"Vuosi 2019 oli minulle absoluuttinen nollapiste. Avioliittoni kariutui ja masennuin syvästi. Siihen asti olin elänyt kaksoiselämää. Olin käyttäytynyt laskelmoidusti sen mukaan, mistä tiesin saavani tunnustusta. Julkinen minä ja yksityinen minä olivat vuosien aikana ajautuneet yhä kauemmaksi toisistaan.

Kriisivuonna entisen elämäni merkitykset paloivat tuhkaksi. Tajusin, että minun on rakennettava itseni ja elämäni uudelle, rehelliselle perustalle.

Nimitän onnen harhaksi ajatusta siitä, että onnellisuus löytyisi sitä tavoittelemalla. Onnen tunteet tulevat ja menevät, ja niiden perässä juokseminen johtaa pettymykseen.

Olen kuitenkin ymmärtänyt, että vaikka onnen tunne ei ole pysyvä tila, onnellisuus voi olla. Se voi syntyä sivutuotteena, jos löytää elämäänsä merkitystä.

Pysyvä onnellisuuden tila on sitä, että lakkaa kuvittelemasta olevansa erillinen maailmasta ja saa kokea ykseyttä. Käytännössä tie ykseyteen on rakkaus. Se on ylimaallinen kokemus siinä mielessä, että se on tutkimuksen, totunnaisten kokemusten ja kielen tuolla puolen.

Se, mitä yleensä ymmärretään rakkaudeksi, on usein ihastumista ja toiveiden projisoimista toiseen. Kun alkuhuuma haihtuu eikä toinen vastaakaan kuvitelmia, seuraa pettymys. Todellisuudessa rakkaus on ytimeltään kommunikaatiota.

Kun tapasin nykyisen kumppanini, keskustelut johtivat ennenkokemattomaan yhteydentunteeseen. Nyt koemme, että minuutemme ovat yhtyneet. Tämä kokemus johtaa tietoisuutemme vähän väliä samalle hehtaarille ja huomaamme ajattelevamme samoja ajatuksia.

Nykyinen onnellisuuteni ei ole jatkuvaa hurmiota vaan laventunut tietoisuuden tila. Vaikka huonoja hetkiä on, niiden merkitys on vähäisempi kuin ennen, sillä ykseyden kokemus on tuonut elämääni aiempaa pysyvämmän turvallisuuden ja pelottomuuden tunteen.

Ennen minulla oli ykseyden kokemuksia lähinnä linturetkillä, joissa sain tuntea olevani yhtä luonnon kanssa. Kokemuksesta puuttui kuitenkin vuorovaikutus. Nyt onkin ihmeellistä, kun saan jakaa sen.

Ajattelen, että tämä yhteys on saavutettavissa ihan samalla kommunikaatiolla, jolla arjessa sovitaan asioista. Aina yhteys ei toteudu, mutta se on periaatteessa mahdollinen jokaisessa keskustelussa.

Pyrin siksi nykyään mahdollisimman suureen rehellisyyteen. Työni on pääasiassa puhumista ja kirjoittamista, ja niidenkin avulla pyrin luomaan yhteyksiä ja auttamaan ihmisiä ymmärtämään toisiaan.

Puhu siis totta asioista, joilla on merkitystä, ja kuuntele varsinkin silloin, kun toinen kertoo kärsimyksistään. Ajattelen, että jos elämällä on jokin tarkoitus, se on kärsimyksen vähentäminen maailmasta.”

Juttu on julkaistu Kauneus ja Terveys -lehdessä 10/2022.