Profiili ja asetukset
Näytä Profiili
Nimesi ja kuvasi näkyvät muille osallistuessasi tapahtumiin ja keskusteluihin.
Omat jutut
Omat tapahtumat
Tili
Hallinnoi tiliä
Kirjaudu ulos
Hyvinvointi

Musiikki hoitaa muistia – Äänen käyttämiseen voi liittyä valtavasti häpeää

Tiesitkö, että pianon ja puhaltimien soitto auttaa pitämään yllä muistia? Äänimaisemat ja musiikki vaikuttavat mielentilaan. Kuoroharrastuksellakin on pitkäkestoisia, myönteisiä vaikutuksia aivoihin.

9.2.2025 Voi hyvin

Kuuloaisti toimii vähän samalla tavalla kuin hajuaisti siinä mielessä, että kun saavut itsellesi uuteen paikkaan, havaitset päällimmäisenä tilaa yleensä näköaistilla. Samaan aikaan äänet ja tuoksut kertovat omaa tarinaansa paikan tunnelmasta.

Kuuloaisti toimii myös hälytysjärjestelmän tavoin. Jos vanhempi on vaikkapa tottunut, että lasten huoneesta kuuluu aina pientä hälinää, hän voi yhtäkkiä havahtua siihen, että mitään ääntä ei kuulu. Tällöin voi käydä katsomassa, onko kaikki hyvin.

Äänet ja musiikki ovat kautta aikain toimineet myös tunnelman luojana ja keinona päästä kosketuksiin omien tunteiden kanssa. Rytmikkäällä musiikilla voi motivoida itseään vaikkapa imuroimaan työpäivän jälkeen, käymään lenkillä tai kohottaa omaa mielialaa.

Entinen pääministeri Sanna Marin kertoi tv-ohjelmassa yökyläilevälle toimittaja Maria Veitolalle energisoivansa aamujaan kuuntelemalla kuulokkeilla The Chemical Brothers -yhtyeen Go-kappaletta samalla, kun hän meikkaa.

Musiikilla ja laulamisella on merkittävä rooli myös erilaisissa henkisyyteen liittyvissä kulttuureissa kautta maailman. Kirkot, temppelit ja usein myös luonnon pyhät paikat, kuten uhrikivet tai luolamaalauskalliot, ovat akustiikaltaan kiinnostavia.

Itämaisissa temppeleissä on laulettu mantroja ja länsimaisissa kirkoissa virsiä. Luonnon pyhillä paikoilla on saatettu loitsia, rummuttaa, joikata tai laulaa ritualistisia lauluja.

Ihmisiä laulamassa kuorossa
Kuorossa laulaminen vaikuttaa aivojen valkean aineen nuorena säilymiseen erityisesti muistialueella.

Ihmiset ovat aina kokoontuneet yhteen laulamaan ja kuuntelemaan musiikkia. Siitä on haettu eheytymistä ja pääsyä arjen yläpuolelle, laajempaan tietoisuuden tilaan. Tällöin äänestä on etsitty syvempää yhteyttä itseen, toisiin ja usein myös korkeampaan voimaan.

Tieteen popularisoimisesta useasti palkittu aivotutkija, professori Minna Huotilainen on tutkinut äänen vaikutusta aivoihin jo 90-luvulta saakka. Viimeisten vuosikymmenten aikana tutkimus on mennyt harppauksittain eteenpäin, mutta niin on musiikin kuuntelukin.

1990-luvulla meillä oli Walkmanit, joista kuunneltiin C-kasetteja. Nykyään on paljon ihmisiä, joilla musiikki soi kuulokkeissa lähes tauotta. Monella tarkkaavaisuusvaikeuksista kärsivillä nuorilla musiikista on paljon apua keskittymiseen.

”Jotkut nuoret sanovat, etteivät menisi kouluun ollenkaan, jos he eivät saisi kuunnella musiikkia. Musiikilla on suuri vaikutus terveyteen ja mielenterveyteen,” Minna Huotilanen kertoo.

Huotilainen jakaa musiikin eheyttävät vaikutukset kahteen kategoriaan. On hetkellinen vaikutus, joka tulee siitä, että laitetaan musiikkia soimaan ja haetaan siltä rentouttavia, keskittymistä helpottavia tai stimuloivia vaikutuksia.

Sitten on pitkäkestoinen vaikutus, joka syntyy säännöllisestä musiikkiharrastuksesta, eli esimerkiksi kuorolaulusta tai jonkin instrumentin soittamisesta.

Professori Huotilaisen tutkimusryhmän hiljattain tekemässä tutkimuksessa selvisi, että kuorossa laulaminen vaikuttaa aivojen valkean aineen nuorena säilymiseen erityisesti muistialueella.

Musiikki on luonteeltaan matemaattista ja arkkitehtonista.

Viime vuosina maailmalla on tutkittu myös soittoharrastuksen vaikutuksia aivoterveyteen myöhemmällä iällä. Erityisesti piano ja puhallinsoittimet auttoivat pitämään yllä muistia, selviytymään haastavista tehtävistä ja pitämään aivoja hyvässä kunnossa. Ylipäätään soittaminen vaikuttaisi olevan suotuisa harrastus aivoterveyden kannalta.

Myönteiset tulokset liittyvät osaltaan myös musiikin yhdistävään voimaan eli siihen, että musiikkia harrastetaan usein yhdessä toisten ihmisten kanssa. Selvää on, että sosiaalisuudella on terveysvaikutuksia.

Useat kansainväliset tutkimukset viittaavat siihen, että vanhemmallakin iällä aloitettu musiikkiharrastus vaikuttaa suotuisasti muistisairauksien ennaltaehkäisyssä, muistivaikeuksien lieventämisessä ja aivoterveyteen yleensä.

Naisen pää, jossa pilviä
Musiikilla on sekä lyhyt- että pitkäkestoisia vaikutuksia ihmisen hyvinvointiin ja terveyteen.

Musiikin lyhytkestoisia vaikutuksia voidaan mitata esimerkiksi sydämen toiminnan, ihon sähkönjohtavuuden, hengityksen, silmien pupillien laajentumisen tai hengityksen avulla.

Huotilainen kertoo, että mittaamalla saatujen tutkimustulosten mukaan musiikilla todella on valitsijan toiveiden mukaisia vaikutuksia.

”Eli jos halutaan rentoutua ja valitaan rentouttavaa musiikkia, rentoutuminen näkyy näillä mittareilla. Sama toimii myös niin päin, jos halutaan inspiroida itseä vaikkapa urheilusuoritukseen.”

Aivotutkijan mukaan ihminen voi siis muokata omaa mielentilaansa musiikin avulla. Vaikutus on voimakkain, jos kuunteluun liittyy aktiivista tekemistä, kuten hyräilyä, laulua, liikettä tai vaikkapa pöydän naputtelua.

”Halutun mielentilan saavuttaminen näkyy mittareissa yleensä jo muutaman sekunnin päästä siitä, kun musiikki on alkanut soida.”

Harva tulee ajatelleeksi, että musiikki on luonteeltaan matemaattista, rakenteellista ja arkkitehtonista. Siinä on kyse suhteista sävelten välillä. Aivot siis pääsevät todella työskentelemään kohdatessaan äänimaisemia.

Siksi musiikin kuuntelu voi vähentää ahdistusta, verenpainetta ja kipua sekä parantaa unenlaatua, mielialaa, mentaalista vireyttä ja muistia.

Myös rentoutumiseen haetaan ahkerasti apua äänimaisemista. Youtube on täynnä erilaisia rentoutumiseen tarkoitettuja äänimaisemia, kuten isochronic tones- ja binaural beats -taajuuksia.

Binaural beats perustuu ajatukseen, jossa luodaan äänimaisema, joka vastaa aivoaaltojen hertsejä. Aivoaallot värähtelevät esimerkiksi delta-aalloilla (1–4 Hz), kun ihminen on vaipunut syvään meditaatioon tai kun hän nukkuu ilman unia.

Alpha-aallot (8–12 Hz) taas liittyvät hereillä olevaan, mutta rauhalliseen mielentilaan, jossa on helppo keskittyä tai olla luova.

Binaural beatsien idea on lähettää kumpaankin korvaan hieman erilaista ääntä niin, että aivot prosessoivat taajuuksien eroa. Näin pyritään kuuloilluusion kautta vaikuttamaan aivoihin niin, että aivoaallot synkronisoituisivat halutun taajuuden kanssa.

Millaisia hertsejä aivotoiminnassa esiintyy?

Aivojen aktiivisuutta voidaan mitata eri taajuuksilla, eli hertseillä, aivan kuten musiikkiakin. Näitä aivoaaltoja on viisi päätyyppiä. Samat taajuudet voidaan toistaa myös musiikissa. Esimerkiksi binaural beats -äänimaisemat perustuvat samoihin taajuuksiin:

Delta-aallot (1-3 Hz) ovat hitaimpia aivoaaltoja ja liittyvät syvään uneen ja meditaation syvimpiin tiloihin. Delta-aaltoja esiintyy, kun olemme unessa ilman unia tai erittäin syvässä meditatiivisessa tilassa.

Theta-aallot (3,5-8 Hz) liittyvät syvään rentoutumiseen, meditaatioon, luovuuteen ja syvän meditatiivisen tilan saavuttamiseen.

Alpha-aallot (8-13 Hz) esiintyvät ollessamme hereillä mutta rentoutuneina. Ne liittyvät rauhalliseen, mutta valppaaseen tilaan. Tällöin mielentila on yleensä tasapainoinen ja keskittyminen helppoa. Tila on ihanteellinen oppimiselle ja työskentelylle.

Beta-aallot (12-33 Hz) liittyvät normaalin hereillä olemisen ja aktiivisen ajattelun tiloihin, kuten keskittymiseen, ongelmanratkaisuun ja päätöksentekoon. Mielentila on valpas ja keskittynyt. Toisaalta korkeat beta-aaltojen tasot voivat liittyä stressiin ja ahdistukseen.

Gamma-aallot (25-100 Hz) ovat nopeimpia aivoaaltoja. Ne liittyvät korkeimpaan tietoisuuden ja keskittymisen tilaan. Tämä tila liittyy vaativaan kognitiiviseen toimintaan, oppimiseen sekä muistin ja tiedon prosessointiin.

Aivotutkimuksen mukaan ihminen voi rentoutua musiikin avulla. Äänimaiseman ei kuitenkaan tarvitse olla tietynlaista tai soida jollakin nimetyllä taajuudella.

”Tässä on pieni logiikkakatkos, jota voi verrata vaikkapa siihen, että jos hyvin hermostunutta ihmistä käskee sanomaan, että olen rauhallinen. Vaikka hän sanoisi olevansa rauhallinen, onko hän todella sitä”, Huotilainen kysyy.

Uskomusten mukaan on olemassa muitakin parantavia taajuuksia, joita ihminen voi kuunnella eheytyäkseen. Sellaisia ovat esimerkiksi 528 Hz, joka tunnetaan ”rakkauden taajuutena” tai 7,83 Hz, jota kutsutaan Maa-planeetan sydämen sykkeen taajuudeksi tai Schumannin resonanssiksi.

Tutkimus ei kuitenkaan vahvista ihmisen eheytymisen olevan riippuvaista juuri näiden äänien kuuntelemisesta. Aivotutkijan mukaan hertsien merkitystä on ylitulkittu.

”Toisaalta taiteilijat voivat vapaasti inspiroitua jostakin taajuudesta ja tehdä musiikkinsa siihen. Äänimaisema voi vaikuttaa ihmiseen taiteen kautta, eikä aivotutkimus ulotu siihen”, Huotilainen sanoo.

”Varmaa kuitenkin on, että kun ihminen istuu alas, laittaa kuulokkeet korville ja soimaan rauhallista äänimaisemaa, jota hän itse pitää miellyttävänä ja rentouttavana, niin hän hyvin todennäköisesti myös rentoutuu.”

Jos tiettyjen hertsien kuunteleminen tuntuu aidosti rentouttavalta, niitä kannattaa siihen tarkoitukseen kuunnella. Jos ne tuntuvat tylsiltä tai ärsyttäviltä, vaikutus tuskin on rentouttava.

Musiikin vaikutus omaan mielentilaan riippuu siitä, millaisesta musiikista aidosti pitää. Sitä, mikä toimii itselle mielentilan nostatukseen tai rentoutumiseen, kannattaa käyttää.

Samaani rummun kanssa
YouTubesta löytyy uusiseelantilaisia hoka-lauluja, joita paikalliset käyttävät vaikkapa ennen jalkapallo-otteluita nostattamaan voitontahtoa ja toisaalta pelottelemaan vastustajaa. Hokalaulut esitetään usein kasvomaalausten ja tanssien kera ja niiden voiman voi tuntea, vaikkei sanoja ymmärtäisikään.

Entä oman äänen käyttö eheyttävässä mielessä tai äänihoidot? Erilaiset laulupiirit, rumpukurssit ja oman äänen löytämiseen tähtäävät kurssit ovat nousussa. Tiibetiläisiä äänimaljoja soitellaan jo yritysten virkistyspäivilläkin.

Lisäksi on erilaisia täydentäviä hoitomuotoja, joissa hoitajan tai hoidettavan äänenkäytöllä haetaan hyvinvointia ja voimaantumista.

Hoitavaa ääntä käyttävä kehoterapeutti Hannele Säteentie saattaa kehoterapian aikana tuottaa ääntä asiakkaan rentouttamisen tai avautumisen tueksi.

”Kehoterapian tavoitteena on, että tunnelukkoja purkautuu mielestä ja kehosta ja ihminen voimaantuu. Hoidossa käytän omaa ääntäni niin, että asiakas voi tulla siihen mukaan. On aivan ihmeellinen asia, kun ihminen löytää oman äänensä omaan kehoonsa.”

Säteentien mukaan monet meistä suomalaisista on jossain kohtaa elämän varrella hiljennetty. Se saattaa kuulua aikuisena hyvin kapeana ja hiljaisena puheäänenä tai kuiskailuna.

Asioita ei uskalleta sanoa ääneen, vaan tunteet ja aito itseilmaisu jäävät kehoon jumiin tai esimerkiksi palan tunteeksi kurkkuun.

”Mitä enemmän ääni ikään kuin laskeutuu omaan kehoon, sitä vahvempia ihmisen itseluottamus ja oma voima ovat.”

Monet eivät uskalla olla näkyviä ja kuuluvia.

”Äänen käyttämiseen voi liittyä valtavasti häpeää. Se on hyvin lukitseva tunne. Silti tunteiden avautumisen ja oman äänen löytämisen myötä oma itse vahvistuu. Samalla häpeä oman äänen käyttämisestä hälvenee.”

Hannele Säteentie muistuttaa, että shamaanit ovat eri kulttuureissa käyttäneet ääntä parannuskeinona hoidoissaan. Osa heistä on matkinut eläinten ääniä, kuten linnun liverrystä, naksahduksia tai suhahduksia.

Luonnon ääniin perustuva rentoutumismusiikki on nykyään aivan oma lajityyppinsä. Se ulottuu sateenpisaroiden ropinasta tai lehtien kahinasta delfiinien lauluun tai lintujen sirkutukseen.

Shamaanit ovat eri kulttuureissa käyttäneet ääntä parannuskeinona.

moni muistaa kouluajoiltaan, kuinka Kalevalaa laulettiin yhdessä luokassa. Ennen kirjoitustaitoa erilaiset kansantarut ja myytit kerrottiin usein laulamalla.

Tapana on ollut, että lapsen synnyttyä hänelle lauletaan tuutulauluja. Kuoleman koittaessa Suomessakin on ennen ollut itkijänaisten perinne.

Itkijänaiset tulivat surutaloon. He ikään kuin saattelivat vainajan sielua matkaan laulaen ja itkien. Samalla itkulaulut auttoivat kuolleen läheisiä käsittelemään suruaan.

Moni saattaa käyttää omaa ääntään parantavasti tai voimauttavasti kuin huomaamattaan. Niin kävi Hannele Säteentiellekin.

”Lapsena meillä oli maalla ulkohuussi. Kun sinne piti mennä pimeään vuodenaikaan, me veljieni kanssa huusimme aina kovaan ääneen koko matkan. Se piti möröt loitolla!”

”Me myös leikimme äänellä, teimme hassuja ääniä ja ihmettelimme niitä. Myöhemmin teininä voimaa piti hakea kiroilulla. Kyllähän kaikki sellainen antaa potkua ja vahvistaa samalla omaa ääntä.”

Minna lähikuvassa

Minna Huotilainen

työskentelee kasvatustieteen professorina, tutkii oppimista aivotutkimusmenetelmillä ja johtaa Musiikin, mielen, kehon ja aivojen tutkimuksen huippuyksikkötiimiä Helsingin yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa. Hänet on palkittu tieteellisen tiedon kansantajuistamisesta. Hän on työskennellyt aivotutkijana useissa koti- ja ulkomaisissa yliopistoissa.

Hannele lähikuvass

Hannele Säteentie

on kehoterapeutti, joka käyttää työssään myös ääntä. Hän toimii kouluttajana kehoterapian, energiahoitamisen ja muiden täydentävien hoitomuotojen parissa. Hän työskentelee Tampereella, mutta on kotoisin Kainuusta, kuhmolaiselta maatilalta.

Kommentit
Ei kommentteja vielä
Katso myös nämä
Uusimmat
Pysy mukana!

Tilaa uutiskirjeemme tästä. Tulossa vain kiinnostavia, hauskoja ja tärkeitä viestejä.

terve
KäyttöehdotTietosuojaselosteEvästekäytännöt