Oletko aina väsynyt? Lääkäri kumoaa yleisen uskomuksen väsymyksestä ja kertoo helpon keinon, joka piristää

1. Onko jatkuva väsymys huolestuttavaa, unilääkäri Eeva Löfgren?

Kyllä, jos arki alkaa takkuilla. Väsymys vaikuttaa elämänlaatuun: silloin ei jaksa syödä terveellisesti, liikkua riittävästi ja nähdä ystäviä. Väsymyksen syyksi pelätään usein vakavaa sairautta. Useimmiten kyse on siitä, että nukkuminen jää liian vähäiseksi.

2. Mikä huonontaa unta?

Yöuni on lyhentynyt tunnilla kahdessakymmenessä vuodessa. Moni pitkittää nukkumaanmenoa: jää tuijottamaan lempisarjaa tai selaamaan sosiaalista mediaa.

Jos aivot saavat myöhään illalla aktivointi­ryöpyn, ne eivät ymmärrä, että on aika rauhoittua. Myös stressi valvottaa.

Kun heräät aamuviideltä murehtimaan, voit lempeästi todeta, ettei asialle pysty tekemään nyt mitään. Sen sijaan kannattaa tankata hyvän olon hormoneja: kietoa kädet ympärille ja halata itseä tai käpertyä puolison kainaloon. Se voi auttaa vielä torkahtamaan, mistä on hyötyä. Pieni lisäpätkä REM-unta tasaa tunteita ja stressiä.

3. Miten univajeen voi korjata?

Selvitä vuorokausirytmisi. Mene illalla nukkumaan, kun tunnet väsymystä ja herää aamulla ilman herätystä. Testin avulla saat selville tarvitsemasi unimäärän.

Liian aikaisin heräävän on hyvä opetella aloittamaan päivä rauhallisesti. Jos avaat tietokoneen heti kuudelta, opetat samalla aivoja, että haluat herätä aikaisin. Iltavirkun kannattaa rauhoittaa illat vaikka luku- tai venyttelyhetkellä. Talvella kirkasvalo auttaa tahdistamaan rytmiä.

4. Auttaako kahvinjuonnin vähentäminen univajeeseen?

Määrä ja ajoitus ratkaisevat. Kofeiinin määrä elimistössä vähenee puoleen viidessä kuudessa tunnissa. Jos kahvia juo parin tunnin välein, pitoisuus pysyy korkealla ja puoliin­tuminen hidastuu. Lisäksi ylipaino ja vaihdevuosien hormonikorvaushoito pidentävät kofeiinin vaikutusaikaa kahdella kolmella tunnilla.

Keski-ikäinen nainen sietää keskimäärin kahdesta neljään kuppia kahvia päivässä ilman haittavaikutuksia uneen. Yksi kuppi vastaa 1,25 desiä – ei isoa mukillista.

5. Miksi väsymyksen hoitoon suositellaan usein liikuntaa?

Joskus väsymyksen taustalla on huono kunto. Silloin väsyy herkästi ja palautuminen on hidasta. Sen sijaan liikunta lisää unipainetta eli tarvetta nukkua. Liikkuvaiset ihmiset nukahtavat helpommin, ja heille kertyy syvää unta muita enemmän.

Ylipäätään liikunnalla voi säädellä vireyttä. Pieni aamukävely tai -jumppa on helppo keino piristyä. Ennen tärkeää tapaamista tai tilaisuutta kannattaa kävellä portaat tai kyykätä pari kertaa. Illalla metsäkävely, jooga tai venyttely laskevat kierroksia.

6. Parantavatko vitamiinit unta?

Maailmalla annetaan vitamiini­tiputuksia, joiden luvataan poistavan väsymystä. Se on humpuukia. Mielikuva on toki ihana: lepäilet eteerisessä hoitolassa ja saat piristystippaa suoneen. Sama vaikutus on sillä, että pyydät puolisoa peittelemään sänkyyn tai halaat ystävää. Kosketus ja läheisyys ovat aliarvostettuja itsestä huolehtimisen keinoja.

Se tiedetään, että raudanpuute katkoo unta. Jos ferritiini on alle 30, lisärautaa tulisi syödä lääkärin ohjeen mukaan.

Raudanpuute voi aiheuttaa myös levottomia jalkoja. Epämiellyttävä tunne pakottaa heiluttelemaan jalkoja, mikä häiritsee unta. Levottomien jalkojen hoidossa ferritiinin tavoitearvo on vähintään 75.

7. Miten unta ei kannata tavoitella?

Yrittämällä liikaa. Jos käytössä on korvatulpat, kamomillateet, pimennysverhot ja älykellot, unesta tulee herkästi suoritus ja silloin se ei ainakaan tule.

8. Milloin on lähdettävä lääkäriin?

Jos väsymys ei helpota levolla, varaa aika yleislääkärille. Selvittely aloitetaan perusasioista, kuten siitä, saatko unta riittävästi.

Etukäteen tehdystä unipäiväkirjasta on hyötyä. Kirjaa mihin aikaan aloitat nukkumisen, ­kauanko olet hereillä, kuinka kauan nukut, miten heräilet ja koska nouset sängystä. Tee tämä päivittäin viikko pari.

Etukäteen olisi hyvä pohtia, voiko syy olla siinä, ettet liiku riittävästi. Myös ruokavalio voi vaikuttaa uneen, esimerkiksi liian hiilihydraattipitoinen ruokavalio voi väsyttää.

Jos elintavat ovat kunnossa, väsymys voi johtua sairaudesta, kuten kilpirauhasen vajaatoiminnasta, anemiasta, levottomista jaloista, diabeteksesta, masennuksesta tai uniapneasta.

9. Mitä voi tapahtua, jos jatkuvaa väsymystä ei hoida?

Se altistaa diabetekselle ja mielenterveysongelmille sekä myös lisää riskiä ylipainoon ja sydän- ja verisuonisairauksiin.

10. Mikä on yleisin harhaluulo väsymyksestä?

Että väsyneenä ei jaksa kuin maata sohvalla. Kannatta käydä vaikka puolen tunnin kävelyllä pari kertaa viikossa. Yleensä jaksamista löytyy, kun saa lähdettyä. Olo piristyy ja syntyy unipainetta. Jos voimat eivät riitä kävelyyn, on syytä hakeutua lääkäriin.

Haastattelu on julkaistu Eeva-lehdessä 1/2026.