuomion pitäisi olla siinä, miten itse toimii. Rehellisyys omia vajavaisuuksiaan ja virheitään kohtaan raivaa tietä uusille ratkaisuille. Se ei ole automaattista.
”Joudun muistuttaman itseäni siitä, että tästäkin voi seurata jotain hyvää”, Tuominen sanoo.
”Tunnesäätelyyn liittyvät asiat ovat taitoja, joita kuka tahansa voi harjaannuttaa.”Marika Rosenborg
5. Harjoittele, niin opit
Läsnäolon harjoitteluun et tarvitse kurssia tai meditointia. Kun huomaat arjessa, että alat murehtia, pysähdy.
”Muistuta itsellesi, että sinulla ei ole mitään hätää, vaan voit keskittyä vain tähän hetkeen”, Rosenborg ohjeistaa.
Hengitä syvään. Ajattele, että hengität sisään lempeyttä ja rakkautta ja ulos huolia ja murheita.
Kun läsnäolo sujuu, voit siirtyä tunteisiin.
”Opettele huomaamaan ja tunnistamaan erilaisia tunteita ja anna itsellesi lupa kaikkiin tunteisiin. Sano itsellesi, että todellisuus on tämä mikä se on.”
Kun tuomitsevat ajatukset valtaavat mielen, voit todeta, että ne ovat totta, mutta älä takerru niihin. Rosenborg neuvoo, että voit laittaa ne taivaalla lipuvien pilvien tai joen pinnalla kelluvien lehtien matkaan tai saatella ne junaan, joka pysähtyy hetkeksi laiturille jatkaakseen taas matkaa.
”Kun hyväksyy ahdistuksen, voi vähän kuin surffata ahdistuksen aaltojen päällä. Niistä voi saada jopa voimaa sen sijaan, että kieltää ne ja hukkuu niihin”, Rosenborg sanoo ja kertoo ilouutisen:
”Tunnesäätelyyn liittyvät asiat ovat taitoja, joita kuka tahansa voi harjaannuttaa.”
Juttu on julkaistu aiemmin Kauneus ja Terveys -lehdessä 10/2023.
